Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: psykologian tutkinto-ohjelma:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Psykologian tutkinto-ohjelma

Tutkimus oppiaineessa

HIP-laboratorio  
PSYKE – psykologian opetus- ja tutkimusklinikka

Laitoksen julkaisut (vuodesta 1995 alkaen)  
Väitöskirjat
(vuoteen 1998 saakka) 
Väitöskirjat (vuodesta 1999 alkaen) 
Lisensiaatintutkimukset (vuoteen 1998 saakka) 
Lisensiaatintutkimukset (uusimmat) 
Pro gradu -tutkimukset
 
Tutkimusprojektit


Psykologian oppiaineen tutkimustoiminta profiloituu seuraaviin tutkimuslinjoihin:


I Sosiaalinen kognitio ja emootiot

Tutkimus kohdistuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeän informaation havaitsemiseen ja sen hermostolliseen perustaan. Tutkimuksen kohteena on erityisesti ihmiskasvojen havaitseminen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, kuinka kasvojen välittämä informaatio (esimerkiksi kasvonilmeet ja katseen suunta) vaikuttavat havaitsijan tarkkaavaisuuteen, emootioihin ja motivaatioon ja toisaalta, kuinka tarkkaavaisuus, emootiot ja motivaatio muokkaavat kasvojen havaitsemista. Näiden prosessien toimintaa tutkitaan aikuisilla ja eri kehitysvaiheessa olevilla lapsilla. Tutkimuksen kohteena on myös se, kuinka neurobiologiset kehityshäiriöt (autismikirjon häiriö), mielenterveyden häiriöt, kasvuympäristö ja ihmisten erilaiset ominaisuudet, esimerkiksi persoonallisuuden piirteet, vaikuttavat näihin prosesseihin. Tutkimuksen painopiste on Human Information Processing -laboratoriossa tehtävässä perustutkimuksessa, mutta osa tutkimuksesta tähtää myös sosiaalisten haittojen diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen.

HIP-laboratorio:

http://www.uta.fi/yky/en/research/hip.html

HIP-laboratorio Facebookissa: 

https://www.facebook.com/hiplaboratory/


 
II Työpsykologia ja hyvinvointi

Tutkimme pääasiassa työn ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hyvinvointia työssä lähestymme sekä kielteisistä stressin ja uupumisen että myönteisistä palautumisen, selviytymisen ja voimavarojen viitekehyksistä. Viime aikoina olemme tutkineet myös työssä suoriutumista. Tutkimuksemme ovat paneutuneet työkuormituksesta palautumiseen, työn epävarmuuteen ja määräaikaiseen työhön, työn ja perheen/yksityiselämän yhteensovittamiseen ja johtamisen kysymyksiin. Tällä hetkellä tutkimme työpäivän aikana, vapaa-aikana ja lomilla tapahtuvaa työkuormituksesta palautumista, työn intensifikaatiota, työn ja vapaa-ajan tuunausta, yksilöllisiä eroja työhyvinvoinnissa ja työntekijöiden hyveitä.

Käynnissä olevat tutkimusprojektit:

1. Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikäntyvillä opettajilla   
2. Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen    
3. Kuinka saada vapaa-aika toimimaan? Vapaa-ajan aktiivinen käyttö keinona palautua stressaavasta työstä  
4. Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (IJDFIN)    
5. Yksilön ja työyhteisön näkökulma työhyvinvointiin   
6. Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä   


III Ympäristöpsykologia ja hyvinvointi

Ympäristöpsykologisessa tutkimuksessa on keskitytty osoittamaan, että ihminen käyttää fyysistä ympäristöä, erityisesti mielipaikkoja, psyykkisen itsesäätelynsä tukena. Tämä tarkoittaa luonto- ja kaupunkiympäristöjen kytkeytymistä minäkokemuksen, tunteiden ja stressin säätelyn osaksi. Hyvinvoinnin kannalta tutkitaan erityisesti fyysisen ympäristön yhteyksiä mielialaan, elpymiseen ja elinvoimaisuuteen sekä työkuormituksesta palautumiseen käyttäen psykologisia ja fysiologisia mittauksia. Alueella selvitetään myös kokeellisesti ympäristöjen vaikutuksia emotionaalis-kognitiivisiin perusprosesseihin kuten tunteiden viriämiseen ja keskittymiskykyyn. 

1. Metsäkävelyihin yhdistettyjen tietoisuusharjoitteiden elvyttävät vaikutukset (2016)
2. Työkuormituksesta palautuminen 
3. Kaupunkiluonto ja ihmisen hyvinvointi 
4. "Voimapolut” ja muut tutkimushankkeet


IV Neuropsykologia ja kuntoutus

Neuropsykologian alan tutkimus kohdistuu aikuisten neuropsykologisiin häiriöihin sekä lasten tavanomaiseen kehitykseen ja neurologisen kehityksen erityisvaikeuksiin. Keskeisiä tutkimusalueita ovat neurologisiin sairauksiin (mm. aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, epilepsia), tarkkaavuus- ja autismikirjonhäiriöihin sekä unihäiriöihin ja diabetekseen liittyvät kognitiiviset oirekuvat sekä niissä tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on kehittää neuropsykologisten häiriöiden arviointia ja kuntoutusmenetelmiä. Tutkimuksella pyritään myös selvittämään kognitiivisten oireiden vaikutuksia toimintakykyyn, elämänlaatuun sekä opiskelu- ja työkykyyn. Näiden tutkimuskysymysten selvittäminen edellyttää tyypillisesti pitkäaikaisseurantaa.

PSYKE – psykologian opetus- ja tutkimusklinikka


V Kehityksellinen psykopatologia, trauma ja vuorovaikutussuhteet

Tutkimushankkeissa analysoidaan varhaisten perhesuhteiden merkitystä lapsen mielenterveydessä ja kehityksessä. Tutkimus kohdistuu vauva-aikana esimerkiksi stressin- ja tunteidensäätelyyn, sensomotoriseen kehitykseen ja vanhempi-vauva -vuorovaikutuksen laatuun. Keskilapsuudessa ja nuoruudessa kiinnostuksen kohteina ovat mm. tunnesäätelyn psykofysiologiset prosessit, tarkkaavaisuuden ja muistin kehitys, intiimit toverisuhteet, unen laatu sekä kiintymyssuhteen ja mentalisaation kehitys. Varhaisten kokemusten kehityksellisiä seurauksia tutkitaan tavanomaisissa ja korkean riskin perheissä ja analysoidaan esimerkiksi vanhempien kiintymystyylin sekä traumakokemusten, huumeriippuvuuden ja lääketieteellisten riskien vaikutuksia lasten kehitykseen ja mielenterveyteen. Interventiotutkimukset analysoivat, mitkä tekijät hoitoprosesseissa vahvistavat vanhemman ja vauvan suhdetta sekä miten psykososiaaliset interventiot edistävät lasten sosioemotionaalista hyvinvointia. Kiinnostuksen kohteena on myös sosiokulttuuristen tekijöiden ohjaava merkitys varhaisissa perhesuhteissa ja kulttuuristen voimavarojen suojaava rooli. 

Käynnissä olevat tutkimusprojektit:

1. Nuoren hyvinvointi ja kehitys – seurantatutkimus vauvaiästä varhaisaikuisuuteen 
2. Vanhemman huumeriippuvuus ja lasten emotionaalinen, kognitiivinen ja psykofyysinen kehitys 
3. Varhaisen kehityksen suojeleminen uuden aseteknologian seurauksilta: Psykososiaaliset, fyysiset ja perhedynaamiset tekijät 
4. Varhainen vanhemmuus, vauvaiän kehitys ja mielenterveys sotatrauman ja pakolaisuuden olosuhteissa 
5. Alakouluikäisten lasten sosioemotionaaliset taidot, itsesäätely ja Yhteispeli-kouluinterventio  
6. Lapsuuden kokemukset ja tunteiden säätelyn dynamiikka aikuisuudessa
7. Narratiivisen altistusterapian tehokkuus väkivallalle altistuneiden lasten traumaoireiden hoidossa
8. Yksintulleet alaikäiset – Traumahoidon malli  


VI Terveyden ja mielenterveyden tutkimuslinja

Terveyden tutkimus käsittää merkittäviin kansansairauksiin (mm. kohonnut verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskitekijät) ja laajasti elämänlaatuun vaikuttavien ongelmien, häiriöi­den ja sairauksien sosiaalisten, elintapoihin ja elämäntilanteisiin liittyvien vaikutusten psykologisen, psykofysiologisen ja käyttäytymislääketieteellisen tutkimuksen. Kohteena ovat myös lääketieteel­listen toimenpiteiden psykologiset vaikutukset hoitoprosessiin ja elämänlaatuun sekä näihin liittyvät psykologiset interventiot. Mielenterveyden tutkimus käsittää mielenterveysongelmien epidemiologiaa, luokitte­lua ja arviointia koskevat kysymykset ja luokittelun, arvioinnin ja mittaamisen parantamiseen liitty­vät kysymykset. Tähän alueeseen kuuluu myös sen tutkimustulosten ja -periaatteiden sovellus psy­koterapeuttien, psykologien ja muiden ammattilaisten opetukseen ja työnohjaukseen sekä emotio­naalisten ja terveysongelmien interventioiden kehittämiseen. Esimerkkinä näistä on mm. dialektiseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvien tunnesäätelytaitojen valmennuksen tutkimus.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 20.9.2017 11.52 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti