Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: sosiaalityön tutkinto-ohjelma: tutkimus: tutkimusprojektit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

In English

Merkitykset ja vuorovaikutus – poimintoja asunnottomuuspuheiden kulttuurisesta virrasta

Tutkimusryhmä: Arja Jokinen ja Kirsi Juhila

Tutkimusaika ja rahoittaja: 1991-1996, Arja Jokisen osalta Suomen Akatemia (tutkimus-määräraha osana Heikompiosaisen väestön asema –tutkimusohjelmaa ja nuoremman tutki-jan virka), Kirsi Juhilan osalta ei erillistä rahoitusta

Tutkimusprojektissa paneuduttiin suomalaisessa kulttuurissa vakiintuneisiin asunnotto-muuden määrittelytapoihin tarkastelemalla erilaisia asunnottomuuteen liittyviä keskustelutilanteita. Eri tilanteita tarkasteltiin seuraavanlaisten kysymysten kautta. Kuinka poliitikot käsittelevät kaupunginvaltuuston kokouksissa kuntansa asunnot-tomuustilannetta ja millaisia retorisia strategioita käyttäen he pyrkivät vakuutta-maan yleisönsä ajamiensa argumenttien kannatettavuudesta? Miten johtavat asun-toviranomaiset määrittelevät asunnottomuuden ongelmaa ja millaisilla keinoilla he saavat kuvauksensa näyttämään yksiselitteisiltä tosiasioilta? Kuinka naisten ja miesten asunnottomuutta käsitellään televisiodokumenteissa, rakentuuko asunnot-tomuuden ongelma sukupuolispesifisti? Miten asunnoton asiakas ja sosiaalityönte-kijä puntaroivat keskenään asiakkaan tilannetta ja millaisia seurauksia yhdessä tuo-tetuilla ongelmamäärittelyillä on asiakkaan tulevaisuuteen? Millä perusteilla sosi-aalityöntekijät päättävät asukasvalintakokouksissa, millainen asumismuoto kenel-lekin asiakkaalle sopii? Miten entiset asunnottomat jäsentävät nykyistä elämäänsä ja identiteettiään oman asunnottomuushistoriansa kautta?

Näissä erilaissa puhetilanteissa asunnottomuus ei määrity miksikään yksiselittei-seksi ilmiöksi. Poliitikkojen ja virkamiesten puheessa asunnottomuus näyttäytyy yhtäältä suurena vakavana ongelmana, toisaalta pienenä vaatimattomana ongelma-na. Puheissa vaaditaan sekä asunnottomuuden pikaista poistamista että korostetaan asunnottomuuden olevan ikuisuusongelma, jota ei voi koskaan kokonaan poistaa. Mediajulkisuudessa asunnottomuus ja mieheys liitetään niin läheisesti toisiinsa, että asunnottomat naiset joutuvat monin eri tavoin selittelemään omaa tilannettaan. Asunnottomuuden syiden tarkastelussa kilpailevat yksilökeskeiset ja yhteiskunta-lähtöiset selitysmallit, joista ensimmäiset painottavat asunnottomien ihmisten omia ominaisuuksia, kun taas jälkimmäisissä korostuvat asuntomarkkinoiden vaikeudet ja hyvinvointivaltion velvollisuus huolehtia kansalaisistaan. Vahvimmiksi kulttuu-risiksi selitysmalleiksi nousevat asunnottomien ihmisten ominaisuuksien erittelystä voimansa saavat tarkastelutavat. Ne tulevat kiteytyneimmillään esiin asunto- ja sosiaaliviranomaisten puheessa asunnottomien ihmisten oletetusta asumiskyvystä. Puhe asunnottomien asumiskyvystä on sosiaalityössä keskeisessä asemassa asu-kasvalintakriteereistä päätettäessä. Poliitikot ja virkamiehet vetoavat niin ikään asunnottomien puutteellisiin asumistaitoihin perustellessaan tehtyjä (tai tekemät-tömiä) toimenpiteitä. Lisäksi asunnottomat itse ottavat puheen asumiskyvystä pei-lauskontekstikseen omaa tilannettaan ja itseään arvioidessaan, joko tuota puhetta myötäillen tai sitä vastustaen.

Tutkimusten tulokset osoittavat selvästi sen, että asunnottomuuspuhe ei ole ”vain puhetta”. Kielenkäyttö on konkreettisissa tilanteissa tapahtuvaa toimintaa, joista muodostuvaan merkitysten virtaan kulttuurinen ymmärryksemme asunnottomuu-desta ja asunnottomista pohjautuu. Jo se, määrittyykö asunnottomuus oikeaksi ja vaikeaksi sosiaaliseksi ongelmaksi, on auttamatta sidoksissa kielenkäyttöön. Mää-rittelytavoilla on seurauksensa. Ne joko avaavat tai raottavat asunnottomille erilai-sia ovia tai sulkevat niitä.

Tutkimuksen keskeiset tulokset on julkaistu raportissa, joka pitää sisällään Arja Jokisen ja Kirsi Juhilan väitöskirjat. Molemmat väitöskirjat koostuvat kolmesta yksin tehdystä empiirisestä tutkimuksesta ja kahdesta kirjoittajien yhteisestä teo-reettisesta tekstistä sekä yhteenvetoluvusta. Väitöskirjat on nidottu yksiin kansiin sen vuoksi, että kummankin tutkijan laatimat empiiriset tutkimukset kutoutuvat saman kattoteeman alle. Näin on saatu käyttöön laajempi tutkimusaineisto, mikä laajentaa ja tukevoittaa tutkimusten tuloksia asunnottomuuden kulttuurisista merki-tyksistä. Yhteisväitöksen ajankohtana (1996) kirjoittajilla oli takanaan yli 10 vuotta jat-kunut yhteistyön historia, niin pro gradu -tutkielma kuin lisensiaatintyökin syntyivät yh-dessä työskennellen.


Julkaisut:

Jokinen Arja & Juhila Kirsi (1996) Merkitykset ja vuorovaikutus - poimintoja asunnotto-muuspuheiden kulttuurisesta virrasta. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis, ser A, vol. 510, 260 s. (artikkeliväitöskirja)

Jokinen Arja & Juhila Kirsi (1993) Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa Arja Joki-nen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino, 75-108.

Jokinen Arja, Juhila Kirsi & Tarja Pösö (1995) Tulkitseva sosiaalityö. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (toim.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktionistinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 9-31.

Jokinen Arja (1996) Asunnottomat miehet ja kodittomat naiset – asunnottomuuden suku-puolisidonnaiset tulkinnat. Janus (4)2, 97-117.

Jokinen Arja (1995) Neuvottelu asiakkaan identiteetistä. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (toim.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktionis-tinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 127-154.

Juhila Kirsi (1995) Asiakkuuden edellytykset neuvottelussa. Teoksessa Arja Jokinen, Kir-si Juhila & Tarja Pösö (toim.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktio-nistinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 155-192.

Juhila Kirsi (1994) Muistot resurssina - entisten asunnottomien menneisyyspuheiden tar-kastelua. Janus (2)2, 164-177.

Jokinen Arja (1993) Poliitikkojen puheet puntarissa – kaupunginvaltuutettujen asunnot-tomuuspuheiden retoriikka. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Dis-kurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino, 189-226.

Juhila Kirsi (1993) Miten tarinasta tulee tosi? Faktuaalistamisstrategiat viranomaispu-heessa. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakko-set. Tampere: Vastapaino, 151-188.

 

Meanings and Interaction - Analysing Cultural Talk on Homelessness in Different Settings


Research group:
Arja Jokinen and Kirsi Juhila

Research period and funding: 1991-1996, partly funded by the Academy of Finland

This study on "Meanings and Interaction - Analysing Cultural Talk on Homelessness in Different Settings", consists of two article dissertations. Both studies share a common background in discourse analysis as well as a common concern with different ways of defining and constructing homelessness. The first two articles are theoretical contributions that look at different ways of analysing power relations, explore new avenues for constructionist research into the practices of social work, and lay the methodological foundations for the empirical articles to follow. In these, the focal concern is with the ways in which homelessness is constructed in different talk situations: at a city council meeting, in interview talk by leading local authorities and politicians and people who used to be homeless, in an encounter between social worker and client, at a meeting of social workers, and in a television programme on homelessness. Each empirical study incorporates a certain discourse analytic perspective: the defence of argumentation positions, factual accounting, constructionist and collective remembering, the construction of identities, the construction of mutual understanding and disagreement in conversation, and the production of gender.

In exploring the ways that homelessness is constructed in these different situations, we concentrate in our work on both the contents of meanings and on the ways in which meanings are produced. The summary article of our dissertations describes these two sides of discourse analysis as inter situationality and interactivity. The notion of inter situationality is based on the existence of certain generalized cultural meanings of homelessness that apply across different talk situations. The concept of interactivity, then, refers to the interactive nature of signification. The generalized meanings of homelessness are realized in living talk situations where they serve as interpretive resources for the actors involved. This process of realization is examined from the point of view of both rhetorical argumentation and responsive negotiation.

Our empirical studies suggest that the mode of explanation which in cultural terms carries most weight at the moment is the one which looks at homelessness from the vantage point of the characteristics of homeless people. This manner of explanation occurs in its purest form in the hopelessness and rehabilitation discourses, that is in the talk about the ability of homeless people to live independently. The notion of housing ability appears as a strong interpretive resource in all the talk situations examined, not in a simple and straightforward but rather in a quite flexible manner, varying according to the situation. It is used, firstly, in situations where social welfare organizations discuss the criteria of clienthood. Secondly, local authorities and politicians may refer to the lacking competencies of homeless people in explaining decisions they have taken and steps they have failed to take. Thirdly, homeless people themselves may refer to talk about their competence or incompetence and examine their situation in relation to that talk.


Publications:

Jokinen Arja & Juhila Kirsi (1996) Merkitykset ja vuorovaikutus - poimintoja asunnottomuuspuheiden kulttuurisesta virrasta [Meanings and Interaction – Analysing Cultural Talk on Homelessness in Different Settings]. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis, ser A, vol. 510, 260 s. (Doctoral dissertation)

Jokinen Arja (1996) Asunnottomat miehet ja kodittomat naiset – asunnottomuuden sukupuolisidonnaiset tulkinnat [Men without Accommodation and Women without a Home. Gender-Bound Interpretations of Homelessness]. Janus (4)2, 97-117.

Jokinen Arja (1995) Neuvottelu asiakkaan identiteetistä [Negotiating the Identities of a Client]. In Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (eds.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktionistinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 127-154.

Jokinen Arja, Juhila Kirsi & Pösö Tarja (1995) Tulkitseva sosiaalityö [Interpretative Social Work]. In Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (eds.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktionistinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 9-31.

Juhila Kirsi (1995) Asiakkuuden edellytykset neuvottelussa [Negotiating the Criteria of Clienthood]. In Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (eds.) Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat - konstruktio-nistinen näkökulma. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 155-192.

Juhila Kirsi (1994) Muistot resurssina - entisten asunnottomien menneisyyspuheiden tarkastelua [Memories as a Resource – Analysing the Remembering of Former Homeless Persons]. Janus (2)2, 164-177.

Jokinen Arja (1993) Poliitikkojen puheet puntarissa – kaupunginvaltuutettujen asunnottomuuspuheiden retoriikka. In Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino, 189-226.

Jokinen Arja & Juhila Kirsi (1993) Valtasuhteiden analysoiminen [Analysing Power Relations]. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino, 75-108.

Juhila Kirsi (1993) Miten tarinasta tulee tosi? Faktuaalistamisstrategiat viranomaispuheessa . [From Story to True Facts – Factual Strategies in the Talk of Local Housing Authorities]. In Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino, 151-188

 

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 8.9.2011 11.43 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti