Tutkimuksen vastuuhenkilö: Professori Anneli Anttonen

Hankkeen nimi: Hoivaympyrän neliöinti. Vanhushoivan uusia ratkaisumalleja suomalaisissa ja italialaisissa perheissä.

Tutkimuksen sijoituspaikka: Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Hankkeen tavoite ja lyhyt kuvaus hankkeesta:

Vanhusten hoiva on yksi vaikeimmista kysymyksistä, jonka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta joutuu ratkaisemaan. Yhtä lailla tutkijat, politiikot kuin vanhustenhuollon ammattilaiset etsivät ratkaisuja, joilla vastata kasvavaan hoivatarpeeseen. Tämä tutkimus vertaa Suomea hyvin toisenlaiseen eurooppalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, Italiaan, jotta ymmärtäisimme paremmin perheiden, julkisen sektorin ja markkinoiden muuttuvia suhteita ja vastuita hoivan tuottajina. Suomi ja Italia edustavat hoivaregiimien ääripäitä Euroopassa. Suomalainen hoivamalli on julkispalveluvetoinen: valtio ja kunnat ovat vastanneet kansainvälisesti arvioiden laajasta palvelujen tuottamisesta kansalaisilleen. Italia edustaa perhehoivamaata, julkispalvelujen rooli on ollut melko vähäinen. Molempien maiden hoivamallit ovat muutoksen kourissa. Suomessa vastuu hoivasta näyttäisi olevan siirtymässä enevästi perheille, etenkin jos omaishoidon tukea kehitetään. Italiassa puolestaan kehitetään uusia ratkaisuja perheiden tukemiseksi. Kahden maan laadullisen vertailututkimuksen asetelmassa (two-society comparison) on mahdollista kerätä empiirisesti rikas ja tiheä aineisto. Hoivapolitiikan käytäntöjä ja suuntia analysoidaan ja arvioidaan kahden tapaustutkimuksen avulla (Tampere ja Siena). Tutkimus yhtäältä arvioi hoivapolitiikan institutionaalisia tasoja kuten lakia, kunnallista hoivapolitiikkaa ja uusia ohjelmia. Toisaalta se keskittyy yksilöihin ja perheisiin.

Tavoitteenamme on:

• tutkia informaalin ja formalin hoivan muuttuvia käytäntöjä ja uusia innovaatioita Italiassa ja Suomessa;
• tutkia julkisen sektorin, perheen ja markkinoiden muuttuvia vastuita vanhushoivassa;
• tutkia elämänkertahaastatteluiden avulla, mistä vanhat ihmiset saavat tarvitsemansa hoivan, miten he neuvottelevat eri tahojen kanssa hoivasta ja miten he kompensoivat mahdollista hoivavajetta; ja
• kehittää sellaista vertailevaa tutkimusotetta, joka perustuu kvalitatiivisten aineistojen ja analyysimenetelmien käyttöön ja on sensitiivinen kulttuurisille, sosiaalisille ja psykologisille eroille.

Tutkimus lisää teoreettista ja empiiristä ymmärrystä hoivan uusista suuntauksista. Projekti tuottaa empiiristä tietoa siitä, mitä erilaiset hoivaratkaisut merkitsevät vanhuksille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää etsittäessä ratkaisuja vanhushoivan vajeeseen. Projektin tärkeä tehtävä on kehittää uusia lähestymistapoja vertailututkimukseen ja tehdä kvalitatiivista vertailututkimuksen lähestymistapaa tunnetuksi.