Historia

Historiantutkimuksen kohteena on menneisyys kaikessa monimuotoisuudessaan. Tampereen yliopistossa keskitytään tutkimukseen, jossa korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa historiallisten ilmiöiden vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, jossa ihmisten arkea, vuorovaikutusta, instituutioita, käsityksiä ja ympäristön ehtoja tutkitaan yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan. Näin voidaan hahmottaa pitkän aikavälin muutoksia ja myös mahdollisia vaihtoehtoja niin menneisyydessä kuin nykymaailmassa.

Historian oppiaine on menestynyt erittäin hyvin tutkimuksen arvioinneissa ja kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa. Tutkimusta tukevat myös laajat kansainväliset yhteydet.

Yhteiskunnan historian huippuyksikössä tutkitaan miten suomalainen yhteiskunta ja käsitys sen historiasta ovat syntyneet eurooppalaisen ja globaalin vuorovaikutuksen tuloksena. Antiikin ja keskiajan tutkimuksessa (Trivium) painottuu esimodernin arjen ja maailmankäsitysten historia. 1900-luvun historia suuntautuu vertailevaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan historiaan. Historiankirjoituksen oma historia (historiografia) ja historiallisen tiedon tutkimus (historian teoria) ovat oleellinen osa kriittistä tiedettä.

Ilmiöitä ja teemoja (avainsanoja), joita oppiaineessa tutkitaan ovat mm: väestö- ja perhehistoria, lapsuus, arki, sukupuoli, terveys, koulutus, hyvinvointivaltio, maailmankuvat, uskonto, taikausko ja noituus, aatelisto, kirkko, kansalliset identiteetit, aatehistoria, työn historia, kansalaisyhteiskunta, teollistuminen, kaupunkihistoria, ympäristökysymykset, työväenliike ja sisällissota 1918. Tarkemman kuvauksen löydät tutkijoiden esittelysivuilta ja Tampereen yliopiston tieteellisen toiminnan tietokannasta (SoleCris).  

Linkkejä: Tutkimushankkeet, julkaisut, historian tohtoriohjelma, yliopiston tutkijakoulu.