Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: historiatiede: tutkimusprojektit: argumenta:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Argumenta

 

Vesiosaaminen ja -hallinta 17.2.2012

Tampereen teknillinen yliopisto TTY isännöi 17.2. Vesi ja yhdyskunnan kehitys -seminaarisarjan neljättä seminaaria.

Paikka: Hervanta, Festia, Pieni Sali 1

 

Paikalle päivän seminaariohjelmaa saapui kuulemaan nelisenkymmentä osallistujaa. Vararehtori Matti Pentin tervetulijaissanojen jälkeen julkistettiin uusi kirja Water Fountains in the Wordscape.

Ensimmäisessä esitelmässä  International Experiences of Water Education Dr. Klaas Schwartz, UNESCO-IHEstä, kertoi muun muassa kuinka opetus ja sen tavoitteet ovat muuttuneet UNESCO-IHEssä vuosikymmenten varrella. Myös opiskelijoiden osaamisprofiilia on tietoisesti laajennettu aikaisemmasta I-mallisesta T-malliseen eli aikaisemmin koulutettiin kapea-alaisempia asiantuntijoita. Nyt koulutetaan edelleenkin asiantuntijoita, mutta heillä on laajempi tietopohja myös muissa asioissa.

Klaas.jpg

(Dr. Klaas Schwartz)

 

Opetus oli ensin hyvin opettajakeskeistä: opettaja luennoi ja opiskelijat kuuntelivat. Opiskelijoilla oli luentoja aamusta iltaan eikä tämä välttämättä ollut paras mahdollinen tapa oppimistuloksen kanssa. Viime vuosina oppimisen apuna on käytetty mm. oppimispelejä, jotka simuloivat todellisia oloja esimerkiksi jonkun alueen vesihallintoa. Opiskelijat saavat jonkun toimijan roolin, jonka avulla he voivat havainnoida toimiensa vaikutusta kokonaisuuteen. Opiskelijat pitävät paljon tällaisesta oppimistavasta. Nykyisin perinteisiä luentoja on vähän aikaisempiin aikoihin verrattuna. Haasteena on, että opettajat ovat innostuneempia uusista opetusmenetelmistä kuin opiskelijat. Osa opiskelijoista pitää parempana luokkahuoneessa istumista ja kuuntelemista kuin esimerkiksi kenttätöihin tai haastatteluihin ryhtymistä. Tasapainon löytäminen eri menetelmien välillä on myös tärkeää.

(linkki esityksen videoon)

Seuraavassa esitelmässä Challenges of Water Management, Education and Research in Sweden, Adjunct prof. Kenneth M. Persson, University of Lund, kuvaili vesisektoria Ruotsissa. Vesihuoltosektori käyttää varsin paljon energiaa, mutta toisaalta esimerkiksi jätevesistä voidaan saada energiaa. Kokonaisuudessaan vesihuoltosektori voisi olla energian tuottaja jos energia otettaisiin mahdollisimman tarkkaan talteen. Myös Ruotsissa on ollut lähiaikoina vesiperäisiä epidemioita, joissa taudinaiheuttajat ovat levinneet veden välityksellä. Syyt näihin kahteen viimeaikojen epidemiaan eivät ole vielä täysin selvillä. Investointitarve verkostoihin - samoin kuin Suomessa – on suuri myös Ruotsissa. Jatkossa verkostojen saneeraamiseen tarvitaan selvästi enemmän varoja. Tarve uudenlaiseen lähestymistapaan näihin asioihin on tarpeen tulevaisuudessa. Myös uutta tutkimusta ja uusia strategioita tarvitaan jatkossa mm. vesijohtoverkostojen uudistamisessa ja verkostojen ylläpidossa ja huollossa. Erityisesti vuorovaikutustaitojen ja tiedottamisen strategioiden kehittäminen vaatii työtä jatkossakin. Ruotsissa vesihuolto on kunnallisen laitoksen järjestämää. Ruotsissa vettä on paljon, järvet kattavat peräti noin yhdeksän prosenttia pinta-alasta. Vettä siis riittää jatkossakin. Talousvedestä tällä hetkellä 51% on pintavettä, 26 pohjavettä ja 23 tekopohjavettä.

(linkki esityksen videoon)

 

kenneth.jpg

(Adjunct prof. Kenneth M. Persson)

Päivän kolmannessa esitelmässä The Nile - Future Challenges and Uncertainities, Dr Terje Oestigaard, University of Bergen / Nordic Africa Institute, Upsala, kertoi muun muassa, että Niilin valuma-alue on hyvin kompleksinen alue. Tämän valtavan alueen nousun ja kasvun takaamiseksi tarvitaan useita jättimäisiä patoprojekteja. Ne eivät ole ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, mutta paikallisten hallitusten mukaan ne ovat ainoa tapa taata sähkön- ja ruoantuotanto riittävällä tasolla. Kysymys kuuluukin: ovatko länsimaat valmiita tukemaan tällaisia projekteja, jota eivät ole kestävän kehityksen kannalta parhaita mahdollisia, mutta ovat välttämättömiä ruoan ja energian tuotannon kannalta. Jopa 70 prosenttia vesivaroista menee maatalouden tarpeisiin.  Assuanin pato on keskeisessä roolissa Niilin vesivarojen hallinnassa ja se on täysin Egyptin hallinnassa. Egyptillä ei myöskään ole muita vesivaroja kuin Niili. Egypti onkin osallistunut esimerkiksi Ugandan vesiprojekteihin, jotta Uganda käyttäisi vähemmän Niilin vettä. Niilin veden käyttämisestä on tehty historian saatossa useita sopimuksia. Uusimmasta sopimuksesta on käyty kovaa vääntöä alueen valtioiden kesken. Egypti katsoo, että siltä on jo antiikin Egyptin ajoilta olemassa historiallinen käyttöoikeus Niiliin. Jo presidentti (vallassa 1970-1981) Anwar Sadat sanoi, että ilman Niiliä Egypti on kuollut. Niili onkin etenkin Egyptille kansallisuuden turvallisuuden kannalta yksi keskeinen asia. Vaikka neuvottelutilanteet ovatkin joskus tiukkia, vedestä ei sodita alueella, sillä kuka voisi voittaa vesisodan? Hyvin todennäköistä onkin, että jatkossakaan vedestä ei sodita, sillä käytännössä siitä olisi vaikea hyötyä, mutta vastaavasti olisi todennäköistä, että sodasta olisi vahinkoa kaikille osapuolille. Alueen väestö kuitenkin kasvaa jatkuvasti, kasvava väestö tarvitsee valtavasti lisää ruokaa eli maanviljelyn tarvitsema vesimäärä kasvaa entisestään ja ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa osaltaan tilanteeseen. Alueella on myös miljoonien hehtaarien edestä suunnitelmia sellaiselle maanviljelykselle, joka ei tuota ruokaa vaan esimerkiksi biopolttoaineen raaka-ainetta tai muuta ruoaksi kelpaamatonta, mutta rahanarvoista maanvieljelystuotetta. Haasteita siis riittää vähintäänkin tarpeeksi.

(linkki esityksen videoon)

 

terje.jpg

(Dr Terje Oestigaard)

Päivän neljännessä esitelmässä Kunnat ja vesihuolto: vaihtoehtoja vai suoraviivaisuutta? TkT Pekka E. Pietilä, TTY, kertoi muun muassa, että julkisen sektorin työntekijöiden määrä vaihtelee Euroopan eri maissa varsin paljon. Etenkin keskushallinnon ja paikallishallinnon työntekijöiden määrä vaihtelee eri maissa hyvin paljon. Pohjoismaissa julkisen sektorin osuus kaikista menoista on paikallistasolla huomattavasti suurempi kuin muissa maissa. Vesihuollossa Suomessa merkittävä osuus töistä teetetään yksityisellä sektorilla. Suomessa on hyvin monia malleja vesihuollon järjestämiseen. Useimmissa kaupungeissa on kaupungin kunnallinen vesilaitos tai vastaava, mutta sen lisäksi on lukuisia muita laitoksia, mm. osuuskuntia on hyvin paljon. Jopa 90% väkiluvusta on tällaisen  kunnallisen vesihuollon piirissä. Pienimmillä laitoksilla on kuluttajaa kohti huomattavasti enemmän vesijohtoverkostoa kun suuremmilla laitoksilla. Jopa 80 % vesilaitoksen pääoma-arvosta on verkostoista. Paljon kalliimpi on pyörittää vesilaitosta harvaan asutulla alueella, jolla on enemmän verkostoa asukasta kohti kuin tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla.  Englannissa vuoden 1989 jälkeen kunnallistasolla ei juurikaan ole ollut tekemistä vesihuollon kanssa. Ranskassa taas suuri osa vesihuollosta on yksityisten yritysten hoidossa kuitenkin siten, että kunta yleensä omistaa verkostot. Ranskassa on tapahtunut kovaa keskittymistä ja käytännössä kolme monialaista, kansainvälistä jättiyritystä pyörittää merkittävää osaa Ranskan vesihuoltoa. Nämä yritykset toimivat nykyisin globaalisti. Pariisissa on käännetty tämä kehitys ja kunta on ottanut uudelleen hoitaakseen vesihuollon. Eri Euroopan maissa on hyvin erilaisia tapoja järjestää vesihuollon hoito. Saksassa esimerkiksi vesilaitokset ja viemärilaitokset ovat pääosin erillisiä organisaatioita kun taas Suomessa nämä laitokset ovat pääosin samassa organisaatiossa.

 

pekka.jpg

(TkT Pekka E. Pietilä)

Viidennessä esitelmässä Kokemuksia Value-tutkijakoulusta ja vesialan toimintapolitiikan muotoutumisesta Euroopassa, professori Björn Klove, Oulun yliopisto, kertoi muun muassa tutkijakoulun toimineen jo kaksi vuotta. Koulun pohja on hyvin laaja, mukana on hyvin monia suomalaisia yliopistoja. Esimerkiksi TTY:ltä on useita jatko-opiskelijoita sekä ohjaajia mukana Valuessa. Lisätietoja tutkijakoulusta saa osoitteesta: http://value.oulu.fi

 

björn.jpg

(professori Björn Klove)

 

Kouluun valitaan parhaat hakijat. Helmikuussa 2012 koulussa oli yhteensä 45 väitöskirjan tekijää. Opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat kokeneet esimerkiksi vertaistuen ja uudet kontaktit tärkeiksi ja hyödylliseksi.

Klove kuvaili myös GENESIS-projektia ja sen taustoja. Lisätietoja linkistä: http://www.genesis-fp7.eu/

Hän kertoi kokemuksiaan vesialan toimintapolitiikan muotoutumisesta Euroopassa. Hän totesi, että joskus on hyvin vaikea ymmärtää vesipolitiikan muotoutumista, sillä esimerkiksi monet direktiivit ovat päällekkäisiä. Lainsäädännössä ja tieteessä on usein erilainen fokus, lakitekstissä esimerkiksi keskeistä voi olla jokin raja-arvo. Tutkijat taas yrittävät löytää parhaan mahdollisen ratkaisun jonkin ongelman poistamiseksi. Haasteita riittää muutenkin, esimerkiksi tieteen ja politiikan käyttämä kieli on erilaista.

Kuudennessa esitelmässä Vesiosaaminen ja vienti, projektipäällikkö Saija Vuola, Finnish Water Forum, kertoi foorumin synnystä ja tarkoituksesta. Finnish Water Forum (FWF) on verkosto, jonka tavoitteena on mm. uudenlaisten kumppanuuksien aikaansaaminen. FWF pyrkii edistämään suomalaista vesiosaamista kansainvälisillä markkinoilla. Lisätietoja linkistä http://www.ymparisto.fi/FWF


 

Seitsemännessä esitelmässä Vesihuoltolaitosten henkilöstöhaasteet, Anna-Maija Hallikas, VVY, kiteytti keskeiset alan haasteet vesilaitoksille tehdyn kyselyn perusteella. Tuoreen kyselyn mukaan vesilaitoksilla henkilöstömäärä on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. 2010 oli 1650 henkilöä ja 2002 runsaat 2400 henkilöä päätoimisesti töissä. Henkilöstön koulutustaso on noussut tänä aikana. Ikäjakauma on muuttunut: ”Ala on ukkoutunutta” kertoo Hallikas. Noin 68 prosenttia on syntynyt 1950- ja 1960-luvuilla, 48% on syntynyt ennen vuotta 1960. Nyt on todella kiire saada alalle uusia ihmisiä kasvamaan osaajiksi. Teknisen henkilöstön osuus on kasvanut ja muiden ryhmien osuus pienentynyt. Laitokset itse arvelevat väkimäärän lisääntyvän jos kysytään suurilta tai keskisuurilta laitoksilta. Pienet laitokset taas arvelevat tilanteen tiukentuvan entisestään. Suuri haaste on nuorten houkuttelu sektorille. Moni muukin ala on samojen ongelmien edessä. Nyt valtava määrä väkeä on siirtymässä eläkkeelle. Kuinka saadaan hiljainen tieto siirtymään seuraaville työntekijöille? Myös työn tekemisen tapa on muuttumassa. Suuri osa nyt töissä olevista on ollut samassa työpaikassa jopa yli 30 vuotta. Enää ei olla yhtä sitoutuneita samaan työpaikkaan. Alalle pitäisi saada myös pätevyysvaatimukset. Tämä nostaisi myös alan arvostusta. Lisätietoja linkistä www.vvy.fi

anna-maija.jpg

(Anna-Maija Hallikas)

Päivän viimeisessä esitelmässä Kokemuksia vesi- ja ympäristöalan tutkimusrahoituksesta TkT Riina Liikanen kertoi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastosta. Lisätietoja linkistä: http://www.vvy.fi/index.phtml?s=34

 

riina.jpg

(TkT Riina Liikanen)

Rahasto on perustettu 2003 rahoittamaan vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Jäseninä ovat vuoden 2012 alusta alkaen kaikki VVY:n varsinaiset jäsenet. Näitä jäseniä on yhteensä noin 300 kaappaletta.  Vuodessa rahaston jäsenmaksutulot ovat noin 300 000 euroa. Keskimääräinen rahaston tuki on ollut n.8700 euroa per hanke.

Ohjelma:

11.30     Seminaarin avaus, Vararehtori Matti Pentti, TTY
11.45     ”Veden monimuotoisuus”! Argumenta- seminaarit, Dos. Tapio Katko TTY, Dos. Petri Juuti, TY,
              TkT Riikka Rajala, TY
             Announcing a new book / Uuden kirjan julkistamistilaisuus:  Water Fountains in the Worldscape
12.00     International Experiences of Water Education, Dr. Klaas Schwartz, UNESCO-IHE
12.30     Challenges of Water Management, Education and Research in Sweden,
             Adjunct prof. Kenneth M. Persson, University of Lund

13.00     Coffee break/Kahvitauko

13.15     The Nile - Future Challenges and Uncertainities,
             Dr Terje Oestigaard, University of Bergen / Nordic Africa Institute, Upsala
14.00     Kunnat ja vesihuolto: vaihtoehtoja vai suoraviivaisuutta? TkT Pekka E. Pietilä, TTY (kuva)
14.30     Kokemuksia Value-tutkijakoulusta ja vesialan toimintapolitiikan muotoutumisesta Euroopassa,
             prof. Björn Klove, Oulun yliopisto

15.00     Kahvitauko

15.15    Vesiosaaminen ja vienti, Saija Vuola, Finnish Water Forum
15.45    Vesihuoltolaitosten henkilöstöhaasteet, Anna-Maija Hallikas, VVY (kuva)
16.05    Kokemuksia vesi- ja ympäristöalan tutkimusrahoituksesta:
            Riina Liikanen, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto (kuva)
16.30    Pyydettyjä kommenttipuheenvuoroja
16.45    Loppukeskustelu
17.00    Päätös

 

 

 

 

Argumenta

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 15.2.2013 8.05 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti