Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: sosiaalityön tutkinto-ohjelma: yhteystiedot: kirsi juhila:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

In English

Pitkäaikaisasunnottomuus ja Asunto ensin –periaatteen soveltaminen Suomessa

Tutkimuksen johtaja: Professori Kirsi Juhila

Tutkimusryhmä: Riitta Granfelt, Riikka Haahtela, Marko Kettunen, Kirsi Nousiainen ja Suvi Raitakari

Tutkimusaika ja rahoittaja: 2011-2015, Suomen Akatemia (Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelma)

Tutkimusasetelma

Tutkimuksen keskeiset tulokset (englanniksi)

Julkaisut

Tutkimusasetelma

Suomen hallitus hyväksyi vuonna 2008 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, jonka tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Vähentämisohjelma ei pääty vuonna 2011, vaan siihen on uuden hallitusohjelman linjausten mukaan tulossa jatkoa. Ohjelman on luonnehdittu edustavan kokonaan uudenlaista asunnottomuuden vähentämisstrategiaa Suomessa: siirtymää niin sanotusta portaikkomallista Asunto ensin –malliin. Siirtymää on perusteltu sillä, että portaikkomallin avulla ei ole onnistuttu ratkaisemaan asunnottomuusongelmaa, vaan pahimmassa tapauksessa jopa ylläpidetty sitä.

Ohjelma määrittelee pitkäaikaisasunnottomuuden seuraavasti: ”Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan sitä asunnottomien ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt ja kroonistunut tai uhkaa kroonistua siksi, että tavanomaiset asumisratkaisut eivät tämän ryhmän kohdalla toimi eikä yksilöllisiä tarpeita vastaavia ratkaisuja ole riittävästi tarjolla.” Vuonna 2009 hieman yli 40 % asunnottomista eli 3450 ihmisen arveltiin kuuluvan tähän ryhmään.  Jos arvioon lisätään ne, joilla on riski ajautua pitkäaikaisasunnottomiksi ilman ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, on määrä paljon tätä suurempi, vaikka täsmällistä lukua onkin vaikea esittää. Tämä tutkimus kohdentuu myös asunnottomuusriskin alla eläviin ryhmiin. Näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä yhdistää köyhyys, mutta usein myös mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat.

Asunto ensin –periaate on alun perin kehitetty Yhdysvalloissa, ja siellä erityisesti  vuonna 1992 perustetussa järjestössä ”Pathways to Housing”.   Alkuperäisen Asunto ensin –mallin periaatteet ovat: kuluttajavalinnan korostaminen, asumisen ja palvelujen erottaminen toisistaan, toipumista tukevat palvelut ja tavanomaisiin asuinyhteisöihin integroituminen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ansiosta Suomi mainitaan kansainvälisessä kirjallisuudessa usein mallin soveltamisen edelläkävijämaaksi. Tämä edelläkävijäksi luonnehdinta antaa hyvän syyn tutkia Asunto ensin –periaatteen suomalaisia sovelluksia.

Tutkimushankkeessa paneudumme Asunto ensin –periaatteen soveltamisen käytäntöihin ja kokemuksiin. Tarkoituksemme on tutkia sitä, miten malli on läsnä ja toimii pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja ennalta ehkäisyssä paikallisissa palvelujärjestelmissä.  Keskitymme ennen kaikkea palvelujen käyttäjien ja ruohonjuuritason työntekijöiden näkemyksiin ja kokemuksiin sekä heidän keskinäisiin kohtaamisiinsa.  Tutkimuksessa pyrimme:

  1. vertailemaan alkuperäistä, Yhdysvalloissa kehitettyä Asunto ensin -mallia (”Pathways to Housing” ) ja suomalaisen järjestön siitä toteuttamaa sovellusta (Marko Kettunen),
  2. analysoimaan, ovatko ja miten portaikkomalli ja Asunto ensin –malli samanaikaisesti läsnä päihdeongelmasta ja/tai mielenterveysongelmasta kärsiville suunnatun tuetun asumisen käytännöissä (Suvi Raitakari),
  3. ymmärtämään ja käsitteellistämään ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa asumissosiaalista työtä, jossa pyritään toteuttamaan Asunto ensin –periaatetta, esimerkkinä vankiloissa ja vapautuvien vankien parissa tehtävä työ (Riitta Granfelt),
  4. tutkimaan, miten nykyisin pysyvässä asunnossa elävät, entiset pitkäaikaisasunnottomat kertovat asumispoluistaan erityisesti kodin, tilan ja kaupunkiympäristön näkökulmista (Kirsi Nousiainen),
  5. erittelemään Asunto ensin –periaatetta suhteessa hyvinvointipoliittisiin aikalaistrendeihin ja –keskusteluihin (Kirsi Juhila).

Lähdemme tutkimuksessa liikkeelle siitä oletuksesta, että Asunto ensin –periaatetta (samoin kuin Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa yleensä) sovelletaan paikallisissa palvelujärjestelmissä monin eri tavoin. Oletamme lisäksi, että portaikkomalli elää muodossa tai toisessa Asunto ensin –periaatteen rinnalla, että molemmilla malleilla on sekä hyviä että huonoja puolia, ja että asunnottomien ja työntekijöiden arviot mallien toimivuudesta voivat poiketa paljonkin toisistaan. Edellä sanotun vuoksi on tärkeää tutkia juuri paikallisia käytäntöjä ja kokemuksia (osatutkimukset 1-4). Paikallisten käytäntöjen ja kokemusten analysoinnin tuloksia suhteutamme sitten ”makrotason” asunnottomuuden vähentämisen strategioihin ja hyvinvointipoliittisiin linjauksiin (osatutkimus 5).  Koska tutkimuksen pääpaino on paikallisissa sovelluksissa ja kokemuksissa, tutkimusaineisto on pääosin laadullinen (haastattelut, havainnot, nauhoitukset asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamisista jne.) ja kerätään tapaustutkimuksen hengessä tietyissä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen osallistuvissa organisaatioissa. Aineistoja analysoidaan vertailemalla, etnografisella koodaamisella ja kuvaamisella sekä diskursiivisella, retorisella ja narratiivisella otteilla.

 

Long-term Homelessness and Finnish Adaptations of the 'Housing First' Model

Researcher in charge: Professor Kirsi Juhila

Research group: Riitta Granfelt, Riikka Haahtela, Marko Kettunen, Kirsi Nousiainen and Suvi Raitakari

Research period and funding: 2011-2015, Academy of Finland (The Future of Housing and Living Programme)

Research design

Results of the study in a nutshell

Publications

Research design

In 2008, the Finnish Government approved a programme to reduce long-term homelessness, which aims to halve long-term homelessness by 2011 and to develop more effective measures to prevent homelessness. The 2008 programme has been described as presenting a totally new strategy to reduce long-term homelessness in Finland; as a move from a linear ‘staircase’ model to a ‘Housing First’ model (the HF model). This move is seen as necessary, for in many cases the linear housing model (the LH model) has been proved to actually maintain long-term homelessness instead of solving it. 

The programme defines long-term homelessness as follows: ‘homeless persons whose homelessness is defined as prolonged or chronic (over one year), or threatens to become so because conventional housing solutions fail with this group and there is an inadequate supply of solutions to meet individual needs’. In 2009, 3,450 (42%) of the homeless people were estimated to belong to this group. If we include those that are threatened by long-term homelessness without preventive work, the number of people concerned is much higher, though difficult to estimate accurately. This research also covers the groups at risk of becoming long-term homeless. These groups can be defined as suffering from poverty and often having severe mental health and substance abuse problems.

The HF model was developed primarily in the United States, where the organisation ‘Pathways to Housing’ (founded in 1992) is widely credited as the originator of the model. The four essential ingredients of the original Pathways to Housing HF model are consumer choice philosophy, separation of housing and services, recovery-oriented services and community integration. Finland is often mentioned as one of the forerunners in adapting the model for its national homelessness policy. This forerunner position is a good basis for this research focusing on the Finnish adaptations of the HF model.

Research project aims to examine the practices in and the experiences from the Finnish adaptations of the HF model. The main objective of the study is to analyse how the ideas of the Housing First model are present and function in tackling and preventing long-term homelessness in local Finnish service contexts. The study focuses on the standpoints of long-term homeless persons (including persons at risk of becoming long-term homeless) and practitioners in homelessness work, and on the encounters between these two groups in local service contexts. The five sub-objectives and sub-projects of the study are:

  1. To compare the original model developed in the United States (‘Pathways to Housing’) and the model as implemented in Finland by a non-governmental organisation (Marko Kettunen).
  2. To investigate how the ideas of the linear housing model and the Housing First model are simultaneously present and negotiated in supported housing for people with both substance abuse and mental health problems (Suvi Raitakari).
  3. To create an understanding of and to conceptualise preventive and rehabilitative housing-related social work which aims at making the HF principle true in the context of prisons and housing services for released prisoners (Riitta Granfelt).
  4. To examine how former long-term homeless people living in permanent supported housing narrate their pathways to housing and current mode of living, especially from the viewpoints of home, community and urban environment (Kirsi Nousiainen).
  5. To analyse the Housing First model in the context of current trends in welfare policies (Kirsi Juhila).

The first hypothesis is that the ideas of the HF model (and likewise the national programme to reduce long-term homelessness) are implemented in the local service contexts in various ways. The second hypothesis is that the long tradition relying on variants of the LH model has not disappeared, but influences the work with long-term homeless people parallel to the HF model. The third hypothesis is that both approaches have positive and negative aspects (which may be different from the viewpoints of service users and service providers). These hypotheses imply that the starting-point for the study should be the detailed examination of local service practices and experiences (sub-projects 1–4). The results of these detailed analyses can then be discussed on the general level of homelessness strategies and welfare policies (sub-project 5).

In view of the fact that the research interest is on the local implementations and developments of and experiences from the HF model, the data will be mainly qualitative and will be collected in various service contexts. (case studies). The data will be analysed by using comprative methods, discursive and rhetoric approaches, ethnographic coding and description and narrative analysis. Whilst analysing the functionality of the HF model and the ‘mixed’ HF and LF models in the Finnish context, this research project also aims at a high practical relevancy.

Results of the study in a nutshell

This research project examined the practices and the experiences of the Finnish adaptations of the Housing first model. The idea of the HF model is to provide housing first, and then combine that housing with supportive treatment services in the areas of mental and physical health, substance abuse, education, and employment. The model is based on the premise that housing is a basic human need and civil right, not something that should be earned. Thus, it should not be tied to any prerequisites, such as undergoing psychiatric treatment or sobriety. The priority is on immediate access to independent housing. (Tsemberis 2010; Granfelt et al. 2015.)

The main objective of the study was to analyse how the ideas of the HF model are present and function in tackling and preventing long-term homelessness in local Finnish service contexts. The study focused on the standpoints of long-term homeless persons (including persons at risk of becoming long-term homeless) and practitioners in homelessness work, and on the interactions between these two groups. The rich data contain interviews with homeless people and practitioners, conversations between clients and practitioners in offices and home visits, case conferences and ethnographic observations. The data were gathered in five non-governmental organizations (NGOs) that offer housing related services for former homeless people, for (former) prisoners and for people with mental health and substance abuse problems. All NGOs are more or less committed to the ideas of the HF model.

The results of the study are presented in  publications  that mostly concentrate on the practices and experiences of an individual NGO. However, we found common themes in tackling long-term homelessness and in applying the ideas of the HF model. These themes are 1) choice, 2) home, and 3) community and integration. In addition to these themes the research shows how the HF model is mixed with other approaches, and how it also have deficiencies.  Furthermore, the research has produced texts that reflect and develop qualitative methods applied in the project (Juhila, Hall & Raitakari 2015; Nousiainen 2015; Raitakari & Juhila 2016; Granfelt forth.) In the analysis of data we have used and developed further the theory on housing pathways created by Clapham (2005) (Juhila & Kröger 2016).

Choice

The HF model emphasizes the choices of homeless people regarding their housing and services. Homeless people are defined as capable of doing their own choices, and a right to make choices is seen to increase their commitment to services and recovery, and to strengthen their responsibilities for risks related to choices. (Hansen Löfstrand and Juhila 2012.) This resonates with the dominant welfare discourses on user involvement, consumerism and personalisation. The research results show that the personal life pathways of homeless people often include traumatized events and the experiences of stigmatisation and exclusion from services (e.g. Granfelt 2016; Juhila et al. 2016; Nousiainen 2016). So, their opportunities to make individual choices regarding their housing or services have thus far been very limited. Instead they have been dependent on whether they have been chosen, i.e. have been defined eligible to certain services or housing. The practices of the studied NGO’s include coaching of homeless people or people in risk of becoming homeless to make ‘reasonable and right’ choices in their lives to avoid future risks and failures. Reflecting one’s own choices related to housing and the ways of living in own apartments as well as intensive psychosocial support for vulnerable and often traumatized people are in the core of preventive housing social work that has been studied and developed in the research project (Granfelt 2013, 2014, 2015). The research also demonstrates how housing and service choices are negotiated in case conferences and conversations between clients and practitioners (Raitakari & Juhila 2013; Juhila et al. 2015). Choices are made jointly among many stakeholders rather than as individual ‘consumer choices’. However, there are several structural issues that narrow choice making possibilities, among which the lack of small rental flats and limited service options available in municipal purchaser-provider models are the most serious ones (e.g. Juhila & Günther 2013; Granfelt 2016; Raitakari 2016).  

Home

In the original HF model home as a concept was not used as such. It is, however, implicitly present for example in the principles of the scattered housing (own home in a normal neighbourhood) and services based on home visiting. So, instead of living in shelters, nursing homes or supported housing units, the emphasis is on own homes as a solution for homelessness. This is in line with the overall Western welfare policy where we have witnessed a turn of professional care and control from institutions to communities, and more recently to home-spaces. The research project produced results in regard to home from various angels. First, home is not necessarily synonymous to own house or flat. The home and the feeling of home include such features as safety, continuity and privacy. Creating the feeling of home is often a precondition to a successful housing, to a pathway away from homelessness. This can be a challenging pathway and demands supportive, security creating housing social work based on trust, since people with difficult life histories might not have previous experiences of a ‘real’ home. (Granfelt 2015, 2016; Nousiainen 2016.) Another angle to home and the HF model is, that since services supporting housing are increasingly provided in home-spaces, tensions between private and public are created. On the one hand there is a risk that homes become a new, controlling institutional form, but on the other hand when services are provided in clients’ own territories it both strengthens their self-determination and creates such safety that is necessary in securing the continuity of housing. (Juhila, Hall & Raitakari 2016; Haahtela & Juhila 2016.) Lastly, the research results indicate that the greatest risks for a successful housing and the strengthening of the feeling of home are temporary tenancies and service contracts that are still is use for instance in mental health (Juhila & Günther 2013).         

Community and integration

The original HF model states that housing should be provided in apartments scattered throughout a community. This scattered site model fosters a sense of home and self-determination, and it helps the reintegration of (former) homeless into the community (Tsemberis 2010). Scattered housing and community integration are also argued to prevent the risk of becoming (again) homelessness. This principle fits well to the EU-driven policies emphasising social inclusion and the importance of ‘normal’ community networks in inclusion processes. It relies on the idea of ‘recovery in’ instead of ‘recovery from’ (Davidson & Roe 2007; Juhila, Hall & Raitakari 2016). Our research results demonstrate how step-by-step community integration work is done successfully during the course of home visits among people with mental health and substance abuse problems, although there are still big challenges in this: ‘normal’ neighbourhoods are not always inclusive by nature and there is a risk of becoming lonely and isolated instead of integrated (Raitakari, Haahtela & Juhila 2015; Raitakari & Permin Berger forth.). In addition we show how belonging to communities produce positive and negative identities; in telling their life stories (former) homeless people narrate both constructive and harming, even difficult experiences of communities (Haahtela 2013a; Nousiainen 2015, 2016). Getting rid of negatively experienced communities demand the processes of desistance, which also have been demonstrated in our study (Granfelt 2014, 2015). The Finnish adaptation of the HF model includes as a speciality so called community-based HF, which means that a whole block of flats has been targeted at homeless persons including individual flats with permanent tenancies, but also shared space for community activities. According to our research this solution suits for many, but some residents experience this kind of  a ‘forced’ community integration disturbing and therefore plan moving forward in the future (Kettunen 2013; Nousiainen 2015, 2016).  

Mixed model of housing first and treatment first

In the HF literature the HF model is usually presented as a totally new solution to long-term homelessness and it is compared especially to the so called treatment first model (or a staircase model) that requires some results in recovery processes before housing is offered (Raitakari & Juhila 2014, 2015). Our hypothesis was that in the Finnish local adaptations these two models are however mixed. This hypothesis proved to be true in the close analysis of services practices (Haahtela 2013; Raitakari & Günther 2015).

Success story, but with some deficiences

The Finnish Government policy to reduce homelessness by applying the HF model has been a success story in many ways. However, the model also has deficiencies. It has not been able to solve for instance the homelessness of heavy drug users. Another big challenge is that without investments on small rental flats, new (groups) of people are threatened to become long-term homeless. (Pleace et al. 2016.) 

References:

Davidson, L. & Roe, D. (2007) Recovery from Versus Recovery in Serious Mental Illness: One Strategy for Lessening Confusion Plaguing Recovery. Journal of Mental Health 16(4), 459–470.

Clapham, D. (2005) The Meaning of Housing: A Pathways Approach. Policy Press.

Tsemberis, S. (2010) Housing First. The Pathways Model to End Homelessness for People with Mental Illness and Addiction. Hazelden.

Other references; see the list of publications of the project.

Julkaisut/Publications:

Granfelt, Riitta (2013) Asumissosiaalinen työ läsnäolotyönä - kokemuksia naisten yhteisöstä [Housing related social work as being close by and available - experiences on a women's community]. In Merja Laitinen & Asta Niskala (eds.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 219-243.

Granfelt, Riitta (2013) Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla [Housing related social work in criminal justice]. In Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (eds.) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, A tutkimuksia 39, 209-228.

Granfelt, Riitta (2014) Asunto vai rikoksettomuus ensin? Asumissosiaalisen työn tuella irti asunnottomuudesta ja rikollisuudesta [Housing first or crimelessness first?]. In Henrik Lindeborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (eds.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Helsinki: Rikosseuraamuslaitos, 255-274.

Granfelt, Riitta (2015) Asumissosiaalinen työ: Kotiin ja rikollisuudesta irti? [Housing social work: towards home and getting rid of criminality?] Helsinki: Y-Säätiö.

Granfelt, Riitta (2015) Kansainvälinen arvio valmistui: pitkäaikais(asunnottomasta) asukkaaksi? [An international evaluation has been completed: from a (long-term) homeless to a resident?] Asuminen ja Yhteiskunta 1/2015, 9.

Granfelt, Riitta (2015) Rikollisuudesta irti: kouluun ja kotiin [To break away from criminality: to school and home]. In Anne-Mari Jaakko, Viivi Lanne & Jarkko Rasinkangas (eds.) Eriarvoisuus ja sosiaalityö. Talentia-lehti & Sosiaalityön tutkimuksen seura: Tutkiva sosiaalityö, 29-32.

Granfelt, Riitta (2016) Vankilasta desistanssipolun kautta kotiin [The Pathway of Desistance from Prison to Home]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 60-84.

Granfelt, Riitta & Nousiainen, Kirsi & Haahtela, Riikka & Juhila, Kirsi & Raitakari, Suvi (2015) Oman oven avaajaksi: voiko asunnottomuudesta päästä eroon? [Towards own door and key; is it possible to get rid of homelessness?]. In Jouni Häkli, Risto Vilkko & Leena Vähäkylä (eds.) Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet. Helsinki: Gaudeamus, 71-81.

Haahtela, Riikka (2013) "Tehdä projektinsa tarpeelliseksi": Työntekijöiden selonteot asunnottomille suunnatun Naisten keskuksen elinkaaresta [Making one's project necessary: workers' accounts on the life cycle of a of a homeless women's coaching center]. Janus 3(21), 206-221.

Haahtela, Riikka (2013)Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisia asumisyksikössä [Encounters between workers and clients in a supported housing unit]. In Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (eds.) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, A tutkimuksia 39, 183-208.

Haahtela, Riikka (2014) Homeless Women’s Interpretations of Women-specific Social Work among the Homeless People. Nordic Social Work Research 4(1), 5-21.

Haahtela, Riikka (2015) Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä [Constructing clienthoods in women-specific homelessness work]. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 2023 and Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1512.

Haahtela, Riikka (2015) Naisten asunnottomuus [Women's homelessness]. Tampereen yliopisto. Alusta 17.3.2015. http://alusta.uta.fi/artikkelit/2015/03/17/naisten-asunnottomuus.html

Haahtela, Riikka & Juhila, Kirsi (2016) Arjen valinnat ja neuvot kotikuntoutuksen kohtaamisissa [Everyday Choices and Advice-giving in the Encounters of Home Rehabilitation]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 192-214.

Hansen Löfstrand, Cecilia & Juhila, Kirsi (2012) The Discourse of Consumer Choice in the Pathways Housing First Model. European Journal of Homelessness 6(2), 47-68

Hansen Löfstrand, Cecilia & Juhila, Kirsi (2017) Housing First as a Moral Tale and a Travelling Idea. In Björn Andesson, Frida Pettersson & Aanette Skåner (eds.) Den motsspänstiga akademikern, festskrift till Ingrid Sahlin. Malmö: Égalité, 15-37

Juhila, Kirsi & Günther, Kirsi (2013) Kunnan, järjestöjen ja asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet tilaaja-tuottajamallissa: tutkimus asumispalvelujen tarjouspyyntöasiakirjoista [Rights and Responsibilities of the Municipality, Non-governmental Organizations and Service Users in the Purchaser-Provider Model], Janus 21(4), 298-313.

Juhila Kirsi & Hall Christopher & Günther Kirsi & Raitakari Suvi & Saario Sirpa (2015) Accepting and Negotiating Service Users' Choices in Mental Health Transition Meetings. Social Policy & Administration 49(5), 612-630.

Juhila, Kirsi & Hall, Christopher & Raitakari, Suvi (2016) Interaction During Mental Health Floating Support Home Visits: Managing Host-Guest and Professional-Client Identities in Home-spaces. Social and Cultural Geography 17(1), 101–119.

Juhila, Kirsi & Jolanki, Outi & Vilkko, Anni (2016) Siirtymät ja valinnat vanhojen ihmisten ja asunnottomien asumispoluilla [Transitions and Choices in the Housing Pathways of Old People and Homeless People]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 11-39.

Juhila, Kirsi & Kröger, Teppo (eds.) (2016) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6664-5

Juhila, Kirsi & Kröger, Teppo (2016) Asumispoluista elämisen polkuihin [From Housing Pathways to Life Pathways]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 215-224.

Juhila, Kirsi & Raitakari, Suvi (2016) Pieni aika sosiaali- ja mielenterveystyössä [Small Time in Social and Mental Health Work]. In Sirpa Kannasoja, Marjo Kuronen & Tytti Poikolainen (eds.) Sosiaalityön aika. Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura.

Kettunen, Marko (2013) Asunto ensin: malli Yhdysvalloista ja soveltaminen Suomessa [Housing First: Model from USA and applications in Finland]. Yhteiskuntapolitiikka 5/2013.

Nousiainen, Kirsi (2015) Narratiivinen haastattelu performanssina tuetun asumisen yksikössä: kun päihdeongelma ja mielen sairaus ovat osallisina näyttämöllä [Narrative intreview as performance in a supporting housing unit: substance abuse and mental health problems as participants at stage]. In Sanna Aaltonen & Riitta Högback (eds.) Umpikujasta oivallukseen. Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 164. Tampere: Nuorisotutkimusseura ry. and Tampere University Press.

Nousiainen, Kirsi (2015) Reflecting Narrative Interview Context as Performance: Inteviews with former Homeless Persons with Intoxication and Mental Health Problems. Nordic Social Work Research 5(2), 129-142.

Nousiainen, Kirsi (2015) Yhteisöt pitkäaikaisasunnottomien elämänkuluissa ja emansipatorisessa identiteettityössä [Communities in the life courses of long-term homeless people and in empancipatory social work]. In Sanna Väyrynen, Kaisa Kostamo-Pääkkö & Pekka Ojaniemi (eds.) Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. EU: United Press Global, 79-105.

Nousiainen, Kirsi (2016) Oma ovi yhteisössä: pitkäaikaisasunnottominen asumispolut ja asumiseen liittyvät valinnat [Own Door in a Community: The Housing Pathways and Housing Choices of Long-term Homeless People]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 163-191,

Pleace, Nicholas & Culhane, Dennis & Granfelt, Riitta & Knutagård, Marcus (2015) The Finnish Homelessness Strategy: An Internationa Review. Helsinki: Reports of the Ministry of the Environment 3en. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153258

Pleace, Nicholas & Knutagård, Marcus & Culhane, Dennis & Granfelt, Riitta (2016) The Strategic Response to Homelessness in Finland: Exploring Innovation & Coordination within a National Plan to Reduce & Prevent Homelessness. In Naomi Nichols & Carey Doberstein (eds.) Exploring Effective Systems Responses to Homelessness. Toronto: The Homeless Hub, 425-440.

Raitakari, Suvi (2016) Neuvottelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumisen siirtymistä: toiveita, haasteita ja toimijuutta [Negotiating the Housing Transitions of Clients in Mental Health and Substance Abuse Services: Hopes, Challenges and Agency]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi. 108-133.

Raitakari, Suvi & Günther, Kirsi (2015) Mielenterveysasiakkaan asema portaikkomallin ja Asunto Ensin -mallin asumispoluilla [Mental health clients' position in the staircase and Housing First pathways. Janus 23(1), 66-82.

Raitakari, Suvi & Haahtela, Riikka & Juhila, Kirsi (2015) Tackling Community Integration in Mental Health Home Visit Integration in Finland. Health and Social Care in the Community. doi: 10.1111/hsc.12246

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2012) Asunto ensin -mallin ja portaikkomallin jännitteet mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisratkaisuissa [The tensions between Housing First and Staircase models in the housing arrangement of people suffering from mental health and substance abuse problems]. Suuntaaja 2, 18-22.

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2013) Kuluttajuusdiskurssit ja palveluvalinnat mielenterveyskuntoutuksen asiakaspalavereissa [Consumer discourses and service choices in mental health rehabilitation meetings]. In Merja Laitinen & Asta Niskala (eds.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 167-195.

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2014) Asunto ensin -julkaisujen suuntaukset, pääargumentit ja käytännöllis-poliittiset tavoitteet [Housing First literature: different orientations and political-practical arguments]. Yhteiskuntapolitiikka 79(2), 185-196.

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2015) Housing First Literature: Different Orientations and Political-Practical Arguments. European Journal of Homelessness Research 9(1), 145-189.

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2016) Asumispolkujen tutkimisen lähtökohdat ja menetelmät [The Premises and Methods of Studying Housing Pathways]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi. 40-59.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 5.4.2017 9.30 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti