Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: rose – robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus: blogit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Blogit

Heinäkuu 2016

Pertti Koistinen

Robotiikan nousu ja työllisyyden tuleva kehitys*

*Martin Ford: The rise of robots – Technology and the rise of mass unemployment (2015)

*Jerry Kaplan: Humans need not apply – A Guide to Wealth and Work in the age of Artificial Intelligence (2015)

 

Optimistit ja pessimistit

Vaikka teknologian kehitys onkin tehostanut tuotantoa ja korvannut työtä, ovat ne kuitenkin kulkeneet käsi kädessä ja tukeneet hyvinvoinnin kehitystä. Tämä suhde oli vallitseva toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella kaikissa teollisesti kehittyneissä maissa, mutta voiko tämä suhde olla totta myös nykyisen teknologisen kehityksen yhteydessä vai käykö niin, että työn tuottavuuden ja palkkojen keskinäinen side irtoaa (decoupling)? Tällaisia kysymyksiä esitetään aika ajoin ja niihin vedotaan mm. silloin kun osoitettu, että pitkällä aikavälillä tarkastellen palkkatulojen osuus verrattuna pääomatulojen osuuteen kansantulosta on laskenut ja palkkatulot ovat joutuneet vapaan pudotuksen kohteeksi.

Samansuuntaisia pessimistisiä kysymyksiä on esitetty myös työllisyyden suhteen, kun kehittyneet taloudet ovat ajautuneet uralle, josta sanotaan että talouskasvu tapahtuu ilman vastaavaa työllisyyden kasvua (jobless growth). Toisaalta jos teknologia aikaisemmin korvasi rutiiniluontoisia tehtäviä ja koulutus tarjosi suojan työttömyydeltä ja prekaariudelta, niin nyt on yhä enemmän esimerkkejä siitä, miten hyvää koulutustakin edellyttäneet tehtävät on mahdollista korvata teknologialla; tietokoneilla, tekoälyllä ja uuden sukupolven roboteilla. Esimerkkejä tällaisesta kehityksestä tarjoavat mm. informaatioteknologian sovellutukset juristien työssä, opetuksessa, terveydenhuollon alalla sekä toimittajien työssä. Suuret tietojärjestelmät ja tietokonejärjestelmien sovellutukset antavat mahdollisuuksia kehittää ja luoda kokonaan uusia palveluja ja hallita valtavia datoja. Samalla ne avaavat mahdollisuuden myös siirtää osan tehtävistä kokonaan tietojärjestelmien, tekoälyn ja robottien hoidettavaksi. Pilvipalvelut saattavat monet datajärjestelmät ja tiedon seulonnan ajasta ja paikasta riippumattomiksi globaaleiksi järjestelmiksi ja tietopankeiksi.

Myös lainsäädäntö ja säännökset siirtyvät globaaleihin tietopankkeihin ja robottiavusteiset datan seulontajärjestelmät mahdollistavat paitsi tiedostojen itsenäiskäytön myös datan ja esimerkkien seulonnan asiantuntijakäytössä. Suomessakin voi kuvitella, miten ”nettitohtori”-tietojärjestelmät auttavat tunnistamaan terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä, diagnosoimaan omia vaivoja ja antavat hoito-ohjeita. Myös koulutuksen alalla on tapahtunut informaatio- ja teknologinen vallankumous. Kirjat ja artikkelit ovat löytäneet tiensä nettiin ja niitä selataan robottien ohjaamin hakukonein ja kirjastojen tuottamien hakuohjelmien avulla. Nettiin on sijoitettu joko vapaasti tai maksullisesti toimivia opetusalustoja ja koulutuksia.

On vain ajan kysymys ja poliittinen valinta, miten nopeasti ja missä laajuudessa korkeakoulutuksen kursseja ja tutkintoja aletaan suorittaa netin kautta. Itse asiassa alalla käydään jo nyt eräänlaista eloonjäämistaistelua johtavien kansainvälisten ja paikallisten yliopistojen kesken siitä, kuka pystyy tehokkaimmin toimimaan myös pedagogisten pilvipalvelujen aloilla ja houkuttelemaan globaalisti niihin opiskelijoita ja ohjaajia.

Uusi automaation aalto

Se, mikä tekee nykyisestä ajasta erityisen, perustuu siihen, että automaatiota ja robotteja kehitetään palvelualoilla ja niiden tarpeisiin.  Se puolestaan pohjaa siihen, että robotteihin on pystytty internetin, tietokoneiden ja sähköisten informaatiojärjestelmien avulla lisäämään kokonaan uusia ominaisuuksia. Sähköinen objektien tunnistaminen, kolmeulotteinen näkö ja tekoäly, jotka mahdollistavat ongelmien itsenäistä diagnosointia ja korjaamista, ovat esimerkkejä uudentyyppisistä toiminnoista ja sovellutusmahdollisuuksista. Itse asiassa robotiikassa puhutaan uudesta sukupolvesta ja erilaisista robotiikan malleista. Etäläsnäolorobotit hyödyntävät kuvan siirtoa, internetiä, olemassa olevia tietokonesovellutuksia ja ovat liikuteltavissa ja ohjattavissa internetin kautta. Etäläsnäoloteknologiat eivät juuri muistuta mitään perinteistä robottia, mutta tämän rinnalla on kehitetty myös humanoidisovellutuksia, joissa robotti on ottanut erilaisia ihmishahmoja ja jäljittelee ihmistoimintoja.

Se taas jäljitteleekö robotti silloin ihmisen liikkumistaitoja, esineisiin tarttumista, siirto- ja kantovoimaa vai älyä ja ajattelua, on johtanut siihen, että robotti saa riippuvia spesifioituja toimintoja. Niinpä robotiikan alalla on tunnistettavissa kilpailevia ideaaleja: Samaan aikaan kun esimerkiksi japanilaiset ovat kehittäneet sosiaalisia robotteja (Paro-hylje tai Pepper-humanoidi), ovat eurooppalaiset edenneet teollisen robotiikan perinteiden mukaisesti ja kehittäneet ratkaisuja, jossa liikkuvat humanoidirobotit (belgialainen Nao tai saksalainen Care-O-bot) kykenevät avustaviin tehtäviin.

Kolmas esimerkki robotiikan sovellutuksista on palvelujen ja tavaroiden jakeluyrityksissä käytettävät sähköiset järjestelmät. Esimerkiksi Amazon ja Verkkokauppa hyödyntävät varastointiin ja jakeluun kehitettyjä robotteja, jotka palvelevat asiakkaita ajasta ja paikasta riippumattomasti. Samalla ne yhdistävät maksuliikenteen, postituksen ja asiakaspalvelun tehtäviä. Näistä ehkä kehittyneimpiä versioita ovat pilvipalvelut, jotka mahdollistavat mm. sen, että useita robotteja ja tietojärjestelmiä kuten myös niiden seulontaa voidaan yhdistellä ja ohjata supertietokoneille. Myös pieniä tietokoneita voidaan yhdistellä sarjaksi, jolloin ne muodostavat yhdessä suurkoneen. Sen seurauksena on mahdollista, että yksittäiset käyttäjät voivat hyödyntää moninkertaistettua tiedon käsittelyn kapasiteettia.

Pilvirobottien käytössä ehkä vallankumouksellisista on kuitenkin se, että se mahdollistaa sähköisen tunnistamisen ja seurannan niin sanotusta isosta ja seulomattomasta datasta tavalla, joka ei aikaisemmin olisi ollut mahdollista. Arkielämän esimerkkejä pilvipalvelinten mahdollisuuksista ovat Googlen kuva- ja karttapalvelut sekä niiden pohjalle rakentuvat paikannuspalvelut. Pilvessä olevia navigaattoreita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää jopa itseohjautuvien autojen välisessä yhteydenpidossa ja ohjauksessa.

Pilvipalvelimia ja isoa dataa hyödynnetään valtioiden ja yritysten vakoilussa sekä rahamaailmassa maailman pörssien ollessa yhteydessä toisiinsa. Yksi kysymys on se, haluammeko säädellä kansalaisten systemaattista seurantaa vai antaa valtion tiedustelutoiminnan lisäksi myös markkinavoimille vapaat kädet. Hyväksymmekö esimerkiksi sen, jos vakuutusmaksut määräytyvät tulevaisuudessa älyvaatteiden paljastamien elämäntapojen mukaan?

Kun Yhdysvalloissa tehtiin 1960-luvun alussa uutta strategista avausta vastauksena Neuvostoliiton tietyillä aloilla osoittamaan etumatkaan, tulevaisuuden tutkijat esittivät, että olisimme todistamassa vallankumousta kolmella alalla: teknologiassa, aseistuksessa, ja ihmisoikeuksissa. Syntyi käsitys kolmoiskumouksesta (trible revolution) ja siitä syntyi presidentti Johnsonin hallituksen poliittinen ohjelma (1964). Entä nyt kuka esittää vision uudesta teknologisesta vallankumouksesta ja sen yhteiskunnallisista yhteyksistä?

Tekoäly terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa lääkärit joutuvat jatkuvasti haasteisiin uusien sairauksien ja kasvavien hyvinvointiodotusten kanssa. Lääkäreiden odotetaan hyödyntävän viimeisintä parasta tietoa ja välttävän hoitovirheet. Tässä tarkoituksessa erilaisista tapauskuvauksista, sairausrekistereistä ja spesialisoituneen tiedon hyödyntämisestä on tullut avainasia. Esimerkiksi erikoisten sairauksien ja toimivien hoitomuotojen kehityksestä on tullut avainasioita. Tekoäly on jo itse asiassa astunut kuvaan esimerkiksi leukemian hoidossa, jossa sitä käytetään niin sairauden tunnistamiseen kuin kullekin potilaalle soveltuvan optimaalisen lääkityksen varmistamiseen. Kyse on usein milligrammojen sadasosien tarkkuudesta ja erityisalojen osaamisen yhteensaattamisesta.

Voidaankin kuvitella, että jos terveydenhuollossa tietojärjestelmiä kehitettäisiin systemaattisesti niin, että niissä voitaisiin hyödyntää paitsi kaikki väestöpohjainen tieto, sairauksien analyysin tutkimustulokset, hoitomenetelmien seuranta sekä telediagnostiikka olisi kuviteltavissa, että vaikeitakin hoitoja voitaisiin hajauttaa ja keskittää samanaikaisesti hoitojen tehokkuutta ja välttää virheet. Pilvipalvelut ja robotiikka olisivat suorastaan välttämättömiä esim. väestötasoisten diagnoosien suorittamisessa. Yhdysvalloissa ja monissa muissakin maissa on selviä esimerkkejä siitä, miten tekoälyyn perustuvat ratkaisut ovat voineet tuottaa interaktiivista neuvontaa hoitajille ja lääkäreille sekä hillitä terveydenhuollon kustannuksia (matkat ja asiantuntemuksen hajautus). Nyt ajatellaan, että tulevaisuudessa tekoälyllä voi olla suorastaan ratkaiseva vaikutus siihen miten palveluja kehitetään, kohdennetaan ja optimoidaan. Se kuitenkin edellyttäisi myös tähän tehtävään erityisesti koulutettua väkeä, asiantuntijoita, jotka auttaisivat perinteisiä asiantuntijoita ja saattaisivat sen ja uuden tekoälyn yhteistoimintaan, vuorovaikutukseen.

Hoivarobotit ovat aivan oma erityinen lukunsa. Alan kehitys pääsi käyntiin vasta 2000-luvulla ja hajautetusti niin, että eri maissa kehitettiin vähän eri asioita. Nykyisin on olemassa jo ratkaisuja yksinkertaisiin tehtäviin kuten nosto- ja siirtotehtäviin tai avustaviin tehtäviin (pesu, liikkuminen, potilaan tilan seuranta). Samanaikaisesti kehitettään robotteja, jotka toimivat kuin monitoimikoneet (liike, tarttuminen, siirto, puhe ja tunnistus, tekoäly) ja niille voidaan osoittaa yksinkertaisia tehtäviä kuten kuumeenmittaaminen, muistutus lääkkeiden otosta sekä seurantaa ja avustustehtäviä. Erilaiset liikkuvat robotit tulevat toimimaan ohjaajina, avustajina päivittäisissä ja usein toistuvissa tehtävissä ja taaskin kaikkina vuorokauden aikoina. Tiedämme hyvin että esimerkiksi dementia ja aistivammat ovat hyvin haastavia ja yleistyviä sairauksia, mutta joiden toivotaan kuitenkin olevan vain osittaisia rajoitteita omatoimiselle ja laadukkaalle elämälle. Tässä mielessä voidaan kuvitella että seniorien yöunien, hengityksen ja muiden riskien tarkkailu tullaan siirtämään avustaville järjestelmille, ja kukapas niitä jaksaisi valvoa paremmin kuin robotti. Varsinkin jos sähköt ja netti vain pelaavat, robotit eivät sammu, kaadu tai tule hulluiksi.

Onko kyse ihmisen valinnoista?

Edellä esitettyihin kuviin ja mielikuviin sisältyy tietenkin paljon avoimia ja ratkaisemattomia teknologisia ongelmia mutta ennen kaikkea myös poliittisia ja eettisiä kysymyksiä. Se ei ole teknologian kysymys, millaisiin tehtäviin ja sovellutuksiin teknologiaa kehitetään vaan kyse on tulevaisuuteen suuntautuvasta poliittisesta valinnasta. 1960-luvulla päätettiin satsata teknologian kehittämiseen ja koulutukseen ja tuloksena oli tuottavuudeltaan ennennäkemätön kehitys ja myös hyvinvoinnin kasvu. Nyt olisi ratkaistava millaista teknologiaa, koulutusta, kulutusta ja hyvinvointia me kipeimmin kaipaamme, jotta voisimme ratkaista sekä ajankohtaiset että tulevaisuuden ongelmat. Voi olla, että uuden sukupolven robotiikka, tekoäly ja pilvipalvelut ovat asioita, joita tullaan kehittämään palvelualoilla ja luomaan kokonaan uusia palveluja, mutta jos tälle tielle lähdetään, tarvittaisiin vastuullista politiikkaa. Eettiset kysymykset ja moraaliset valinnat ovat silloin avain asemassa. Meidän on kysyttävä millaisen vastuun otamme esimerkiksi hoivasta itsellemme ja mitä osia siitä suoritamme teknologia-avusteisesti. On aivan selvää, että robotti ei voi korvata inhimillistä vastuuta ja läsnäoloa, mutta voiko se tuoda siihen uusia ulottuvuuksia esimerkiksi silloin, jos isovanhemmat, lapset ja lastenlasten elävät eri puolilla maailmaa tai silloin, kun asiantuntijalääkäreitä ja hoito-ohjeita ei ole saatavissa paikallisesti. Tällainen periaatekeskustelu tulisi käydä ennen kuin päätetään mitä ja miten teknologioita sovelletaan käytäntöön.

***

Ps. Kirjoitus perustuu yllä oleviin kirjoihin ja niiden inspiroimiin ajatuksiin.

 

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 30.9.2016 19.20 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti