Historian tohtoriohjelma

Tutkinnon tavoite  | Opintojen rakenne  | Ohjauskäytännöt/ohjaussopimus

Vastuuprofessori: Irma Sulkunen

Tutkinnon tavoite:

Historian tohtorikoulutuksen tavoite on kouluttaa tutkijoita, jotka ovat päteviä analysoimaan yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa erityisesti muutoksen ymmärtämistä eli ilmiöiden ajallista, paikallista ja käsitteellistä vertailua. Kriittinen historiallinen tieto on avain nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseen. Tohtorin tutkinto historiassa antaa pätevyyden tutkijan tehtävään ja lukuisiin hallinnon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan tehtäviin, joihin enemmistö tohtoreista sijoittuu.

Historian tohtoriopiskelijoiden tutkimuskohteet ovat laajat ja moninaiset, mutta keskittyvät oppiaineen vahvoille alueille. Näitä ovat modernisaation ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälinen vuorovaikutus ja arjen historia Suomessa ja varhaisessa Euroopassa. Tohtoriohjelmalla on omintakeinen, yhteiskuntahistoriallisesti painottunut profiili, jossa korostuvat ajallinen ja alueellinen vertailu sekä metodinen ja teoreettinen osaaminen.

Opiskelijamäärä: vuonna 2012 opiskelijoita on noin 85, [joista puolet on aktiivisia]. Uusia opiskelijoita hyväksytään vuosittain  4 - 5.

Tutkinnot: tutkintotavoite on kolme tohtoria vuodessa, joka on viime vuosina ylitetty.

Resurssit: Oppiaineessa on neljä professoria sekä neljä yliopistonlehtoria, jotka osallistuvat myös jatkokoulutukseen. Lisäksi ohjaajina on NAM-professori, dosentteja ja muita senioritutkijoita. TaY koordinoi historiatieteiden kansallista (SA) tohtoriohjelmaa. Oppiaineessa on Yhteiskunnan historian huippuyksikkö, joka tukee jatkokoulutusta.

Opintojen rakenne

Historian tohtoriohjelman opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista ja laajuuksista.

1. Yhteiset jatkokoulutusopinnot 20–30 op
2. Oman tieteenalan ja tutkimuskohteen laaja ja syvällinen tuntemus 30–40 op
3. Väitöskirjatyö 180 op

1. Yhteiset jatkokoulutusopinnot 20-30 op

Yhteiset opinnot ovat kaikille pakollisia (vähintään 20 op) ja ne suoritetaan pääsääntöisesti Tampereen yliopiston tutkijakoulun ohjelman mukaan. Historian tohtoriopiskelijoilta edellytetään Tutkimusetiikan (5 op) ja Tieteenfilosofian (5 op) kurssien suorittamista. Muut yhteiset opinnot (10–20 op) ovat valinnaisia ja niistä sovitaan ohjaajan kanssa.

2. Oman tieteenalan ja tutkimuskohteen laaja ja syvällinen tuntemus 30–40 op

Oman tieteenalan (historian) opinnot koostuvat usean lukukauden tohtoriseminaarista ja valinnaisista opinnoista, jotka tukevat väitöskirjan tekoa.

Seminaarityöskentely (15 op) tapahtuu oppiaineen yhteisessä jatkokoulutusseminaarissa ja oman tutkimusaiheen mukaan valittavassa teemaseminaarissa. 

Kaikille tohtoriopiskelijoille yhteinen seminaari järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Näissä seminaareissa jokainen tohtoriopiskelija esittelee tutkimustyötään kolme kertaa seuraavasti: 1) tutkimussuunnitelma; 2) metodiesitelmä; 3) väitöskirjan esittely käsikirjoituksen valmistuttua.

Teemaseminaarit (tutkimusryhmät), joissa opiskelijat esittelevät tutkimustyötään, kokoontuvat säännöllisesti lukukausien aikana. Opiskelijoiden tulee osallistua yhteisiin seminaareihin ja teemaseminaareihin säännöllisesti kolmen vuoden ajan.

Muut opinnot (vähintään 15 op) jakaantuvat seuraaviin kokonaisuuksiin (a–d) ja vaadittavat opintopisteet on koottava vähintään kolmesta osiosta (5 op). Opintosuorituksista sovitaan ohjaajan kanssa. 

a)  Osallistuminen oman oppiaineen opetustyöhön (5 op)

b)  Osallistuminen tieteenalan valtakunnallinen tai kansainväliseen jatkokoulutukseen (1–2  jatkokoulutuskurssia = 5 op)

c)  Tieteellinen julkaisutoiminta (1 tieteellinen referee-julkaisu = 5 op)

d)  Esitelmät tieteellisissä kokouksissa ( 2 tieteellistä esitelmää = 5op)

3. Väitöskirjatyö 180 op

Väitöskirja on itsenäinen tieteellinen tutkimus, joka tehdään yksikön hyväksymästä aiheesta. Väitöskirja edellyttää noin kolmen vuoden kokoaikaista työskentelyä. Monografiatutkimuksen suositeltava laajuus on noin 250 sivua.

Ohjauskäytännöt/ Ohjaussopimus

Jokaisella tohtoriopiskelijalla on 2–3 työnohjaajaa,  joista ainakin yksi on oppiaineen professori. Muut ohjaajat voivat olla dosentteja tai vastaavan pätevyyden omaavia henkilöitä. Kerran vuodessa järjestetään tutkimuskeskustelu, johon osallistuvat tohtoriopiskelija ja kaikki ohjaajat.