Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: sosiaalipsykologia: toiseus, vieraus, kohtaamisia - sosiaalipsykologian päivät 2016: työryhmät:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Toiseus, vieraus, kohtaamisia - Sosiaalipsykologian päivät 2016

Sukupuoli, toiseus ja kohtaamiset


Perjantai, 25.11.2016, 14.45 – 17.00

Sijainti: Päätalo, LS C6

Kieli: suomi

Koordinaattori: Marko Salonen, marko.salonen (at) uta.fi


Sukupuoleen liittyy kokemuksia tuttuudesta, vieraudesta ja toiseudesta. Sukupuoli yhdistää ja erottaa. Se mahdollistaa myös monenlaisia ja -tasoisia kohtaamisia. Tässä työryhmässä tarkastellaan, miten sukupuolen avulla rajattuja, sukupuoleen sidottuja, yhden sukupuolen sisäisiä, sukupuolten välisiä tai sukupuolettomuudelle perustuvia kohtaamisia rakennetaan, uudistetaan ja haastetaan. Miten näihin suhteisiin liittyvät yksilöllisyys, ryhmäjäsenyydet, seksuaalisuus, tunteet, yhteisö, yhteiskunta, media tai erilaiset instituutiot? Työryhmän esityksistä toivotaan vilkasta keskustelua.



Työryhmän aikataulu

Perjantai 25.11.2016

14.45 - 17.00

14.45 - 14.50  Aloitus        

14.50 - 15.20 Minna Leinonen

Organisoituja kohtaamisia kehittämistilanteissa

15.20 - 15.50 Emppu Nurminen

Tunteet ja sukupuoli puheessa turvapaikanhakijoista rajojen sulkemista vaativissa mielenosoituksissa

15.50 - 16.20 Vera Virolainen

Noviisi naistutkija naisvankeja kohtaamassa – Toiseuden ilmentymiä ja purkamista

16.20 - 16.50 Satu Venäläinen

Sukupuolen vetovoima ja inho vankilatuomiota suorittavien naisten kertomuksissa väkivallasta

16.50 - 17.00 Loppukeskustelu




Työryhmäesitysten abstraktit


Leinonen Minna

Tampereen yliopisto

minna.leinonen@uta.fi

Organisoituja kohtaamisia kehittämistilanteissa

Tutkimuksessa, jossa pyritään tavoittamaan sukupuoli, myös usein uusinnetaan sukupuolta. Tutkimusta haastaa sekin, että sukupuoli kytkeytyy ja kätkeytyy muihin sosiaalisiin jakoihin, joiden yhteisvaikutus tuottaa eriarvoisuutta. Millaisia edellytyksiä toimintatutkimuksellisella otteella on käsitellä sukupuolta, kun pyritään puuttumaan siihen liittyvään eriarvoisuuteen työelämän kontekstissa? Tarkastelussa on siis toimintatutkimuksellinen kehittämistyö, erityisesti demokraattisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen pyrkivät keskustelufoorumit, joilla eri sukupuolten, asemien ja työpaikkojen edustajat kohtaavat. Aineiston muodostavat yksittäiset kehittämistilanteet, joita tutkijat ovat olleet organisoimassa ja joihin he ovat osallistuneet. Aineisto sisältää sekä ryhmäkeskusteluja että kenttämuistioita. Kehittämistilanteissa sukupuoli on ollut yksi organisoinnin perusta, ja tarkoituksena onkin pohtia sitä, millaisia ehtoja ja rajoitteita noihin kohtaamisiin sisältyy niin tutkijan kuin muidenkin osallistujien näkökulmasta. Miten kommunikaatio erilaisten rajojen yli mahdollistuu?




Nurminen Emppu

nurminen.emppu.j@student.uta.fi

Tampereen yliopisto

 

Tunteet ja sukupuoli puheessa turvapaikanhakijoista rajojen sulkemista vaativissa mielenosoituksissa

Tutkin pro gradu –työssäni tunteiden roolia toiseuttavassa puheessa ”maahanmuuttokriittisten” ryhmittymien mielenosoituksissa. Keskityn siihen, mitä tunteet tekevät puhuttaessa turvapaikanhakijoista, suomalaisuudesta tai suomalaisista naisista. Tarkotukseni on päästä kiinni siihen kuinka tunteet muovaavat kohteitaan ja kutsuvat suhtautumaan niihin. Tunteita ei tutkimuksessa ajatella yksilöpsykologisina emootioina muttei myöskään puhtaasti ”pelkkinä” sanoina. Sen sijaan tunteet nähdään Sara Ahmedin (2004) tavoin yksilöiden ja merkkien välillä kiertävinä energioina sekä niihin liitettyjä kohteita tuottavina. Tarkastelussa on, ei se mitä tunteet ovat, vaan se kuinka tunteet toimivat suostutellen kuulijaa lähemmäs tai loitommas kohteistaan. Lähestyn aineistoani myös feministisen nationalismintutkimuksen sekä rodullistamista koskevan kirjallisuuden suunnilta. Aineisto koostuu mielenosoitustaltioinneista sekä havaintomuistiinpanoista. Analyysimenetelmä on inspiroitunut retorisesta analyysista (Perelman 1982), jota on sovellettu Ahmedia hyödyntäen paremmin tavoittamaan tunteiden toimintaa mielenosoituspuheissa. Huomiota kiinnitetään myös mielenosoittajien ja puhujien väliseen ruumilliseen vuorovaikutukseen sekä mielenosoitusten ilmapiiriin. Tutkimuksen tavoite on on avata tunteiden roolia turvapaikanhakijoiden sukupuolittavassa rodullistamisessa. Suomalaisiin naisiin ja turvapaikanhakijoihin keskittymisen tavoitteena on nostaa esiin ja avata ”maahanmuuttokriittisten” mielenosoitusten puheiden ongelmallisuutta, jotta se olisi vahvemmin ja selkeämmin artikuloituna esillä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.




Virolainen Vera

Tampereen yliopisto

vera.virolainen@uta.fi

 

Noviisi naistutkija naisvankeja kohtaamassa – Toiseuden ilmentymiä ja purkamista

Mitä eroa on naisvangilla ja naistutkijalla? Kategoria-analyyttisesti tarkasteltuna varsin paljon, sillä naisvanki sijoitetaan kulttuurisesti yhteiskunnan marginaaliin lainrikkojan stigman sekä monen muun leiman saattelemana, kun taas naistutkija saa luoda uraa koulutusjärjestelmän huipulla ja kategorisoida selvästi vapaammin itseään. Diskursiivisen toiseuden lisäksi vankitaustaisten naisten marginalisoituneisuuden tiedetään käsittävän kamppailemista hyvin materiaalisten sosiaalisten ongelmien kanssa. Mikä sitten tuo tutkijan ja vangin yhteen? Itse hakeuduin väitöstutkimuksessani emansipatorisin motiivein vankitaustaisten naisten luokse tutkiakseni väkivaltaa heidän elämänkuluissaan. Kohtaan tutkimukseni naisia haastatellen heitä vankilassa ja vapaudessa. Olen kuitenkin jo tutkimukseni alkuvaiheessa havainnut, että tasa-arvoisen kohtaamisen toteuttaminen on kirkasotsaisesta lähtökohdasta huolimatta helpommin sanottu kuin tehty. Esityksessäni tarkastelenkin tutkimuskohtaamisissa hahmottuvaa sukupuolen ja muiden yhteiskunnallisten erojen valumista vuorovaikutukseen. Kiinnitän kohtaamisten analyysissäni sukupuolikategorian tuottaman yhtäläisyyden merkityksen lisäksi huomion myös muihin yhteiskunnallisiin asemointeihin, kuten sosioekonomiseen taustaan, ikään, kyvykkyyteen ja vankilakontekstin merkitykseen. Pohdin, miten tutkia marginalisoitua ihmisjoukkoa marginalisoimatta heitä. Peilaan metodologis-eettistä reflektiotani erityisesti haastattelututkimuskirjallisuuteen ja pyrin herättämään laajempaa keskustelua sensitiivisyyden toteuttamisesta haastavissa tutkimusasetelmissa.




Venäläinen Satu

satu.venalainen@helsinki.fi

Helsingin yliopisto

 

Sukupuolen vetovoima ja inho vankilatuomiota suorittavien naisten kertomuksissa väkivallasta

Suomalaisissa keskusteluissa väkivallasta toistetaan usein sukupuolettomuuden ideaalia, jolloin esimerkiksi väkivallantekijyydestä tai uhriutumisesta puhutaan sukupuolineutraalisti. Samanaikaisesti kuitenkin väkivaltaa tehneiden naisten poikkeuksellisuutta korostetaan sensaatiomaisissa mediaesityksissä, jotka pohjautuvat naiseuden ja väkivallan asettumiselle toisilleen vastakohtaisiksi. Tämän lisäksi esimerkiksi iltapäivälehdissä niin naisten kuin miestenkin tekemästä väkivallasta tehdään selkoa sukupuolistuneisiin merkityksiin nojautuen. Tarkastelen esityksessäni väkivaltarikosten vuoksi vankilatuomiota suorittavien naisten kertomuksia väkivallasta, sukupuolen merkityksellistymiseen keskittyen. Kysyn, millä tavoin näissä kertomuksissa tehdään väkivallasta ymmärrettävää sukupuoleen tai sukupuolen merkityksettömyyteen viitaten, ja miten niissä sukupuolistuneet asemoitumiset vetävät puoleensa tai miten niitä vastustetaan. Luonnehdin lähestymistapaani affektiivis-diskursiiviseksi; tarkastelen diskursiivisten selontekojen ja asemoitumisten tuottumista affektiiviseen liikehdintään linkittyvinä. Tässä dynaamisessa liikehdinnässä sukupuolella merkityt ruumiit kiinnittyvät ja erkaantuvat heille avautuvista ja sulkeutuvista asemoinneista, mukaillen ja muovaten noihin asemointeihin liittyviä merkityksiä ja niiden sukupuolistuneisuutta. Pyrin tämän lähestymistavan kautta myös aktivoimaan keskustelua siitä, millaisilla eri tavoilla voimme tutkimuksellisesti tavoittaa merkitysten nivoutumisia sukupuoleen.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 15.11.2016 9.06 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti