Vauvatutkimukset

Kasvojen havaitsemisen kehittyminen varhaislapsuudessa:

Tutkimme alle vuoden ikäisillä vauvoilla, kuinka he oppivat tunnistamaan katseen suunnan muutoksia ja kasvonilmeitä toisen ihmisen kasvoilta. Tutkimme myös, kuinka perintötekijät vaikuttavat kasvojen havaitsemistoimintojen kehittymiseen. Näitä kysymyksiä selvitämme mittaamalla vauvojen katseluajan pituutta ja erilaisia fysiologisia vasteita (EEG, sydämen syke ja ihon sähkönjohtavuus) kasvokuviin.

Opinnäytetöitä: Tiina Palokangas, Silja Mäki, Jaana Liikanen, Sari Hakkarainen, Emma Haikonen, Maija Koriseva, Nella Korhonen

Kouluikäisten tutkimukset

Kasvojen ja katseen suunnan havaitseminen autistisesti käyttäytyvillä lapsilla sekä heidän sisaruksillaan:

Tutkimme erilaisten tietokonetehtävien ja fysiologisten rekisteröintien avulla, minkälaisia erityispiirteitä autistisesti käyttäytyvillä lapsilla on kasvojen havaitsemisessa. Tutkimalla autistisesti käyttäytyvien lasten sisaruksia pyrimme selvittämään, liittyykö autismikirjon häiriöihin sellaisia erityispiirteitä kasvojen havaitsemisessa, jotka mahdollisesti esiintyvät myös heidän biologisilla sisaruksillaan. Tutkimuksesta on apua, kun kehitetään tarkempia diagnostisia työkaluja autismikirjon häiriöiden tunnistamiseksi.

Opinnäytetöitä: Susanna Mustalahti, Sari Salonen, Sami Eloranta, Mervi Rannisto, Tiina Mäkelä

Aikuisten tutkimukset

Kasvonilmeiden havaitsemisen hermostolliset mekanismit:

Aikuisilla tehtävän perustutkimuksen lisäksi tutkimme useiden projektien avulla, kuinka psykiatriset häiriöt (esim. depressio ja skitsofrenia), perintötekijät ja vanhemmuus vaikuttavat kasvonilmeiden havaitsemisprosesseihin.

Opinnäytetöitä: Krista Koskinen, Samuli Broman

Sosiaalisen tarkkaavaisuuden hermostolliset mekanismit:

Visuaalinen tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti toisen ihmisen katseen suunnan mukaisesti. Pyrimme erilaisten tarkkaavaisuustehtävien ja fysiologisten rekisteröintien avulla selvittämään tämän ilmiön takana olevia aivomekanismeja.

Opinnäytetöitä: Sini Salvisto, Maija Luoma

Katsekontaktin vaikutukset:

Tässä tutkimussarjassa selvitämme, miten katsekontakti tai sen puuttuminen vaikuttaa vuorovaikutustilanteissa viriäviin emotionaalisiin ja motivationaalisiin prosesseihin.

Opinnäytetöitä: Kati Linna-aho, Heidi Ruuhiala, Annemari Alhoniemi, Suvi Syrjälä, Veera Koponen ja Jiri Lahti, Leena-Kaisa Saarimaa, Teemu Hallikainen, Maija Arponen