Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: psykologian tutkinto-ohjelma: tutkimus oppiaineessa: psykologian tutkimusprojektit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Psykologian tutkinto-ohjelma

Suomeksi

Recovery from work stress: Integrating perspectives of work and environmental psychology

In brief

Work without boundaries is a metaphor used quite often to describe today’s work, which is not anymore restricted by traditional organizational rules like regular office hours, a single workplace, fixed procedures, and limited responsibility. These new working conditions include challenges which may threaten employees’ well-being, more specifically, their recovery from work stress. The objective of this research project is to shed new light on work stress recovery from two perspectives. First, there has been a lack of longitudinal studies, and therefore recovery as a process as well as its consequences is not yet well-understood. Second, although recovery during lunch breaks is the most relevant within-workday break, it has received only minor research attention.  In studying these two main issues we approach recovery by combining the theoretical frameworks of work and environmental psychology.

Research aims

The objective of this study is to examine work stress recovery emphasizing long-term consequences and within-day work recovery interventions. From the long-term perspective, the main aim is to examine whether a) poor recovery from job demands (during workdays, evenings, weekends, vacations) and b) poor recovery processes (related to psychological processes and free-time activities) have negative long-term outcomes for well-being, health and job performance.
From the within-day recovery and intervention perspective, our aim is to study whether within-day lunch breaks including a relaxation session or a walk in a park have more favorable outcomes for a) well-being and job performance, and b) psychological recovery processes, compared to lunch breaks spent the usual way.

Research methods

In answering the main research questions, we will conduct two empirical studies. To investigate long-term recovery processes and consequences, we will carry out a 3-year longitudinal study with three measurements using 1-year time lags. We will approach a large amount of workers in knowledge-intensive and emotional work, and utilize self-report questionnaires in the measurements. In the intervention study, we compare the recovery value of a relaxation session and a park walk session lasting 20 min per day for a 3-week period. Thus, the randomly assigned participants either a) take part in a relaxation session, b) take a walk in a surrounding park or c) spend their lunch break as usual (control group). With daily questionnaires, we shall measure short-term well-being outcomes (e.g., emotions, mood), daily performance outcomes as well as psychological recovery processes. In addition, we will also measure blood pressure and collect saliva samples in order to measure cortisol excretion.

Cooperation

The research project is carried out by a team of researchers from the School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere, in collaboration with both national and international experts in the field of recovery and restoration. The project is financed by the Academy of Finland (2012-2016).

Contact

The project team at the University of Tampere:
Professor Ulla Kinnunen, principal investigator, e-mail: Ulla.Kinnunen@uta.fi
Professor Kalevi Korpela, principal investigator, e-mail: Kalevi.Korpela@uta.fi
Dr. Jessica de Bloom, post-doc researcher, e-mail: Jessica.de.Bloom@uta.fi
Marjaana Sianoja, MSc, researcher, e-mail: Marjaana.Sianoja@uta.fi

 

 

Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen

Lyhyesti

Rajaton työ on metafora, jota usein käytetään kuvaamaan nykypäivän työtä, joka ei enää rajaudu tiettyihin työaikoihin, yhteen työtilaan tai rajattuun vastuuseen. Tällainen rajaton työ sisältää monia uhkia työntekijöiden hyvinvoinnille ja heidän työkuormituksesta palautumiselleen.  Tämän hankkeen tavoite on tuottaa uutta tietoa työkuormituksesta palautumisesta yhdistäen työ- ja ympäristöpsykologisia näkökulmia. Ensinnäkin palautumisesta puuttuu pitkittäistutkimuksia, minkä vuoksi emme tunne hyvin palautumista prosessina, emmekä sen pitkän ajan seurauksia. Myös lounastauon aikaisesta palautumisesta on vähän tietoa, vaikka lounastauko on olennainen työpäivää rytmittävä tauko, jonka lähes kaikki työntekijät viettävät. Kiinnostuksen kohteenamme molemmissa osatutkimuksissa on palautumista edistävien ja ehkäisevien psykologisten mekanismien selvittäminen. Tätä tietoa voi soveltaa käytäntöön esimerkiksi työterveyshuollossa.

Tutkimustehtävä

Tutkimuksemme edistää palautumisen tutkimusta kahdella tapaa. Ensinnäkin lähestymme palautumista pitkittäistutkimuksen näkökulmasta, sillä tähänastista tutkimusta ovat dominoineet lyhytaikaiset päiväkirjatutkimukset, jotka eivät kerro päivittäisen palautumisen pitkäaikaisista vaikutuksista. Tässä osatutkimuksessa selvitämme, johtavatko riittämätön palautuminen (työpäivinä, iltaisin, viikonloppuina, lomilla) ja heikosti toimivat palautumisen psykologiset prosessit vapaa-ajalla pitkän aikavälin seurauksiin hyvinvoinnin, terveyden ja työssä suoriutumisen näkökulmista. Toiseksi kehittämme työpäivän aikaisia interventioita ja tutkimme, tuottaako lounastauon aikana toteutettu puistokävely tai rentoutuminen suotuisampia tuloksia hyvinvointiin, työssä suoriutumiseen ja palautumisen prosesseihin kuin tavanomaiseen tapaan vietetty lounastauko. Sekä luonnon että rentoutumisen elvyttävistä vaikutuksista on tutkimusnäyttöä, mutta niiden soveltaminen lounastauon aikana on harvinaista.

Aineistot

Ensimmäinen osatutkimus perustuu kolmen mittauskerran kyselyaineistoon, joka kerätään vuoden aikavälein. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi keväällä 2013 noin 1500 eri ammattialojen (mm. opetus, media, it) työntekijää ja heidän seurantansa jatkuu keväällä 2014 ja 2015. Toinen osatutkimus toteutetaan kokeellisena kenttätutkimuksena. Siihen osallistuu eri ammattialoilta noin 200 vapaaehtoista työntekijää, jotka on satunnaistettu kolmeen ryhmään: 1) puistokävelijät, 2) rentoutujat ja 3) tavanomaiseen tapaan lounastaukoa viettävät. Interventioryhmät (1-2) osallistuvat päivittäisiin harjoituksiin lounastaukonsa aikana (15 min) kahden työviikon ajan. Kaikki vastaavat alku- ja loppukyselyyn, sekä päivittäisiin kyselyihin kaksi kertaa viikossa (tiistaisin ja torstaisin). Mittaamme myös verenpainetta ja keräämme sylkinäytteitä kortisolin tutkimiseksi ko. tutkimuspäivinä. Työhyvinvointi-interventiot toteutetaan keväällä ja syksyllä 2014.

Yhteistyö

Projektin tutkimusryhmä työskentelee läheisessä yhteistyössä sekä kotimaisten että ulkomaisten alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (2012-16).

Yhteystiedot

Tutkimusryhmä:
Professori Ulla Kinnunen, vastuuhenkilö, sähköposti: Ulla.Kinnunen@uta.fi
Professori Kalevi Korpela, vastuuhenkilö; sähköposti: Kalevi.Korpela@uta.fi
Tutkijatohtori Jessica de Bloom, sähköposti: Jessica.de.Bloom@uta.fi
Tutkija Marjaana Sianoja, sähköposti: Marjaana.Sianoja@uta.fi

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 16.4.2014 14.25 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti