Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: rose – robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus: blogit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Blogit

Helmikuu 2018

Tuuli Turja

Terveisiä Tokion robottimessuilta! 

Ennakkokäsitykseni Japanista humanoidirobottien luvattuna maana sai vahvistusta kansainvälisillä robottimessuilla, jotka pidettiin marraskuisessa Tokiossa. Messut jakautuivat teollisuusrobotti- ja palvelurobottiosastoihin, ja tavoitteenani oli tutkia tarkkaan näistä erityisesti jälkimmäinen. Robotit ovat vasta tulossa palvelualoille, kun taas teollisuusrobotteihin ollaan totuttu jo joka mantereella Japanin ja Saksan ollessa kärkimaita robottien lukumäärällisessä suhteessa työväestöön. Itse olen kiinnostunut hoitotyön uudistamisesta uuden teknologian keinoin. Hienoinen pettymys oli se, kuinka suuri osa palvelurobottihallista esitteli ihmisten viihdytykseen ja opastamiseen soveltuvia humanoidirobotteja.

Kyselytutkimukseni tulokset puhuvat vahvaa kieltä siitä, että hoitajat haluavat robottiapua erityisesti fyysisesti raskaisiin töihin. Seuraa pitävät robotit jakavat mielipiteitä, mutta valtaosa hoitajista hyväksyy ajatuksen robottiavusta potilaiden ja tavaroiden siirtojen yhteydessä. Hoitajien toiveet yhdistettynä siihen, kuinka väestön ikääntyminen sisältää tilauksen liikkumisen apuvälineiden kehittelylle, oli viihdytystä tarjoavien robottien dominanssi silmiinpistävä.

Löytyi niitä helmiäkin. Erityisesti kiinalaiset näytteilleasettajat suostuivat puhumaan myös englantia. Pääsin testaamaan puettavaa voimaliiviä, jota hyödynnetään tällä hetkellä muun muassa keventämään nostoja varasto- ja lentokenttätyössä, joten ehkä tulevaisuudessa myös hoitotyössä (ks. kuvat).

Liikuntarajoitteisten ikäihmisten kotona asumista tukivat innovaatiot, joissa tuoli tai kattoon kiinnitetyt valjaat turvasivat liikkumista huoneiden välillä ja esimerkiksi portaissa (ks. video).

Myös pari käytävillä partioinutta robottia voisivat soveltua sairaala- tai hoivakotiympäristöön. Liikkuva kulunvalvonta automatisoituna on sellaista, johon suomalaiset hoitajat soveltaisivat robotteja mielellään (ks. video).

Suurin osa suomalaisista ja eurooppalaisista yleensä mieltää robotin teollisuusrobotiksi. Lieneeköhän sama japanilaisten keskuudessa? Japanin tieteiskirjallisuus, sarjakuvat ja televisio ovat ainakin totuttaneet japanilaiset robotteihin, jotka ovat ihmismäisiä sekä ulkoasultaan että ajatuksenjuoksultaan. Lisäksi kävelevät robottilelut ovat melkein aina ”made in Japan”.

Bussin kyydistä huomasin tietyömaalla opastavan sympaattisen liikennemerkin (kuva alla). Ihmismäisyys tuntui todella ulottuvan joka puolelle. Kun saksalainen ja suomalainen osoittavat mielellään asioita neutraaleilla symboleilla, ei japanilainen pelkää käyttää ihmismuotoa ja heiluttavaa kättä. Sinänsä tämä on perusteltua, koska ihminen ei havaitse moniakaan asioita niin tehokkaasti kuin muita ihmishahmoja. Uskallan silti arvata, että tuollainen pamppua heilutteleva, vaikkakin herttainen metalliukkeli liikenteenohjaajana saisi täysityrmäyksen Tampereen Infran suunnittelukokouksessa.

Kuvan lähde: https://i.pinimg.com/originals/a1/40/e0/a140e0e04b4b82efe56fbd77cb94bc5c.jpg

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 15.2.2018 14.35 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti