Historia

Historiatieteessä Tampereella korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa erityisesti historiallisten ilmiöiden vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa. Tällä näkökulmalla (historische Sozialwissenschaft, kulttuurihistoria, uusi sosiaalihistoria, sukupuolihistoria) on pitkä perinne Euroopassa, Suomessa ja Tampereen yliopistossa, joka tässä poikkeaa selvästi maan muista yliopistoista.

Oppiaineessa tutkitaan erityisesti yhteisöjen ja kulttuurien historiallisia erityispiirteitä sekä pitkän aikavälin muutoksia. Sellaisina hahmottuvat erityisesti yhteiskunnan rakenteet, kansalaisyhteiskunnan synty sekä identiteetit ja maailmankuvat. Metodisesti yhteiskuntahistoriallinen tutkimusote näkee historialliset ilmiöt ihmisten tekoina. Se siis yhdistää inhimillisen toiminnan ja yhteiskunnallisen rakenteen analyysin, eli mikro- ja makrohistorian. Ihmisten arkea, vuorovaikutusta, käsityksiä, toimintaa ja ympäristön ehtoja tutkitaan yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan.

Yleisin tutkimuskohde on modernin ajan suomalaisen yhteiskunnan historia, joka nähdään eurooppalaisen ja globaalin vuorovaikutuksen tuloksena. Vanhempien aikojen tutkimuksessa painottuu arjen historia sekä maailmankuvien ja kommunikaation tutkimus. 1900-luvun historian tutkimuksessa korostuvat erityisesti kansainvälinen vuorovaikutus ja transatlanttiset suhteet.

Tutkimuksen volyymi keskittyy 2011 seuraaviin tutkimusalueisiin: Suomalaisen yhteiskunnan modernisaatio ja kansalaisyhteiskunta, terveyden historia, sydänkeskiajan ja uuden ajan alun sosiaalihistoria, 1900-luvun kansainvälinen politiikka sekä historiografia. Historiassa on laajaa tilaustutkimusta erityisesti paikallis- ja aluehistoriassa.

Pohjatietoja:

• Erillisestä tutkimusrahoituksesta (=1/3 koko oppiaineen rahoituksesta) noin 2/3 tulee Suomen Akatemialta ja 1/3 on tilaustutkimuksia (vuosi 2010).
• Tällä hetkellä käynnissä yhteensä viisi akatemian rahoittamaa tutkimusryhmää, joiden lisäksi neljä tutkijaa on tutkijatohtorina tai akatemiatutkijana.
• Edellisessä Tampereen yliopiston tutkimuksen arvioinnissa (2003-2004) historian oppiaine oli IMT: n jälkeen jaetulla kakkossijalla. Lähinnä kansainvälisen julkaisutoiminnan tehostamiseen kehotettiin kiinnittämään huomiota. Oppiaineen tutkimuksesta suuri osa kohdistuu Suomen historiaan, jossa on kuitenkin luontevaa julkaista osa tutkimuksesta nimenomaan suomeksi.
• Tutkimustoimintaa on koottuna seuraavissa ’katto-organisaatioissa’:
  • Suomen akatemian nimittämä (2012-2017) Yhteiskunnan historian huippuyksikkö tutkii suomalaisen yhteiskunnan muodostumista, sen rakenteita ja identiteettejä vuosina 1400-2000.
  • ‘International Environmental History Group, joka toimii yhteistyössä Tampereen teknisen korkeakoulun CADWES (Capacity Development in Water and Environmental Services) –ryhmän kanssa
  • Trivium -Tampere Centre for Classical, Medieval and Renaissance Studies (a multidisciplinary network between researches and teachers of the University of Tampere)
  • Historiatieteen tutkijakoulu (oppiaineella koordinointivastuu Suomessa)

Tutkimuksen ja opetuksen integrointi (ja tutkijarekrytointi):

• Oppiaineen opetussuunnitelmassa kulkee koko ajan mukana tutkivan oppimisen juoste. Lisäksi oppiaineessa toimii (tällä hetkellä) kuusi kaikille opiskelijoille avointa ns. tutkielmaryhmää, joiden kautta opiskelijoiden on mahdollista integroitua tutkijayhteisöön jo perusopintovaiheessa