Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Työelämäyhteydet

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman piiriin kuuluvista oppiaineista työllistytään laajasti yhteiskunnan eri sektoreille asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman oppiaineiden opiskelijat työllistyvät yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tutkimuksen, hallinnon, suunnittelun, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja viestinnän parissa valtion, elinkeinoelämän, kuntien ja kansalaisjärjestöjen palvelukseen.

Yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden uraseurannan kyselytutkimusten perusteella valmistuneet työllistyvät yleensä tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Työnimikkeistä yleisin on tutkijan nimike, mutta useimmat valmistuneet työllistyvät erilaisiin hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Vuosi valmistumisen jälkeen lähes kaikki ovat työllistyneet koulutusta vastaaviin tehtäviin. Työtä vailla olevat ovat tyypillisesti perhevapailla. Tarkempaa tietoa työelämän sijoittumisesta löytyy Tampereen yliopiston työelämäpalveluiden www-sivuilta.

Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on huomioitu harjoittelun lisäksi muutenkin opinnoissa. Erityisesti maisteriopinnoissa on tarjolla opintojaksoja, jotka kehittävät asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja.

Harjoittelu

Opintojakso opinto-oppaassa, ks. SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus (10 op)

Opintosuunnat: sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, sukupuolentutkimus, sosiaaliantropologia, nuorisotyö ja nuorisotutkimus

Opintojakso on osa yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintoja ja kuuluu sen 20 op laajuiseen tutkimus- ja asiantuntijataitojen kokonaisuuteen. Jakson tarkoituksena on päästä käsiksi oman alan asiantuntijatyöhön osana opintoja sekä avauksena kohti tulevaa työelämää. Jaksoon liittyvät opinnot koostuvat valmennusseminaarista, kolmen kuukauden työskentelystä harjoittelupaikassa tai kolmen kuukauden työtä vastaavasta vapaaehtois- tai projektityöskentelystä sekä oheiskirjallisuutta hyödyntävästä harjoitteluraportista, joka käsitellään harjoittelun päätyttyä palautekeskustelussa.

Harjoittelun tavoitteena on opiskelun, työelämän ja yliopiston toimintakäytänteiden yhteen niveltäminen. Harjoittelun aikana opiskelija pääsee soveltamaan oppiaineen tietoja käytännön työelämässä. Opiskelijalle avautuu myös mahdollisuus arvioida ja pohtia työelämän käytäntöjä tutkivasta näkökulmasta.

Miten tuettua harjoittelupaikkaa haetaan?

Jokainen opiskelija vastaa itse harjoittelupaikan etsimisestä. Opiskelijat hakevat harjoittelupaikkansa joko valitsemiltaan työnantajilta tai yliopistolle tarjotuista harjoittelupaikoista. Tietoja yliopistolle tarjotuista harjoittelupaikoista ja niiden hausta löytyy Tampereen yliopiston työelämäpalveluiden www-sivuilta. Työnhakuun liittyviä ohjeita löytyy työelämäpalveluiden verkkosivuilta ja harjoittelujakson vastuuopettajilta. Opintojakson moodle-alueelle on koottu informaatiota harjoittelupaikan etsimisen tueksi.

Tulevaa työuraa ajatellen on paikallaan etsiä sellainen harjoittelupaikka, josta saa oman opintoalan työhön liittyvää kokemusta tai joka tukee omien työelämävalmiuksien kehittymistä. Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat ovat olleet monenlaisissa harjoittelupaikoissa, muun muassa kaupunkien tai kuntien hallinnossa, ministeriöissä, suurlähetystöissä, työvoimatoimistoissa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa, taidemuseoissa, yksityisissä yrityksissä, erilaisissa tutkimus- ja oppilaitoksissa kuten Työterveyslaitoksessa, Tilastokeskuksessa, yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa, sekä vapaaehtoistyössä.

Harjoittelutuki

Työelämäjaksoon on mahdollista saada yksikön myöntämää harjoittelutukea. Harjoittelutuella tuetaan opiskelijan ensimmäisen oman alan työkokemuksen saamista. Vuonna 2016 harjoittelutuen määrä on 1800 euroa/harjoittelu. Työnantajan odotetaan siis osallistuvan harjoittelijan palkkaukseen. Tuki maksetaan työnantajalle laskua vastaan harjoittelujakson päätyttyä.

Harjoittelutuella tuetusta harjoittelusta tehdään aina ennen harjoittelun alkamista kirjallinen sopimus yksikön ja harjoittelupaikan välillä. Harjoittelupaikka nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija laatii harjoittelupaikan ohjaajan kanssa harjoittelusuunnitelman, jossa sovitaan harjoittelunaikaisista tehtävistä ja opiskelijan harjoittelulle asettamista henkilökohtaisista tavoitteista.

Harjoittelija on työsuhteessa harjoittelupaikkaan. Harjoittelijan ja harjoittelupaikan kesken tehdään tämän vuoksi työsopimus, jossa sovitaan työsuhteen ehdoista. Harjoittelijaa sitovat näin ollen harjoittelun aikana työsopimuksessa määritellyt oikeudet ja velvollisuudet. Myös vapaaehtoistyönä harjoittelua suorittaville nimetään harjoittelupaikasta ohjaaja, jonka kanssa tehdään vastaava harjoittelusuunnitelma.

Miten harjoittelutukea haetaan?

Tuen hakuaika on vuosittain joulukuussa. Haku alkaa 1.12. ja päättyy 31.12.  Tuen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin yksikön ja tutkinto-ohjelman opiskelu-sivuilla sekä sähköpostitse SOS-OPETUS -listalla. Tukipäätöksistä ilmoitetaan opiskelijoille 15.1. mennessä. Jos tukea ei voida myöntää kaikille sitä hakeneista, myöntämisen kriteerinä käytetään tutkinto-ohjelman omien opintojen opintopistemäärää maisteriopinnoissa.

Harjoittelutuki on käytettävä sen kalenterivuoden aikana, jolle se on myönnetty. Tukea on jaettavana vuosittain rajallinen määrä. Siksi on toivottavaa, että harjoittelutuen saaneet opiskelijat ilmoittavat harjoittelun yhdyshenkilölle välittömästi, jolleivät jostain syystä pystykään tukea käyttämään. Tällöin tukikuukaudet saadaan tehokkaasti mahdollisesti varasijoilla olevien opiskelijoiden käyttöön.

Harjoittelutukea voi käyttää vain harjoitteluun, joka tapahtuu suomalaisen työnantajan alaisuudessa. Harjoittelutuen voi käyttää myös ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun, mutta työnantajan tulee olla silloinkin suomalainen. Esimerkiksi Suomen suurlähetystöt ovat olleet suosittuja harjoittelupaikkoja.

Harjoittelutukea ei myönnetä vapaaehtoistyönä suoritettavaan harjoitteluun. Vapaaehtoistyöorganisaatioiltakin voi kuitenkin kysyä mahdollisuutta työsuhteiseen harjoitteluun.

 

Orientoituminen harjoitteluun

Mikä tahansa työpaikka voi olla yhteiskuntatutkimuksellisesti kiinnostava. Työelämän muutokset ja pysyvyydet eletään ja niitä tuotetaan työpaikkojen arkisissa käytännöissä ihmisten tekoina, tulkintoina ja suhteina. Voikin kysyä, miten ihmiset itse tuottavat työpaikan todellisuutta arjen rutiineissa. Miten työyhteisön valtasuhteet muodostuvat? Miten työpaikan virallisia ja epävirallisia toimintasääntöjä, eroja ja jakoja pidetään yllä ja pyritään muuttamaan? Miten työpaikalla tehdään sukupuolta? Miten työpaikoilla tuotetaan ymmärrystä siitä, mitä ja miksi ollaan tekemässä?

Uusi työpaikka on väistämättä aina itselle jollain tavalla vieras kulttuuri, jonka ymmärtäminen edellyttää havaintoja ympäristöstä, keskusteluja ja osallistumista toimintaan. Työpaikassa harjoittelija voi toimia osallistuvan havainnoitsijan tavoin. Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi tilajärjestelyihin ennen kuin tilat ovat muuttuneet rutiineiksi. Oman työn sisältöön voi kiinnittää huomiota ennen kuin työt alkavat sujua. Eri työntekijäryhmien erottautumistapoja voi pohtia ennen kuin erot ja jaot tulevat itsestään selvyyksiksi. Idea on se, että usein uusi ihminen huomaa ja näkee työpaikan jokapäiväisen arjen käytännöt toisella tavalla kuin ne, joille toiminta on jo tuttua.

Harjoittelijan, kuten kaikkien muidenkin uusien työntekijöiden, keinoina päästä sisään uuteen työpaikkaan on kuunteleminen, katseleminen, tekeminen, dokumentoituihin sääntöihin tutustuminen, epävirallisten toimintasääntöjen ja kirjoittamattomien normien ymmärtäminen, symbolisten merkkien oivaltaminen, vuorovaikutussääntöjen tajuaminen yms. Harjoittelija voi kysyä itseltään, miten minä opin olemaan osa työpaikkaa ja opin tekemään työni.

Harjoittelija voi reflektoida omaa toimintaansa ja omia kokemuksiaan, tehdä havaintoja, lukea työpaikkaa koskevia dokumentteja, keskustella ja kysellä. Käytännössä on hyvä pitää pitkin harjoittelujaksoa harjoittelupäiväkirjaa: kirjata mietteitä, hämmästyksen aiheita, kysymyksiä ja pohdintoja. Niitä tarvitaan, kun harjoittelusta kirjoitetaan raportti. Raportin kirjoittamiseen liittyvät ohjeet löytyvät opintojakson moodlesta, jonne opiskelijat pääsevät ilmoittauduttuaan valmennusseminaariin.

Ks. myös

 

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 26.9.2016 9.50 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Opiskelu
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Andor - uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti