Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: historiatiede: tutkimusprojektit: argumenta:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Argumenta

Vesihuollon haasteet kaupungeissa 16.12.2011

Argumenta-seminaarisarjan kolmas  seminaari pidettiin Tampereen yliopistolla perjantaina 16.12.2011. Tilaisuuden aiheena oli  ”Vesihuollon haasteet kaupungeissa”.  Tilaisuuden alustajina oli suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Paikalle Tampereen yliopistolle saapui yli 30 osallistujaa. Osa esityksissä on ladattavissa tämän sivun alareunan ohjelmasta linkkiä napauttamalla.

 

Suomen vesihuollon erityispiirteitä

HS-Veden toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Heinonen aloitti päivän alustamalla aiheesta ”Suomalaisen vesilaitosten ongelmat ja vahvuudet”. Suomi on vesirikas maa eikä veden saanti ole Suomessa samanlainen ongelma kuin monissa kehitysmaissa.  Vesihuollolla on myös Suomessa kuitenkin omat haasteensa.   

Timo HEinonen.jpg

Ensimmäiset vesilaitokset perustettiin Suomeen noin sata vuotta sitten. Erityisenä piirteenä suomalaisessa järjestelmässä oli pitkään se, että viemärilaitostoiminta ei kuulunut vesilaitoksille vaan oli osa kuntien katulaitosten toimintaa. Viemärilaitokset integroitiin vesilaitoksiin vasta 1970-1990 luvuilla. Yhdistyminen ei aina ollut helppoa: kahden eri työkulttuurin kohdatessa oltiin joskus törmäyskurssilla.

 

Toinen erityinen piirre suomalaisessa vesilaitosjärjestelmässä on ollut vesilaitosten pieni koko. Vesilaitokset ovat olleet tiiviisti integroituneina Suomen runsaslukuiseen kuntakenttään. Heinonen näkee tässä niin hyviä kuin huonojakin puolia. Hyvänä puolena on vesilaitostoiminnan integroituminen kuntien muuhun maankäyttöön. Vesijohtojen ja katujen rakentaminen yhdessä on taloudellista ja käytännöllistä. Ongelmallista on kuitenkin vesilaitosten kiinnittyminen kunnalliseen päätöksentekoon ja budjettirahoitukseen, joka vaikeuttaa pitkän ajan suunnittelua ja investointeja. Organisaatioiden pieni koko on tehnyt suomalaisesta vesihuoltokentästä myös hyvin sekalaisen. On alueita, joissa puhtaasta vedestä vastaa osuuskunta, mutta myöhemmin toteutettu viemäröinti on kunnan vastuulla.

 

Heinosen mielestä vesilaitoksia tulisi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Seudulliset vesilaitokset voisivat toimia tehokkaammin kuin kuntiin kiinnittyneet pienet laitokset. Myös seudullisilla vesilaitoksilla on kuitenkin omat ongelmansa. Muuttuvista hallintotavoista voi muodostua ongelma, koska kuntalaki eroaa Oy:tä koskevasta osakeyhtiölaista. Päätösten läpinäkyvyys voi muuttua: kunnallisessa mallissa päätökset tehdään lautakunnassa, mutta osakeyhtiön päätökset tekee osakeyhtiön hallitus. Heinonen painottaa, että oli hallintomuoto mikä tahansa, niin vesihuollon ja päätöksenteon on oltava avointa ja talousmallin riittävän yksinkertainen.      

 

Haasteena voi olla myös löytää toimiva malli pienten vesilaitosten yhdistämiselle isompiin vesilaitoksiin.  Jos pieneltä laitokselta puuttuu esimerkiksi kantava taloussuunnittelu, sen hinnat romahtavat ja mahdollisuutta saneerauksiin ei ole. Ratkaisu on myydä laitos isommalle laitokselle, mutta ongelma on, että pieni laitos tuo tullessaan vain kuluja.

 

Suomalaisella vesihuollolla on myös muita haasteita. Esimerkiksi hulevedet ovat kaupungeissa nykyisin polttava kysymys. Nykyinen hulevesijärjestelmä rahoitetaan vesimaksujen kautta, vaikka kyseessä on yleisten alueiden kuivaus. Keskusteluun onkin voimakkaasti noussut ajatus, jonka mahdollistaisi vesihuoltolaitoksen perimään kuntalaisilta erillistä hulevesimaksua. Seminaarissa herätti keskustelua myös jäteveden puhdistus. Kumpi halutaan jätevedestä pois kokonaisfosfori vai typpi? Myös yleisö osallistui keskusteluun. Ratkaisuksi esitettiin pohdittavaksi sitä kumpi aineista on vastaanottavan vesistön kannalta haitallisempi.

(linkki esityksen videoon)


Islannissa hyvät kokemukset turvallisuus suunnitelmista

Päivän toinen alustaja oli tohtoriopiskelija  María Gunnarsdóttir Islannin yliopistosta. Hän kertoi vesihuollon turvallisuussuunnitelmien - Water Safety Plans, WSP- eduista Islannissa. 

Maria.jpg

Islannin ensimmäinen vesihuoltolaitos perustettiin 1900 ja Reykjavik sai laitoksen vuonna 1909. Vesilaitosten historia ulottuu siis yhtä kauas kuin Suomessa. Tänä päivänä islannin vesilaitokset ovat pääosin kunnallisia, mutta maassa on myös monia pieniä yksityisiä vesilaitoksia, jotka tarjoavat palvelua mökkiasukkaille. Noin 95 prosenttia Islannissa käytetystä vedestä on pohjavettä.

 

Monet Islannin vesihuollon haasteista ovat samoja kuin Suomessa. Esimerkiksi vanheneva infrastruktuuri on selkeä haaste. Riskinä ovat myös lähekkäin rakennetut vesi- ja viemäriputket. Osa haasteista on kuitenkin vieraampia: maaperän vulkaanisesta toiminnasta johtuvat tuhkapilvet ovat uhka niin ihmisten terveydelle kuin myös vesilaitosten infrastruktuurille. Myös lumivyöryt aiheuttavat oman haasteensa maalle.

 

Vesihuollon turvallisuussuunnitelmia alettiin islannissa tehdä vuonna 1997, jolloin kolme vesilaitosta otti turvallisuussuunnitelman käyttöönsä. Tänään WSP on 31 laitoksella, jotka palvelevat noin 81 prosenttia maan asukkaista. Käytännössä WSP tarkoittaa jatkuvaa prosessia, jossa tarkastellaan ja läpikäydään vesihuoltoa ja sen riskitekijöitä. Prosessi on nelivaiheinen: suunnittele, tee, tarkista ja toimi. Dokumentointi on yksi tärkeä osa prosessia.

 

Käytännössä tärkeimpänä etuna WSP:stä Gunnarsdóttir mainitsee vesihuollon työntekijöissä tapahtuneen asennemuutoksen. Vesihuoltoa toki valvotaan viranomaisten taholta, mutta henkilökunnan oivallus ja ymmärtäminen vastuusta ovat tärkeitä. Vesihuollosta vastaaville henkilöille vesisysteemien ja niiden heikkouksien ja vahvuuksien tunteminen on usein myös ollut helpotus. Turvallisuussuunnitelmien hyödyistä on myös tilastollisia todisteita: mikrobien määrä vedessä on puoliintunut ja ripulitapausten määrä vähentynyt.  

 

Suurimpana esteenä WSP toiminnalle alustaja mainitsee dokumentoinnin puutteet. Kaiken kaikkiaan WSP:n käytöstä saadut kokemukset ovat hyvin myönteisiä ja vaikutukset positiivisia. Alustaja suositteleekin WSP:n käyttöä kaikille. Myös Suomessa.

(linkki esityksen videoon)

Toimiva vesihuolto – monen tekijän summa

Tutkija Chiara Fratini Tanskan teknilliseltä yliopistolta (Technical University of Denmark) alusti yleisöä vesihuollon haasteista kaupunkiympäristössä. Yksi suuri haaste on paljon puhuttu ilmastonmuutos, mutta muitakin haasteita on. Kaupungin kasvaessa koetukselle joutuvat niin vanheneva infrastruktuuri kuin ekosysteemin kantokyky.  Fratini nosti haasteeksi erityisesti tulvat ja niihin varautumisen. Esimerkiksi Kööpenhamina on jäänyt tulvavesien alle kahdesti menneenä kesänä.

Chiara & Petri.jpg

Fratini peräänkuuluttaa holistista suhtautumista vesihuollon suunnitteluun. Onnistunut ratkaisu vaatii monen tahon yhteistyötä. Pelkkä insinöörilaskenta ei riitä, vaan mukaan on otettava asukkaiden toiveet ja asuinympäristön viihtyvyys. Fratinin mielestä insinöörien on hyväksyttävä tietty epävarmuus suunnitellessaan kaupunkeja. Epävarmuutta voidaan kuitenkin pienentää ottamalla huomioon tekniikan ja luonnon asettamat haasteet, mutta myös vesihuollon vaikutukset kaupungin asukkaille. Vesi on tuotava ihmisten lähelle viheralueiden avulla.

(linkki esityksen videoon)

 

Afrikka ongelmallinen maanosa

Dosentti, TkT Jarmo Hukka Tampereen teknillisestä yliopistosta jatkoi päivää kertomalla Afrikan vesitilanteesta.

Jarmo.jpg

-Monien Afrikan kaupunkien vesi- ja sanitaatiotilanne on varsin lähellä painajaista, toteaa Hukka.

-Vesivaroja hyödynnetään Afrikassa vasta melko vähän, vain noin neljä prosenttia vesivaroista on hyödynnetty. Myös vesipula tulee maanosassa jatkossa lisääntymään. Tilannetta Afrikassa pahentavat erityisesti huutava pula vesialan insinööreistä ja teknikoista sekä riittämättömät investoinnit ja alhaiset vesimaksut, Hukka sanoo.

Kaupungistuminen ja räjähdysmäinen väestönkasvu ovat ongelma. Köyhät maksavat vedestä noin 50-kertaisesti enemmän kuin rikkaat. Jotta ongelmia voitaisiin hillitä, olisi insinöörien koulutukseen panostettava. Koulutetut insinöörit mahdollistavat tehokkaamman maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelun ja rakentamisen.

 

Keskusteluun nousi myös kysymys siitä onko kehitysyhteistyö ja koulutuspolitiikka liian arvopohjaista. Koulutetaanko insinöörejä liian vähän alempiin osaajiin nähden? Hukan mukaan Afrikassa olisi keskityttävä korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden tuottamiseen.     

-Kaupunki ei voi olla kuin afrikkalainen kylä, toteaa Hukka. 

(linkki esityksen videoon)

Vesietiikka

-Miten oppisimme yhteisönä ymmärtämään, että vesi on yhteistä kaikille?

Näin kuului prof. emeritus Reijo E. Heinosen esitelmän perustava kysymys. Heinonen pohti aihetta esitelmässään ”Vesi - ihmiskunnan yhteenkuuluvuuden moraalinen peruskysymys”.

Prof Heinonen.jpg

Olemmeko unohtaneet, mitä vesi meille merkitsee?

-Veden riittävyys tai laatu eivät ole Euroopassa ongelma.  Ongelma on eurooppalaiselle niin kaukana, että eettinen vastuu hämärtyy, toteaa Heinonen. 

 

Heinonen ei ole tyytyväinen siihen, miten veteen suhtaudutaan nykyään. Veteen kohdistuvat poliittiset ja taloudelliset paineet ruokkivat itsekästä suhtautumista veteen. Taloudellisten intressien paineissa esteettiset arvot jäävät jalkoihin.

 

Heinonen peräänkuuluttaa näkökulman muutosta. Luonto ja vesi olisi nähtävä itseisarvona. Näkökulmaa olisi laajennettava materiaalisesta henkiseen. Heinosen mukaan vesiongelmia ei voiteta vain teknologian kehityksellä. Arvojen ja asennoitumisen on muututtava, jotta vettä riittäisi myös tulevaisuudessa. Yksilökeskeisestä materiaalisesta ajattelusta olisi luovuttava. Ihmiskunnan olisi ymmärrettävä, että vesi on meitä kaikkia varten. Kukaan ei voi sitä yksin omistaa.

 

-Jos et pidä itsestäsi huolta, kuka sen tekee? Mutta, jos pidät vain itsestäsi huolta, millainen olet silloin itse? Näin kysyi jo rabbi Hillel 2000 vuotta sitten toteaa Heinonen.

 

(linkki esityksen videoon)

 

Kapmaan kaupungininsinöörien tarinat: itsemurhasta menestykseen

FT Harri Mäen alustus kaupungininsinöörit ja vesihuolto Etelä-Afrikassa 1800-luvulla toi esille vesihuollon organisoitumisen alkuvuosien lukuisia ongelmia. 

Harri.jpg

Alustus käsitteli Etelä-Afrikan 18 kaupungin kaupungininsinöörejä. Avoimiin virkoihin löytyi hakijoita. Suurin osa 1800-luvun kaupungininsinööreitä tuli Brittien saarilta.  Insinöörien taustat ja kokemukset olivat moninaisia. Osalla oli insinöörin koulutus, mutta moni oli myös saanut oppinsa oppipoikakoulutettuna. Uudet insinöörien virat eivät muodostuneet usein pitkäaikaisiksi. Alustaja toteaa, että tehtävään valituista insinööreistä noin kolmannes jätti tehtävänsä riidoissa paikallisten päättäjien kanssa. Yksi päätti tehtävänsä itsemurhaan, toinen menestykseen. Harva eläköityi tehtävästään. 

 

Alueella oli kunnallisten vesilaitosten lisäksi kolme yksityistä vesilaitosta: Kimberley, Johannesburg ja Pretoria. Yksityinen vesilaitos oli tuottoisa bisnes ja ne saatiin kunnallistettua vasta buurisodan jälkeen.

 

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli havaita, että Etelä-Afrikassa joet ovat padottu vesihuoltoa, vedensaantia varten – ei sähköntuotantoon kuten Suomessa.

(linkki esityksen videoon)

Kaksi uutta kirjaa

Tilaisuudessa julkistettiin myös tutkijaryhmän kaksi uutta kirjaa: Water Fountains in the Cityscape sekä Veden vai metropolipolitiikan ehdoilla?

066.jpg

 

Tapio Katko kertoi uudesta Water Fountains in the Cityscape kirjasta. Alla Riikka Rajala kädessään tuore Veden vai metropolipolitiikan ehdoilla?

Riikka.jpg

Ohjelma:

9.30 Kahvi
10.00 Seminaarin avaus: dosentti Petri Juuti, dosentti Tapio Katko, TkT Riikka Rajala
10.20 HS-Veden toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Heinonen (kuva): Suomalaisen vesilaitosten ongelmat ja vahvuudet
11.00 Dr.cand, University of Iceland,  María Gunnarsdóttir: Benefits from Water Safety Plans in Iceland
11.30 M.Sc. Env.Eng., Technical University of Denmark, Chiara Fratini: "Water Sensitive Urban Design"
12.00 Julkistamistilaisuus: Water Fountains in the Cityscape -kirja  (kalvot)
12.15 Tauko
13.00 Julkistamistilaisuus: Veden vai metropolipolitiikan ehdoilla -kirja
13.15 Dosentti, TkT Jarmo Hukka: Vesihuollon painajainen - Afrikan kaupungit?
14.00 Prof. emeritus Reijo E. Heinonen: Vesi - ihmiskunnan yhteenkuuluvuuden moraalinen peruskysymys
15.00 Kahvi
15.15 FT Harri Mäki: Kaupungininsinöörit ja vesihuolto Etelä-Afrikassa 1800-luvulla.
16.00 Loppukeskustelu
17 Tilaisuuden lopetus

A3 avaus tapio petri riikka.jpg

Tilaisuuden avaus ja yleisöä.

Yleisöä A3.jpg

Lataa tästä seminaarijuliste.

 

Kulissien takana viimeinen tuumaus ennen A3.jpg

Viimehetken tuumaustuokio ennen seminaarin alkua. Vasemmalta: Petri Juuti, Riikka Rajala, Harri Mäki ja Ilari Taskinen.

pinnib2003.jpg

Syksyllä 2003 valmistuneessa Pinni B-rakennuksessa on noin 500 yliopistolaisen työhuoneet ja 23 luentosalia. Kuva: Erkki Karén

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 19.1.2012 11.49 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti