Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö: tutkimus: sosiaalitutkimuksen keskus socru:
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköTampereen yliopistoYhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiaalitutkimuksen keskus SOCRU

SPACE –Spatial dispersion of work

TYÖN TILALLINEN HAJAUTUMINEN

Suomen Akatemian tutkimushanke 2010–2013

Työ ei rajaudu perinteisiin ajan ja paikan sidoksiin. Enää vain puolet eurooppalaisista työntekijöistä
työskentelee pääasiassa työpaikallaan. Työn tietovaltaistumisen, organisaatioiden uusien rakenteiden
sekä maailmanlaajuisen verkostoitumisen seurauksena työ hajautuu lähes itsestään.

Käsitteellistämme hajautuvan työn ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja sellaisena jatkuvasti läsnä olevaksi työksi, jota tehdään fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti moninaistuvissa tiloissa ja ympäristöissä. Tällaista työtä
on haasteellista johtaa ja työntekijöille se asettaa vaatimuksia hallita työtä aktiivisesti.



TUTKIMUSKYSYMYKSET:


1. Työn hajautumisen yleisyys ja ominaispiirteet
Tutkimme erilaisten työn muotojen yleisyyttä ja luonnetta ja mahdollisia ajallisia muutoksia.


2. Työn hajautumista selittävät tekijät
Tutkimme työn hajautumiseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä työntekijöiden että organisaatioiden
tasoilla. Oletamme, että työn tilallinen hajautuminen vaihtelee sukupuolen, sosioekonomisen aseman
sekä työn luonteen mukaisesti. Tutkimme myös, miten organisaatioiden rakenteet, johtamisen tavat
sekä organisaatiokulttuuri vaikuttavat työn hajautumiseen.


3. Seuraukset työntekijöille, perheille ja organisaatioille
Tutkimme työntekijöiden tekemiä työn tilaa ja ajankäyttöä koskevia valintoja sekä sitä, miten
työntekijät hallitsevat työn ja muun ajan välistä rajaa. Entä miten hajautuva työ näkyy työn ja perheen
välisissä suhteissa ja aiheuttaako se ristiriitoja? Organisaatioiden tasolla kysymme, miten erilaiset työn
tilat vaikuttavat työyhteisöihin sekä miten näistä kysymyksistä neuvotellaan.


TUTKIMUSAINEISTOT:


Analyysit perustuvat seuraaviin aineistoihin:

  •  Haastatteluaineistot tietointensiivistä työtä tekevissä organisaatioissa

  •  Työoloaineistot, Tilastokeskus, 1990–2008

  •  Ajankäyttöaineistot, Tilastokeskus, 1999–2000 sekä 2010

  •  European Working Conditions Survey, European Foundation for the Improvement of Living and

           Working Conditions, 1991–2010

  • Company Survey, European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions,

           2009.



TUTKIMUSRYHMÄ:

 

Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö


Jouko Nätti, YTT, professori
050 318 6173
jouko.natti@uta.fi

Satu Ojala, FM, YTM, tutkija
050 318 6176
satu.ojala@uta.fi

Pasi Pyöriä, YTT, yliassistentti
050 318 6188
pasi.pyoria@uta.fi

Tiina Saari,YTM, tutkija
050 318 6204
tiina.p.saari@uta.fi

Postiosoite:                                                                                                                                                                                                                      Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Kalevantie 5
33014 Tampereen yliopisto

Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos:

Timo Anttila, YTT, tutkijatohtori
(014) 260 3128
timo.anttila@jyu.fi

Tomi Oinas, YTT, tutkija
(014) 260 3197
tomi.oinas@jyu.fi

Postiosoite:
 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
40014 Jyväskylän yliopisto

 


JULKAISUT/ PUBLICATIONS:

Pyöriä, Pasi (2011)
Managing Telework: Risks, Fears and Rules.
Management Research Review34(4): 386-399.

Nätti, Jouko & Pyöriä, Pasi & Ojala, Satu & Anttila, Timo (2010)
Kotona työskentely ja työssä liikkuminen suomalaisilla palkansaajilla.
Alue ja Ympäristö39(2): 53–60.

Ojala, Satu & Pyöriä, Pasi (2013)
Kotona työskentelyn yleisyys ja seuraukset: Suomi eurooppalaisessa vertailussa.
Työpoliittinen Aikakauskirja 56(1): 53–64.

Pyöriä, Pasi (2009)
Riskit, pelot ja pelisäännöt etätyössä.
Työpoliittinen Aikakauskirja52(2): 35–45.

Pyöriä, Pasi(2012)
Teoksessa Proceedings in Advanced Research in Scientific Areas,
The 1st Virtual International Conference, December 3rd – 7th, 2012. 
EDIS – Publishing Institution of the University of Zilina.

Nätti, Jouko & Anttila, Timo & Tammelin, Mia (2012)
Knowledge Work, Working Time and Use of Time among Finnish Dual-Earner Families:
Does Knowledge Work Require the Marginalization of Private Life?
Journal of Family Issues 33 (3), 295–315.

Nätti, Jouko & Tammelin, Mia & Anttila, Timo & Ojala, Satu (2011)
Work at home and time use in Finland.
New Technology, Work and Employment 26 (1), 68–77.

Ojala, Satu (2009)
Työ hajautuu - missä käsitteiden rajat?

Ojala, Satu (2011)
Supplemental work at home among Finnish wage warners:
involuntary overtime or taking the advantage of flexibility?
Nordic Journal of Working Life Studies 1 (2), 77-97.

Ojala, Satu (2013)
Kotona työskentely ilmentää luottamusta työssä.
Uusi Insinööri 2013 (2), 28-29.

Ojala, Satu (2012)
Yöllä kello kolmetoista.
Hyvinvointikatsaus (3), 55–61.

Ojala, Satu & Jouko Nätti & Timo Anttila (2012)
Euroopan etätyöläiset ovat tietoteknisen ajan paimentolaisia.
Kansallinen etätyöpäivä.

Anttila, Timo & Nätti, Jouko & Ojala, Satu & Tammelin, Mia (2009)
Tampere: Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto.

Ojala, Satu & Nätti, Jouko & Anttila, Timo (2014)
Informal Overtime at Home instead of Telework: Increase in Negative Work-Family Interface,
International Journal of Sociology and Social Policy, (3) 2014.

Ojala, Satu (2013)
Työn kaltevilla pinnoilla. Tulkinnat työstä elämänalueena kotona työskentelevillä yrittäjillä ja palkansaajilla
Janus 3/2013.


ABSTRAKTEJA JA ESITYKSIÄ/ ABSTRACTS AND PRESENTATIONS
 
 
Jouko Nätti, Timo Anttila, Tomi Oinas ja Satu Ojala (2012)
Home-based work, gender and time use.
IATUR 2012, Matsue, Japan.
 
Ojala, Satu (2012)
Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla ... mutta iltaisin tehdään.
Sosiaalipolitiikan päivät 2012, Jyväskylä.

Jouko Nätti, Timo Anttila, Tomi Oinas ja Satu Ojala (2011)
Home-based work and time use in dual-earner households.
Paper presented at 33rd Conference of the International Association for Time Use Research.
Oxford, UK, 2.8.2011.
The study examines the relations between working at home and time use at household level. The aim is to investigate concentration of home-based work into same households and use of time in different household types. The analysis is based on the spouse data of Finnish Time Use Survey (1999-2000). The analysis focuses on 15-64 year’s old employed persons in non-agricultural sector and living in dual-earner households (n=1495). There was a clear connection between home-based working of spouses. Over 25 % of spouses of male home-based workers also worked at home, when the average stood at 10%. Correspondingly, 24 % of spouses of female home-based workers also worked at home, when the average stood at 12%. The relations of working at home and overall time use were studied by comparing four types of households: (1) both partners work at home; (2) only the male works at home; (3) only the female works at home; and (4) neither of the partners works at home by using covariate analysis. Paid work at home was linked to stretching of working hours and to reduction of free time when either both spouses or only man worked at home. On the other hand, links between working at home and committed and personal times were minor. In addition, the dynamics of home-based work between spouses will be examined using Actor-Partner Interdependence Model (APIM). APIM effects are estimated using SEM.
 
Ojala Satu, Nätti Jouko, Anttila Timo, Oinas Tomi (2011)
Distributed work: how prevalent is it? Work at different locations in the Finnish use of time survey.
33rd Conference of the International Association for Time Use Research.. Oxford, Iso-Britannia, 1.8.2011

We examine the prevalence of different forms of distributed work taking place in the everyday practices of working lives. Many of the existing concepts concerning work in different spheres, e.g. telework, mobile work and virtual work, overlap with each other creating difficulties in understanding their interrelations and coverage. Empirically, the study asks, to what extent do working-aged people in general associate with work in changing environments. In particular, we aim at finding eligible criteria and thus concepts for further studies to separate between the divergent forms of distributed work. The applied criteria are based on three dimensions that mainly shape the spheres and manners for work in or between different working sites: (1) the timing of work, (2) the alternating location of work, (3) the existence of an employment contract differentiating between employees and self-employed workers. The main data is the Finnish Use of Time -study (1999–2000), collected by Statistics Finland. The data includes the use of time diaries and interviews covering 10,561 days and 5332 individuals. Our analysis focuses on 15–64 year-old workers. The survey enables studying the locations and timings of work among all working-aged people regardless of their employment status. The study will later on get completed with the 2010 data (soon available), which will allow us to study the temporal changes in the recent working lives.

 
Ojala, Satu (2012)
How to manage informal overtime work at home?
Labour Process Conference 2012, Stockholm.

Ojala, Satu & Nätti, Jouko & Anttila, Timo (2012)
Telework and informal overtime at home: Following work or family needs?
Work 2013 Conference - Continuities and Disruptions in Modern Life, Turku.

Saari, Tiina & Pyöriä, Pasi (2013)
Telework and work-life balance in the Finnish public sector.
Fifth International Community, Work & Family Conference 2013, Sydney.
PDF

Ojala, Satu & Pyöriä, Pasi (2013)
The Prevalence and Consequences of Distributed Work in Europe.
Lecture in the IS2012 - IS1202 Training School on Virtual Work.
Theoretical and Methodological Approaches to the Study of Virtual Work.
University of Malta, 16-20 September 2013.

Ojala, Satu & Pyöriä, Pasi (2013)
Hajautetun työn yleisyys ja hyvinvointiyhteydet eurooppalaisilla työntekijöillä.
Esitys työryhmässä Tietotyö ja työn digitalisoitumisen tuoma muutos käytännössä.
Työelämän tutkimuspäivät 6.-7.11.2013, Tampereen yliopisto.

Ojala, Satu (2013)
Työn kaltevilla pinnoilla. Tulkinnat työstä elämänalueena kotona työskentelevillä yrittäjillä ja palkansaajilla
Janus 3/2013.

Tiivistelmä:
Työn, kodin, perheen ja vapaa-ajan rajojen oletetaan hälvenevän jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Analysoin kotona työskentelevien palkansaajien ja yrittäjien tulkintoja työstä ja työn suhteesta muihin elämänalueisiin. Palkansaajille kotona työskentely on uudehko tilanne, maatalousyrittäjille se on aina ollut arkea. Haastateltavat tulkitsevat työtä kolmesta näkökulmasta. Työn kulkemiseen mukana ajasta ja paikasta riippumatta suhtaudutaan ensinnäkin sallivasti: työ on arkinen ja luonteva osa elämää. Kielteisessä tulkinnassa työ kuormittaa ja vie aikaa muulta elämältä. Kolmas tulkinta käsittelee työtä hallinnan ja opettelemisen näkökulmasta. Tässä tulkinnassa työ ja muu elämä ovat sovitettavissa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi aktiivisella ristiriitojen hallinnalla. Palkansaajilla ja yrittäjillä tulkinnat pääpiirteittäin yhtenevät, minkä vuoksi työelämäntutkimuksessa kannattaisi vastaisuudessa integroida aineistoja useammin. Sen sijaan erilaiset elämäntilanteet, varsinkin lapsiperheellisyys, sekä työn määrä rajaavat yksilöllisten toiveiden toteutumista arjessa.


Ojala, Satu & Nätti, Jouko & Anttila, Timo (2014)
Informal Overtime at Home instead of Telework: Increase in Negative Work-Family Interface,
International Journal of Sociology and Social Policy, (3) 2014.

Structured Abstract:

Purpose – We compare how formal flexibility, such as telework, differs from informal overtime work at home regarding the work-family interface. Design/methodology/approach – By using data from the Finnish Quality of Work Life Surveys from 2003 and 2008, the positive and negative measures concerning the work-family interface are examined through logistic regression analysis.Findings – Employees doing informal overtime at home are more likely to be affected by negative emotions concerning work disrupting family lives. Additionally, negotiations between couples over the allocation of time become areas of conflict.  Only weak evidence is provided for both telework and informal work at home supporting family life.

Research limitations/implications – In studying homeworking, it is important to separate between formal and informal flexibility at work. Our data exceptionally enable that. The limitations of the data are cross-sectionality and only a few measures for assessing the positive work-family balance.

Originality/value – The contribution of the study is to show how informal overtime at home is related with stronger negative implications for work-family interface, when separated from telework. The article discusses how well-intentioned working schedule flexibility results in family life being infringed upon. Informal work may help attain a better work-family interface, but, with dual-earner employment being predominant in Finland, informal overtime work can increase pressures on families. We encourage the policy- and organisation-level recognition of informal overtime risks.

Keywords: Telework, Informal overtime work at home, work-family interface, Finland

 

MEDIASSA:

Aikalainen: Etätyön tekijät viihtyvät huonosti

Me Naiset: Kun työ muuttaa kotiin – 10 kysymystä etätyöstä

Tapaturmavakuutus: Etätyöläisen suurin riski on yksinäisyys

Yle uutiset: Miksi etätyö käy voimille



SPACE – SPATIAL DISPERSION OF PAID WORK


Funded by the Finnish Academy 2010–2013


Work is moving beyond the traditional places and timings of work. Only half of European employees
spend most of their working hours at employer’s premises. Especially knowledge-intensive work is
detachable from one certain time and place. As social networks diversify and communication between
different time zones and locations increases, work is not only actively distributed; it strongly disperses
on its own. We conceptualise dispersing work as work being mentally present regardless of time and
place and getting done in physically, mentally and socially multiplying spaces and environments. As
such, work is extremely challenging for organisations to supervise and control.


We examine the following themes:


1 Prevalence and characteristics of spatial dispersion of work: work at distributed environments
(mobile work, telework, overtime work at home)

2 Factors behind the spatial dispersion of work: nature of work and organisational practices
We examine the factors associated with spatial dispersion at the individual and organisational level.
We assume that spatial dispersion varies by gender, socioeconomic status and the nature of work. In
addition, we assume that spatial dispersion of work is related to the structural features of the employer,
to the management strategies and organisational culture.


3 Consequences for employees, families and organisations
We examine the relations between employees’ spatial choices, working hours and time use and ask
what kind of coping strategies the employees use to manage the boundary between work and nonwork.
How does dispersing work affect work–family-relations and what kinds of time negotiations
do partners undertake within various households? At the organisation level we ask how different
spaces of work affect social relations at work places.
The analysis is based on both secondary quantitative data (Finnish and European working conditions
surveys, the Finnish use of time surveys) and new primary data (quantitative survey and qualitative
interviews with management and employees).


RESEARCH DATA

- Finnish Quality of Work Life Survey, Statistics Finland, 1990, 1997, 2003 & 2008

- European Working Conditions Survey, Eurofound, 2005 & 2010

- Time Use Diaries & Surveys, Statistics Finland, 1999/2000 and 2010

- Qualitative Interview Data in Public Sector Organisations

- Company Survey, Eurofound, 2009



RESEARCH GROUP


Jouko Nätti, Professor, Leader of the Project
School of Social Sciences and Humanities
FIN-33014 University of Tampere
+358 (0)50 318 6173
jouko.natti@uta.fi

Satu Ojala, Researcher
School of Social Sciences and Humanities
FIN-33014 University of Tampere
+358 (0)50 318 6176
satu.ojala@uta.fi

Timo Anttila, Postdoctoral Researcher
Department of Social Sciences and Philosophy
FIN-40014 University of Jyväskylä
+358 14 260 3128
timo.anttila@jyu.fi

Tomi Oinas, Researcher
Department of Social Sciences and Philosophy
FIN-40014 University of Jyväskylä
+358 14 260 3197
tomi.oinas@jyu.fi

Tiina Saari, Researcher
School of Social Sciences and Humanities
FIN-33014 University of Tampere
+358 (0)50 318 6204
tiina.p.saari@uta.fi

Pasi Pyöriä, Researcher
School of Social Sciences and Humanities
FIN-33014 University of Tampere
+358 (0)50 318 6188
pasi.pyoria@uta.fi

 
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Linna, 33014 Tampereen yliopisto
puh. (03) 355 111
Kysymykset ja palaute
Ylläpito: yky.info@uta.fi
Muutettu: 7.11.2013 17.59 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yhteistyö
Yksiköt
Yhteystiedot

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Opiskelijablogi
Rehtoriblogi
Tampere3
» lisää ajankohtaisia

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle

SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle (learning2)
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Tamcat
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti