Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: porin yksikkö: yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma: maisteriopinnot:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Porin yksikkö

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan oppiaine

Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatiede ja oppiaine, joka tutkii yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointia, sen tasoa, tuottamista ja jakautumista. Sosiaalipolitiikan erityisteemoja ovat hyvän elämän edellytysten ylläpitäminen ja sitä uhkaavat tekijät niin yksilöiden, yhteisöjen, kansallisvaltioiden kuin koko maailmankin tasolla. Siten sosiaalipolitiikassa ovat keskeisiä sosiaalisten oikeuksien, oikeudenmukaisuuden, vallan, tasa-arvon, eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kysymykset. Kiinnostuksen kohteena on myös, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin edellytyksiin (esim. hyvinvointipalveluihin kuntauudistuksen yhteydessä) ja millä tavalla poliittiset ideologiat ja rakenteet vaikuttavat sosiaalipolitiikkaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Sosiaalipolitiikka on myös käytännön toimintaa hyvän elämän turvaamiseksi. Sosiaalipolitiikan opetuksessa ja tutkimuksessa on tärkeä osuus sen arvioinnissa, miten sosiaalipoliittiset järjestelmät pystyvät takaamaan kansalaisille hyvinvoinnin kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa,

Sosiaalipoliittista tietoa tarvitaan mm. valtion, kuntien ja kuntainliittojen, teollisuuden ja liikelaitosten henkilöstöpolitiikassa, sosiaalitoiminnassa sekä sosiaali- ja työvoimahallinnossa, työmarkkinajärjestöissä, yhteiskuntasuunnittelussa, sosiaalialan järjestöissä, sosiaalipolitiikan opetuksessa eri oppilaitoksissa ja sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa. Sosiaalipolitiikan kysymykset ovat ajankohtaistuneet aina suurten yhteiskunnallisten muutosten, kuten talouden rakennemuutosten, työttömyyden ja Euroopan integraatioprosessin ja paikallistason rakenteellisten muutosten yhteydessä – nykyisin yhä useammin myös ympäristökysymysten yhteydessä.

Tampereen yliopiston Porin yksikössä sosiaalipolitiikan opetuksen ja tutkimuksen painopisteitä ovat konkreettisen sosiaalitutkimuksen aloista työelämä ja sen kehittäminen sekä hyvinvointipalvelut. Julkisen sektorin, yhteisöjen ja yksityisten tuottamia hyvinvointipalveluja käsitellään kuitenkin laajasta näkökulmasta siten, että opiskelijoiden kiinnostus voi suuntautua sosiaali- ja työvoimapalveluiden lisäksi myös muihin yhteiskunnallisen toiminnan lohkoihin. Palveluita tarkastellaan niiden tuottamisen, käytön ja kehittämisen näkökulmien lisäksi myös alueellisesti, mitä voidaan toteuttaa erityisesti harjoittelussa ja itsenäisen tutkimustyön vaiheissa. Monipuolisen metodiopetuksen lisäksi tutkimuksellista näkökulmaa sosiaalipolitiikkaan pidetään yllä opetuksen kaikissa vaiheissa. Sosiaalipolitiikka soveltuu sivuaineeksi monen muun oppiaineen kanssa.

Sosiaalipolitiikan maisteriopinnot

Sosiaalipolitiikan maisteriopinnot muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta. Niistä ensimmäinen eli tutkielmaopinnot alkavat orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelijat perehdytetään tutkimuksen tekemisen ja pro gradu -tutkielman teon eri vaiheisiin. Siitä siirrytään sosiaalipolitiikan tutkielmaseminaariin, jossa hyväksytään tutkimussuunnitelma ja käsitellään opiskelijoiden tutkielmaan, kuten tutkimusmenetelmien käyttöön ja aineistojen analysointiin, liittyviä luonnoksia. Pro gradu -tutkielman tulisi valmistua tutkielmaseminaarissa tai viimeistään seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.

Toinen kokonaisuus, eli tutkimus- ja asiantuntijataitoihin keskittyvät opinnot, syventää sosiaalipoliittista ja tieteellistä asiantuntijuutta. Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot kannattaa suorittaa maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot taas opintojen keski- tai loppuvaiheessa.

Kolmas kokonaisuus muodostuu valinnaisista opinnoista. Tämän kokonaisuuden opinnot opiskelija voi koota oman mielenkiintonsa mukaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden  yksikön teemaopinnoista, menetelmäopinnoista ja muiden tutkinto-ohjelmien opintokokonaisuuksista, Tampereen yliopiston avoimen yliopiston opinnoista sekä Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opinnoista ja SataJoo-opinnoista. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) laatimisen yhteydessä sovitaan, millaisista kokonaisuuksista valinnaiset opinnot muodostuvat. Nämä opinnot tukevat maisteriopintoja parhaiten silloin, kun ne liittyvät tutkielman aihepiiriin tai tukevat opiskelijan tärkeänä pitämän asiantuntijuuden kehittymistä.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuva sosiaalipolitiikan opintosuunnan opiskelija ymmärtää ja osaa arvioida monipuolisesti yhteiskunnallista keskustelua sekä sosiaalipoliittisia käytäntöjä. Hän osaa tuottaa itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä soveltaa sitä ammatillisissa ja muissa yhteiskunnallisissa käytännöissä. Hän kehittyy asiantuntijaksi, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan ja ratkaisemaan yhteiskunnan ja työelämän muutokseen, hyvinvointiin, sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja käytäntöihin sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Hän kykenee toimimaan julkisen hallinnon, yritysten ja järjestöjen johto- ja asiantuntijatehtävissä niin paikallisissa, kansallisissa kuin kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Hänellä on taito esittää vaihtoehtoja vallitseville käytännöille ja ajatustavoille. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakea jatko-opintoihin.

Sosiologia

Sosiologian oppiaine

Sosiologia kuuluu valtio-opin ja taloustieteen ohella perusyhteiskuntatieteisiin. Sen perusteiden hallinta antaa hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologian tutkimuskohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Yhteiskuntien rakenteet, muutokset ja niiden toimintaa suuntaavat instituutiot, arvot ja asenteet ovat sosiologisen mielikuvituksen keskeisiä kohteita.

Laaja-alaisuus on sosiologian suuri vahvuus. Mitä tahansa yhteiskunnallista ilmiöitä voidaan tarkastella sosiologisesti. Mahdollisuus ja vaatimus pureutua yhtäältä ajankohtaisiin teemoihin ja toisaalta kytkeä tämä päivänkohtaisuus laajempiin teoreettisiin ja historiallisiin kehyksiin on kautta sosiologian historian muodostanut hedelmällisen jännitteen Sosiologinen tutkimus nojaa yhteiskuntaa koskeviin teorioihin ja systemaattisiin havaintoihin ihmisten toiminnasta ja yhteiskunnan rakenteista. Tästä asemasta sosiologia mahdollistaa myös jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Tätä kautta muodostuu myös sosiologisen tutkimuksen yhteiskuntakriittinen potentiaali. Pätevä ja perusteltu tieto on myös yhteiskunnan toiminaan arvioinnin ja kehittämisen perusedellytys. Näin sosiologialla on myös päätöksentekoa ja suunnittelua tukeva rooli.

Sosiologian opetuksen tavoitteena on valmistuminen asiantuntijaksi, joka pystyy itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja hyödyntämään sitä eri tehtävissä. Siksi opinnoissakin perehdytään käsitteisiin ja teorioihin, joiden kautta voi tehdä kysymyksiä ja tulkita tekemiään havaintoja. Sosiologia ei kuitenkaan koskaan tule toimeen pelkästään teorioilla tai käsitteillä, vaan se aina nojaa vahvasti myös yhteiskuntaa koskevaan havaintoaineistoon. Niinpä opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tutkimusmenetelmiin, joilla kerätään luotettavasti havaintoja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Sujuva kirjallisen ilmaisun taito on yksi tärkeä osa sosiologin ammattitaitoa. Sosiologian opinnoissa harjoitellaankin perusopinnoista alkaen itsenäistä tekstin työstämistä ja tuottamista.

Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian opetuksen ja tutkimuksen painopiste on työelämän instituutioiden ja niiden muutosten tarkastelussa. Sosiologian laaja-alaisuutta kunnioittaen tämä painotus ei kuitenkaan sulje pois muita kiinnostuksen kohteita.

Sosiologian maisteriopinnot

Sosiologian maisteriopinnot

Tutkielmaopinnot alkavat orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelijat perehdytetään tutkimuksen tekemisen ja pro gradu -tutkielman teon eri vaiheisiin, tutkimussuunnitrelmaan laadintaan ja tutkimusetiikkaan. Siitä siirrytään sosiologian  tutkielmaseminaariin, jossa hyväksytään tutkimussuunnitelma ja käsitellään opiskelijoiden tutkielmaan, kuten tutkimusmenetelmien käyttöön ja aineistojen analysointiin, liittyviä luonnoksia. Pro gradu -tutkielman tulisi valmistua tutkielmaseminaarissa tai viimeistään seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.

Tutkimus- ja asiantuntijataitojen opinnot syventävät sosiologista ja tieteellistä asiantuntijuutta. Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot suositellaan suoritettavaksi maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot opintojen keski- tai loppuvaiheessa.

Valinnaiset opintonsa opiskelija voi koota esimerkiksi yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden  yksikön teemaopinnoista, menetelmäopinnoista ja muiden tutkinto-ohjelmien opintokokonaisuuksista, Tampereen yliopiston avoimen yliopiston opinnoista sekä Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opinnoista ja SataJoo-opinnoista.Opinnot on suositeltavaa koota siten, että ne tukevat tutkielman tekoa sekä syventävät tieteellistä ja ammatillista asiantuntijuutta. Valinnaisissa opinnoissa suositellaan myös perehtymään sosiologian klassikoihin.Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) laatimisen yhteydessä keskustellaan tarkemmin siitä, millaisista kokonaisuuksista valinnaiset opinnot muodostuvat. Nämä opinnot tukevat maisteriopintoja parhaiten silloin, kun ne liittyvät tutkielman aihepiiriin tai opiskelijalle tärkeän asiantuntijuuden kehittämiseen.

Sosiologian opintosuunnan valinneesta opiskelijasta valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteri, joka ymmärtää yhteiskuntaa kokonaisuutena ja analysoi yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Hän osaa arvioida monipuolisesti ja kriittisesti yhteiskunnallista ja tieteellistä keskustelua. Hänen tieteellinen ja ammatillinen asiantuntijuutensa perustuu taitoon muodostaa sosiologisesti mielekkäitä tutkimusongelmia, koota ja analysoida tarvittava tutkimusaineisto sekä raportoida tulokset kirjallisesti ja suullisesti akateemisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija osaa tuottaa itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä soveltaa sitä tieteellisissä, ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Hän kykenee toimimaan johto- ja asiantuntijatehtävissä erityisesti tutkimuksen, hallinnon, tiedotuksen ja koulutuksen saroilla julkisen hallinnon piirissä, järjestöissä ja yrityksissä niin paikallisissa, kansallisissa kuin kansainvälisissäkin toimintaympäristöissä. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakea jatko-opintoihin.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 4.5.2017 12.08 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti