Tutkimus yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö tuottaa ajankohtaista ja kriittistä yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tutkimustietoa. Tutkimusta tehdään eri oppiaineissa ja niiden yhteishankkeissa. Lisäksi yksikössä toimii monta omilla tutkimusaloillaan vahvaa tutkimuskeskusta, joiden työtä rahoittavat erilaiset ulkopuoliset tahot (säätiöt, yritykset, Suomen Akatemia, TEKES, jne).

Tutkimuskeskukset

Tutkimus oppiaineissa

Vahvat näkökulmat

YKYn tutkimuksessa voi tunnistaa ainakin seitsemän toisiinsa liittyvää ja lomittuvaa näkökulmaa (painotusta), jotka virittävät yksikön perustutkimuksen kysymyksiä.

Yhteiskunnallisen muutoksen arviointi on yksikön tieteenalojen ydinainesta. Yhtäältä YKYn tutkimus kuvaa talouden, politiikan, teknologian ja arkielämän rakenteiden, käytäntöjen, yhteisöjen ja maailmankuvien konkreettisia murroksia ja jatkuvuuksia.  Toisaalta se erittelee kriittisesti muutoksen kuvauksia, aikajäsennyksiä ja kertomuksia, jotka kehystävät ihmisten ja instituutioiden toimintaa tiedon tuottamista ja oikeuttavat yhteiskunnallista muutosta.

Tiedon politiikkaan pureutuva tutkimus nojaa monipuoliseen ymmärrykseen tiedon yhteiskunnallisesta luonteesta. Yhtäältä tuotetaan ajankohtaista seuranta- ja arviointitietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Toisaalta tarkastellaan kriittisesti yhteiskunnallisen tiedon muodostumista ja käyttöä kysymällä, miten yhteiskuntapoliittiset linjaukset syntyvät, miten päätöksiä perustellaan ja miten erilainen tieto merkitsee ja välittyy (politiikassa, asiantuntijayhteisöissä, ammattikäytännöissä).

Merkityksen ja merkitysjärjestelmien tutkimus analysoi kriittisesti sitä, miten yksilöt, ryhmät ja instituutiot rakentavat tulkintoja maailmasta ja toisistaan. Yhtäältä tutkimus kohdistuu siihen, miten kulttuuriset tulkinnat, identiteetit ja eronteot rakentuvat osana toimintaa. Toisaalta pureudutaan vallitseviin ja menneisiin merkitysjärjestelmiin, maailmankuviin, ideologioihin ja mielikuvastoihin. 

Sosiaalinen vuorovaikutuksen mekanismeja ja rakenteita tutkitaan laajasti lähtien kognitiivisista perusmekanismeista ja päätyen institutionaalisiin ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun. Vuorovaikutuksen edellytysten ja mekanismien tutkimus on paitsi itsessään tutkimuskohde myös työkalu, joka tukee tutkimukseen perustuvia interventioita yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden käytäntöjen ja rutiinien kehittämiseksi.

Transnationaalisuus tutkimusnäkökulmana kokoaa yhteen tietoa rakenteista, verkostoista ja vuorovaikutuksen tavoista, jotka vaikuttavat kansallisvaltioiden luomien rajojen yli, ali ja läpi. Globaaleja suhteita tutkitaan monissa kehyksissä, instituutioissa, järjestöissä, arkielämän käytännöissä sekä neuvottelu- ja konfliktitilanteissa. YKYn tutkimuksessa sovelletaan usein vertailevaa otetta. Siinä pureudutaan niin nykyiseen kansainvälistymiskehitykseen kuin pitkän aikavälin ylirajaisiin suhteisiin ja verkostoihin.

Julkisen ja yksityisen elämänpiirien rajan määrittyminen ja sen muutokset yhdistävät monia tutkimuksen peruskysymyksiä. Näiden elinpiirien lomittumista tutkitaan monella tasolla: arkielämän muuttuvissa käytännöissä ja suhteissa, yhteiskunnallisen osallistumisen muodoissa sekä julkisten palvelujen ja yksityisten markkinoiden yhdistämisen malleissa.

Vallan mekanismien ja eriarvoisuuden rakentumisen kriittinen tarkastelu leimaa vahvasti YKYn tutkimukselle ominaisia kysymyksenasetteluja. Yhteiskunnallista muutosta ja tietoa, kulttuurisia merkityksiä ja käytäntöjä, vuorovaikutuksen mekanismeja ja ylirajaisia suhteita tarkastellaan usein vahvasti vallan rakenteiden ja eriarvoisuuden purkamisen näkökulmasta. YKYn tutkimus on paitsi yhteiskunnan ja kulttuurin toiminnan kuvaamista myös yhteiskunnan itseymmärryksen kritiikkiä ja haastamista.

Vahvat aiheet

YKYn tutkimuksen vahvuuksia kuvaa toiselta kannalta sen aiheiden kirjo, joista tutkimus tuottaa tietoa ja perusteluja näkemyksiä. Vahvojen tutkimusaiheiden listaaminen kartoittaa niitä konkreettisia yhteiskuntaelämän, kulttuurin ja politiikan kysymyksiä, joiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen YKYn tutkimus osallistuu. Aiheiden kautta syntyvät myös monet tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden verkostot (tutkimustiedon käyttäjiin).  Pitempiä ja pysyvämpiä tutkimuksen aihelmia tai juonteita voivoi tunnistaa ainakin seuraavasti:

• Työelämän tutkimus tavoittelee kestävän työelämän edellyttämää tietoa tarkastelemalla niin laajoja työmarkkinoiden, työvoimapolitiikan ja työhyvinvoinnin kysymyksiä.
• Tieteen ja tiedeyhteisöjen sekä innovaatioympäristöjen dynamiikan tarkastelu on vahva asiantuntemuksen alue.
• Teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten ja sen arkielämään kotiuttamisen käytännöt ovat merkittävä tutkimusaihe. Teknologian kehitys avaa myös perustavia kysymyksiä yhteiskunnallisesta organisoitumisesta ja sen muodoista.
• Inhimillisen ajattelun, tiedon ja rationaalisuuden filosofinen tutkimus auttaa ymmärtämään ajattelumme tottumusten perustaa ja hahmottamaan toimintakykyä lisääviä vaihtoehtoisia ajattelumalleja.
• Yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien tutkimus arvioi hyvinvoinnin järjestelmien rakenteellisia ja toiminnallisia ongelmia. 
• Eri alojen  (sosiaalityö, psykologia, logopedia) ammattikäytäntöjen tutkimus usein yhteistyössä eri alojen ammattilaisten ja –toimijoiden kanssa erittelee ja kehittää professioiden toimintaa
• Perheen, lapsuuden ja nuorison tutkimus ulottuu perheiden sisäisten roolien ja vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja kosketuspinnoista yhteiskunnan järjestelmien kanssa.
• Identiteettien ja kulttuurien välisen vuoropuhelun kysymyksiä tutkitaan useissa monissa eri konteksteissa (työelämä, tiede, perhesuhteet, historian tutkimus).
• Suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden, identiteettien, yhteisöjen ja maailmankuvien pitkän aikavälin kriittinen erittely on vahva painopiste. 
• Sukupuolen tutkimuksessa YKY on kansallisesti merkittävä tieteidenvälinen keskittymä, jonka tutkimuksessa korostuvat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset määrittelyt ja järjestykset.
• Globaalin järjestelmän ja transnationaalien ilmiöiden tutkimus auttaa näkemään yhteiskunnalliset muutosprosessit globaalissa perspektiivissä.
• Konfliktien syiden ja seurausten sekä rauhan edellytysten, prosessien ja rakentamisen tutkimus paikallisella, kansainvälisellä ja globaalilla tasolla kohdistuu niin alueellisesti erilaistuviin haasteisiin (Eurooppa, Välimeren alue, Arktinen alue) kuin konkreettiseen konfliktien välistystyöhön.