Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: sosiaalityön tutkinto-ohjelma: tutkimus: tutkimusprojektit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

In English

Auttamisen instituutiot arkisina käytäntöinä

Tutkimuksen johtajat: Professori Tarja Pösö ja professori Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto)

Tutkimusryhmä: Arja Jokinen, Kirsi Juhila, Katja Kurri, Eero Suoninen ja Anni Vanhala

Tutkimusaika ja rahoittaja: 1997-1999, Suomen Akatemia

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tarkastella ensinnäkin sitä, miten auttamistyön kohde määritellään organisaation yleistä järjestystä luotaessa sekä ongelmista ja asiakkuudesta käytävissä keskusteluissa. Toiseksi tavoitteena oli eritellä, millaisen merkityksen asiakkaan ikä, sukupuoli tai sosiaalinen status saavat ongelmatyön käytännöissä. Tutkimuksen yleisenä viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi kerättiin laaja nauhoitettu aineisto, joka koostuu auttamistyön ammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamisista viidessä eri organisaatiossa: sosiaalitoimiston lastensuojelutyössä, kriisikeskuksessa, A-klinikassa, ensi- ja turvakodissa ja kriminaalihuollossa Tutkimus koostui useasta eri osatutkimuksesta, joita tutkijat tekivät joko yksin tai yhteistyönä. Osatutkimusten pohjalta nousivat seuraavat yhteiset tulokset.

Ensinnäkin tutkimukset toivat näkyviin sen vaihtelevuuden, jolla erilaisissa auttamisen organisaatioissa ja vuorovaikutuksellisissa käytännöissä määritellään työn kohdetta, asiakkuutta ja sosiaalisia ongelmia. Ammatillisen vuorovaikutuksen prosesseille on ominaista muuttuvuus, sillä yhdenkin asiakas-työntekijä –kohtaamisen aikana esimerkiksi ongelmatulkinnat muuttuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaation tehtävät rakennetaan jokaisessa asiakastapaamisessa omanlaisikseen. Alkuperäisen kiinnostuksen kohteena olleet ikä, sukupuoli ja status menettivät kiinnostavuutensa erityisen analyysin kohteena osin tästä syystä: ne saivat vuorovaikutuksellisesti vaihtelevia merkityksiä sen sijaan, että olisivat yksiselitteisesti rakenteistaneet ammatillista auttamistyötä.

Toiseksi tutkimuksessa keskityttiin kielenkäytön analyysiin. Tutkimus vahvisti kielellisen vuorovaikutuksen merkitystä, sillä tarkka analyysi toi jatkuvasti näkyviin uusia vivahteita, prosesseja ja suhteita. Ammatillinen vuorovaikutus osoittautui yllätykselliseksi, sekä asiakkaat että työntekijät loivat vuorovaikutuksen käsikirjoitusta. Analyysi osoitti asiakkaan toimijuuden ja aktiivisuuden vuorovaikutuksen prosessin kannalta keskeisemmäksi kuin aikaisemmassa, ammatillista suhdetta käsittelevässä tutkimuksessa on keskimäärin todettu. Ammatillinen suhde on valtasuhde, mutta valtaa käyttävät molemmat osapuolet. Asiakkaan valta näkyy erityisen selvästi tavoissa noudattaa tai olla noudattamatta työntekijän keskustelullisia aloitteita.

Kolmas tulos on, että auttamistyön edellä mainittu vaihtelevuus ei kerro vain tilanne- ja tapauskohtaisesti rakentuvasta auttamistyöstä. Aineiston yhteisanalyysi työntekijöiden kanssa toi näkyviin yhteiset tulkintaresurssit, joita työntekijät käyttävät toiminnassaan. Nämä tulkintaresurssit voivat olla jaettuja, mutta yllättävänä voidaan pitkää tutkimustulosta, jonka mukaan tulkintaresurssien kulttuurinen ja ammatillinen pohja ylittää organisaatioiden rajat. Organisaatio paikkaan ja tehtävään sitoutuvana rakenteena ei toisin sanoen determinoi työntekijöiden toimintaa.

Neljäs tutkimuksen keskeinen tulos on auttamistyön käytäntöjen tutkimusmenetelmien, etenkin diskurssianalyysin erilaisten lähestymistapojen kehittäminen. Analyysissä sovellettiin myös keskustelunanalyyttisiä ja etnografisia vaikutteita. Tutkimuksessa pyrittiin liäksi rakentamaan metodisesti pohdittua tutkimusasetelmaa auttamistyöntekijöiden ja tutkijoiden tekemälle yhteisanalyysille.

Julkaisuja:

Hall, Christopher & Juhila, Kirsi & Parton, Nigel Parton Pösö, Tarja (eds.) (2003) Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Interaction, Identities and Practices. London: Jessica Kingsley Publishers.

Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Pösö, Tarja (toim.) (1999) Constructing Social Work Practices. Aldershot: Ashgate.

Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (toim.) (2002) Auttamistyö keskusteluna – tutkimuksia sosiaali- ja terapiatyön arjesta. Tampere: Vastapaino.

 

Institutions of Helping as Everyday Practices

Researchers in Charge: Professor Tarja Pösö and Professor Jarl Wahlström (University of Jyväskylä)

Research group: Arja Jokinen, Kirsi Juhila, Katja Kurri, Eero Suoninen and Anni Vanhala

Research period and funding: 1997-1999, The Academy of Finland


Selected publications:

Hall Christopher, Juhila Kirsi, Parton Nigel & Pösö Tarja (eds.) (2003) Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Interaction, Identities and Practices. London: Jessica Kingsley Publishers.

Jokinen Arja & Suoninen Eero (eds.) (2002) Auttamistyö keskusteluna – tutkimuksia sosiaali- ja terapiatyön arjesta [Helping Work as Conversation]. Tampere: Vastapaino.

Jokinen Arja, Juhila, Kirsi & Pösö Tarja (eds.) (1999) Constructing Social Work Practices. Aldershot: Ashgate

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 7.9.2011 20.36 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti