Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: historiatiede: tutkimusprojektit: argumenta:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Argumenta

Vesi - maailman tärkein aine 19.8.2011

Tampereen teknillinen yliopisto TTY isännöi 19.8. Vesi ja yhdyskunnan kehitys -seminaarisarjan toista seminaaria.

yleisö.jpg

Teema ”Vesi – maailman tärkein aine” houkutteli mukaan suuren joukon alan asiantuntijoita Suomesta ja muualtakin. Paikalla oli kaikkiaan noin 80 henkilöä.

Kivikoski2.jpg

Seminaarin avannut TTY:n rehtori Markku Kivikoski tiivisti veden merkityksen yhteen lauseeseen.
-Ilman sitä ei maapallollamme ole elämää.
Kivikoski summasi TTY:n Cadwes-ryhmänsaavuttamia merkittäviä tuloksia vesitutkimuksen alalla.
-Kansainvälinen ryhmä on tehnyt yli 20 kirjaa ja seitsemän henkilöä siitä on väitellyt.
-Tämäkin seminaari on konkreettinen esimerkki korkeakoulujen hyvästä yhteistyöstä.

Seuna4.jpg

EWA:n presidentti, professori Pertti Seuna puhui vapaiden järjestöjen roolista vesiasioissa. Esimerkkeinä olivat Suomen Vesiyhdistys ja European Water Association. (linkki esityksen videoon)

Eki2.jpg

Kenian vesihuollosta luennoi Dr. Ezekiel Nyangeri, Nairobin yliopistosta.

(linkki esityksen videoon)

 

Itämeren tilaa seurataan tarkasti

Walls.jpg

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Mari Walls kertoi seminaariyleisölle Itämeren merkityksestä ja suojelusta.
-Itämeren valuma-alueella Pohjois-Suomesta Keski-Eurooppaan asuu 85 miljoonaa ihmistä. Meren tilaan onkin mahdollista vaikuttaa erityisesti valuma-alueilla.
Haasteita on monia ja uusiakin tulee.
-Itämerellä on koko ajan valtavasti erilaista toimintaa. Liikenteen määrä on huomattava ja monenlaisia päästöjäkin kertyy. Itämereen on myös muualta tullut vieraita, vahingollisia lajeja. Mm. sinilevä on yleistymässä.
-Uusi haaste on voimakas öljykuljetusten lisääntyminen Venäjän uusista satamista.
Walls oli tuoreimpien tutkimusten valossa kuitenkin varsin optimistinen Itämeren nykytilasta.
-Meren tilaa seurataan lukuisilla tutkimusasemilla ja -laivoilla sekä monella muullakin tavalla. Erilaisia yhteistyöfoorumeitakin on valtavasti. Pystymme nyt näkemään, että happitilanne onkin esimerkiksi itäisellä Suomenlahdella parantunut.
Tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä.
-Tarvitsemme siihen monitieteellistä tutkimuspanostusta sekä laajaa, konkreettista yhteistyötä. Voisin kutsua sitä meren aluesuunnitteluksi, Walls linjasi.

(linkki esityksen videoon)

Osmo4.jpg

Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja, TkT Osmo Seppälä, tarkasteli esityksessään vesihuoltopalveluja yhteiskunnan voiteluaineena.

(linkki esityksen videoon)

Ulkoministeriö aktiivinen hankkeissa

Rautavaara.jpg

Ulkoministeriön puheenvuoron seminaarissa käytti vesialan neuvonantaja Antti Rautavaara.
Hän käsitteli vesialan globaaleja ongelmia ja ratkaisuja niihin.
-Keskeisiä haasteita maapallollamme ovat mm. ruuan turvaaminen, väestönkasvun hillitseminen, energiatarpeen ratkaisu sekä ilmastonmuutos.
Ulkoministeriö on vesipuolella Rautavaaran mukaan hyvin aktiivinen. Erilaisia aloitteita on kaikkiaan noin 120.
-Näistä arviolta 80 on kansalaisjärjestöhankkeissa, joissa hankkeen päätarkoitukseksi on merkitty vesialan joku alaosa OECD DAC kriteereiden mukaisesti.
-Lopuista noin 35-40 aloitteesta vajaa puolet on rahoitusta kansainvälisten järjestöjen kautta ja loput reilu puolet on niin sanottuja perinteisiä kahdenvälisiä hankkeita ja ohjelmia. Näitä on yhteensä noin seitsemässä maassa.
-Volyymiltaan vesiala onkin ulkoministeriön rahoituskuvioissa todella suuri, kakkonen maatalouden jälkeen. Ehkäpä vesiala on ollut virkakoneistolle perinteisesti myös sopivan helppo ymmärtää, Rautavaara kevensi.
Neuvonantaja lanseerasi hauskan termin ”kehityspoliittisten instrumenttien luova sekakäyttö”.
-Kyseessähän on kaiken kaikkiaan hyvin monimutkainen kuvio, jossa monia tasoja ja toimijoita. Pelkät suunnitelmat eivät vesiasioissakaan riitä, vaan pitää aina olla myös osaavia toteuttajia.
Rautavaara näki kansainvälisissä vesiprojekteissa tärkeäksi autettavien maiden omien järjestelmien käyttämisen.
-Vuosikymmenten aikana on nähty, että ulkoa tuodut projektit eivät ole hedelmällisiä. Pitää sitoutua pitkäaikaisiin avustussuhteisiin. Kriittisen hetken humanitaarisesta avusta tulisi edetä vähitellen koko sektorin kehittämiseen.

(linkki esityksen videoon)

Miten alan osaamisen käy?

Seminaariesitysten jälkeen oli paneelikeskustelun aika. Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattilan vetämässä keskustelussa käsiteltiin päivän aihetta todella monesta näkökulmasta.

 

panelistit.jpg

Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toimitusjohtaja Timo Maasilta kehotti markkinoimaan vesialaa reippaasti.
-Tämä on hieno alla jolla on edelleen paljon vientipotentiaaliakin. Vesitekniikan lisäksi Suomi voisi myydä mm. korkealuokkaista vesihallinnon ja –talouden osaamista.
-Onkin suuri sääli, että vesivienti on suuresti supistunut takavuosista. Ennenhän myimme vesialan osaamista mm. arabimaihin ja Neuvostoliittoon. Olin aikoinaan itsekin Libyassa rakentamassa satamia Gaddafille.
Kansainvälisyydestä puhui myös kehitysmaissa pitkään asunut Tampereen kaupunginvaltuutettu, lääketieteen lisensiaatti Maija Kajan.
-Yhdessä päivässä kuolee maailmassa pilaantuneen veden takia peräti 20 jumbojetillistä lapsia. Tämä ei ylitä uutiskynnystä. Kehitysmaissa on muutenkin valtavia ongelmia, joiden yksi syy on riittämätön tai huonolaatuinen vesi.
Tampereen yliopiston professori Ilari Karppi toi paneeliin aluetieteen näkökulmaa pohtien kiinnostavasti mm. sitä, mistä Tonava-joki saa alkunsa. Hän pahoitteli sitä, että veden arvoa ei kunnolla tunnisteta.
-Usein tunnutaan ajattelevan, että ”vesi on vain vettä”, siis täysin anonyymi tuote. Ei oikein hahmoteta mikä on sen lähde, mistä se tulee.
Vesialalla pitkään toiminut konsultti Tauno Skyttä oli huolissaan alan osaajien ikääntymisestä Suomessa.
-Väki vanhenee ja eläköityy koko ajan. Tiimeissä pitäisikin olla nuorempia mukana oppimassa vanhemmilta. Näin varmistettaisiin vesialan hiljaisen tiedon siirtyminen seuraaville sukupolville.
Kurikan vesiliikelaitoksen vesipäällikkö Juha Kotiranta toi keskusteluun aluepoliittista näkökulmaa.
-Tämä nyky-Suomen keskittämispolitiikka harmittaa. Liian isot yksiköt eivät meidänkään alallamme ole aina toimivimpia.
Yleisön joukosta Tapio Katko kehotti rikkomaan tieteiden välisiä rajoja.
-Meidän pitäisi koko ajan uskaltautua katsomaan vesiasioita laajemmassa perspektiivissä tieteiden väliset rajat reippaasti rikkoen. Tämä on Argumenta-seminaarienkin tarkoitus.


Mattila.jpg

Iltatilaisuudessa juhlittiin vesitutkimuksen veteraaneja

180vuotta.jpg

Virallisen seminaariosuuden jälkeen vietettiin hulppeasti 180-vuotisjuhlat. Kolme TTY:n vesialan tutkijaa (Jarmo Hukka, Tapio Katko ja Pekka Pietilä) täyttävät kukin tänä vuonna 60-vuotta. Aihetta juhlaan siis oli.

 

CADWES.jpg

Juhlakalut olivat buffet-aterioinnin lomassa monien huomionosoitusten kohteena ja lahjojakin jaettiin. Mm. Cadwes-tutkimusryhmän jäsenet lahjoittivat miehille komeat pelipaidat. Tiimi erottuu nyt hyvin erilaisilla tieteen pelikentillä.

 

teekkarikuoro.jpg

Iltajuhlan taustalaulusta huolehti oivallisesti teekkarien sekakuoro.

 

 

Katso alta ohjelmasta linkeistä osallistujien esitelmät.

 

Ohjelma


11.30 alkaen ilmoittautuminen
12.15 Seminaarin avaus, rehtori Markku Kivikoski, TTY
12.30 Vapaiden järjestöjen rooli vesiasioissa. Esimerkkeinä Suomen Vesiyhdistys ja European Water Association, EWA:n presidentti, professori Pertti Seuna
12.45 Importance of Water in Kenya: Challenges and Reforms, Dr. Ezekiel Nyangeri, Univ. of Nairobi
13.30 Itämeren suojelu ja merkitys, johtaja Mari Walls, Suomen ympäristökeskus
14.15 - 14.45 Kahvi- verkostoitumistauko
14.45 Vesihuoltopalvelut yhteiskunnan voiteluaineena, toimitusjohtaja, TkT Osmo Seppälä, Suomen Vesilaitosyhdistys VVY,
15.15 Mitä Ulkoasiainministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa?, vesialan neuvonantaja Antti Rautavaara, Ulkoasiainministeriö
15.45 -17.00 Paneelikeskustelu veden merkityksestä, puheenjohtajana pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia
- lääketieteen lisensiaatti, kaupunginvaltuutettu Maija Kajan, Tampere
- professori Ilari Karppi, Tampereen yliopisto
- vesihuoltopäällikkö Juha Kotiranta, Kurikan Vesiliikelaitos
- toimitusjohtaja Timo Maasilta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry
- Senior Consultant Tauno Skyttä, Espoo

 


Lisätietoja:

Dosentti Tapio S. Katko

CADWES team, Tampereen teknillinen yliopisto, TTY

tapio.katko@tut.fi, p. 0400-737 407

P1010054.JPG

 

 

 Argumentalogo.jpg

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 19.9.2011 15.43 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti