Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: työelämän tutkimuskeskus - work research centre (wrc): tutkimusprojektit:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Työelämän tutkimuskeskus - Work Research Centre (WRC)



Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä

TSR logo

Projektin flyer

Työelämän laadun parantaminen ja työurien pidentäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää analyyttistä tietoa työelämän ilmiöistä ja kehityskuluista. Osa- ja määräaikaisen työn yleistyminen on merkittävä suomalaista työelämää koskettava muutostrendi. Suomalaistutkimuksissa on jäänyt vähälle huomiolle, se kuinka heterogeenisen joukon erilaiset osa- ja määräaikaiset työt muodostavat. Osa- ja määräaikaista työtä tehdään eri syistä ja erityyppisissä työsuhdejärjestelyissä, millä on merkitystä työn osa- ja määräaikaisuuden seurausten kannalta. Tutkimushanke tuottaa monitieteistä tietoa erilaisten osa- ja määräaikaisten töiden ja työn laadun seurauksista työntekijöiden myöhempien työurien kannalta.

 

Tutkimushankkeen tulokset ja loppuraportti ovat valmistuneet!

Tiedote 19.11.2015 (doc)

Tiivistelmä tuloksista (pdf)

Linkki loppuraporttiin (www.tampub.uta.fi)

 

 


 

TUTKIMUSRYHMÄ

Jouko Nätti, YTT, professori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
050 318 6173
jouko.natti@uta.fi

Satu Ojala, YTT, FM, tutkija
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
050 318 6176
satu.ojala@uta.fi

Merja Kauhanen, KTT, vs. tutkimusjohtaja
Palkansaajien tutkimuslaitos
(09) 2535 7335
merja.kauhanen@labour.fi

Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto 2013–2014.

 


 

TUTKIMUSHANKKEEN KUVAUS


Tavoitteet, tuloksien hyöty ja sovellettavuus

Tutkimme, (1) ovatko työn laatuun liittyvät erot kaventuneet tai kasvaneet erityyppisten osa- ja määräaikaisten töiden ja kokoaikaisten ja jatkuvien töiden välillä ja (2) minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella ja työn laadulla on työntekijöiden myöhempien työurien kannalta? Hankkeen tuottamat tutkimustulokset tukevat henkilöstön pitkäjänteistä johtamista ja kehittämistä yrityksissä sekä työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluita ja poliittista päätöksentekoa, joilla tähdätään työurien pidentämiseen.



Tehtävät ja menetelmät

Kuinka erityyppiset osa- ja määräaikaiset työsuhteet eroavat työn laadun suhteen toisistaan ja suhteessa kokoaikaisiin ja jatkuviin työsuhteisiin? Ovatko työn laatuun liittyvät erot kaventuneet tai kasvaneet erityyppisten osa- ja määräaikaisten töiden ja kokoaikaisten ja jatkuvien töiden välillä Suomessa aikavälillä 1977–2008?

Minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella ja työn laadulla on työntekijöiden myöhempien työurien pituuden kannalta? Kuinka erityyppisissä osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden myöhemmät työurat poikkeavat toisistaan ja kokoaikaisissa ja jatkuvissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden työurista? Voimistavatko/puskuroivatko työn laatuun liittyvät tekijät työn osa- ja määräaikaisuuden vaikutuksia työntekijöiden työuriin?

Tutkimuskysymyksiä analysoidaan sosiaali- ja taloustieteiden kvantitatiivisilla menetelmillä, jotka pohjautuvat palkansaajaväestöä edustavien aineistojen (Työolotutkimukset 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013) ja niihin liitettyjen rekisteriseurantatietojen (4 ja 8 vuoden seuranta eri aikasarjapisteistä) käyttöön.



KONFERENSSIABSTRAKTEJA JA -ESITYKSIÄ

Tutkimushankkeen loppuseminaari Työelämän tutkimuspäivillä 6.-7.11.2014

3 abstraktia / Kauhanen, Nätti, Ojala:

(1) Työn laatu osa- ja määräaikaisessa työssä 1970-luvulta 2010-luvulle Esitys (pdf)

Esityksessä käyn läpi työn laadun kytkökset osa- ja määräaikaiseen työhön suomalaisessa työelämässä viidellä vuosikymmenellä. Työn laatua tarkastelen Tilastokeskuksen työoloaineistossa (1977–2013) viiden osa-alueen näkökulmasta. Ne ovat palkkaus, sisällöllinen mielekkyys, työsuhteeseen kohdistuvat riskit, työn fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit sekä työn ja muun elämän tasapaino. Lähestymistapa perustuu eurooppalaisella työolotutkimuksella tehtyyn työn laadun analyysiin (Munõz-Bustillo et al. 2011).

Työn laadun piirteiden tutkiminen monipuolistaa käsitystä epätyypillistä työtä tekevien asemasta työmarkkinoilla. Osa- ja määräaikaisen työn laatua arvioin myös siltä kannalta, onko työ muilta piirteiltään lähellä normaalina pidetyn työsuhteen tunnusmerkkejä, vai kertyykö siihen useampia marginalisoivia elementtejä (ydin–periferia-malli).

Epätyypillisissä työsuhteissa työntekijät tuntevat urastaan muita palkansaajia useammin epävarmuutta, näinhän tutkimuksissa usein todetaan. Arvio saa vahvistusta havainnoistamme. Toiseksi, määräaikaisilla työntekijöillä palkkaus on ollut heikompaa kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla. Kuitenkaan määräaikaiset työntekijät eivät muilla laadun alueilla jää jälkeen pysyvistä työntekijöistä. Etenkin tehtävissä, joissa työ sisällöltään vastaa pysyvässä työsuhteessa olevien työtä, määräaikaiset raportoivat myönteisiä kokemuksia työn mielekkyydestä sekä pienemmästä henkisestä ja fyysisestä kuormituksesta. Myös oppisopimuksella työskentelevät arvioivat työnsä laadun keskimäärin ihan hyväksi. Kuitenkin perifeerisempien asemien vuokratyöntekijät, kutsuttaessa töihin tulevat sekä kausityöntekijät arvioivat työnsä laadun heikommaksi henkistä rasitusta lukuun ottamatta.

Osa-aikaiset työntekijät ovat tehneet suuren osan ilta-, yö-, vuoro- ja viikonlopputöistä. He kokevat työnsä myös fyysisesti kuormittavaksi. Poikkeuksena ovat lapsen tai omaisen hoidon vuoksi osaaikatyössä olevat, joilla laatu ei juuri eroa kokoaikaisessa työsuhteessa olevista. Myönteistä on, että osa-aikaiset eivät yleensä koe työtään henkisesti erityisen rasittavaksi.

Aikasarjatarkastelussa mitään merkittävää muutosta laadussa ei ole tapahtunut. Määräaikaisessa työssä olevilla työn laatu on hiljakseen lähentynyt pysyvässä työsuhteessa olevia. Silloin, kun työ poikkeaa huomattavasti kokoaikaisesta, pysyvästä päivätyöstä, ovat myös arviot edelleen työn laadusta kriittisemmät.

(2) Määrä- ja osa-aikainen työ ja myöhemmät työurat

Tutkimuksessa selvitetään tilastollisten mallien avulla minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella on työntekijöiden myöhempien työurien kannalta sekä löytyykö erityyppisten määrä- ja osa-aikaisten työn muotojen välillä eroja pitkän aikavälin työmarkkinatulemissa. Aineistona hyödynnetään koko suomalaista palkansaajakuntaa edustavia työolotutkimusten aineistoja neljältä eri vuosikymmeneltä yhdistettynä rekisteriseurantatietoihin.

(3) Temporary work, perceived job insecurity and later work career

There is a considerable amount of evidence showing that temporary work and job insecurity are associated with decreased well-being. However, there are competitive approaches on the combined effects of temporary work and job insecurity (accumulation of risks or violation of psychological contract). Most often these consequences have been self-reported and based on cross-sectional study designs. The present study contributes to the existing literature by relaying on longitudinal register-based data in examining the consequences of temporary work and job insecurity. More specifically, we examine first, how temporary work and perceived job insecurity and their combinations have changed over time (1984-2008) and second, the associations of temporary work and perceived job insecurity with employees’ later work career (1985-2012). Later work career will be measured as the length and stability of the work career, long sickness absence and retirement (type and timing of pension). Furthermore, the consequences of temporary work and perceived job insecurity may vary with various moderating factors, including one’s attitude towards temporary work (obligation/own choice), individual characteristics (gender, age and socio-economic status), and family and work characteristics.

Empirical analyses are based on the pooled data of representative Finnish Quality of Work Life surveys (1984, 1990, 1997, 2003 & 2008) carried out by the Statistics Finland. The surveys were cross-sectional. In order to study later work career, panel data was required. Therefore, the survey data was merged with register-based follow-up data held and maintained by Statistics Finland. Analysis is based on linear and logistic regression analysis controlling for various background factors.



Abstract for the Annual Meeting of the International Working Party on Labour Market Segmentation. Changing Patterns of Segmentation & Polarisation: Causes, Consequences & Counter Strategies.
11th – 13th September 2014. The University of Manchester, UK.

 Satu Ojala, University of Tampere, School of Social Sciences and Humanities, Finland, satu.ojala@uta.fi (corresponding author/presenter)

Jouko Nätti, University of Tampere, School of Social Sciences and Humanities, Finland, jouko.natti@uta.fi

Merja Kauhanen, Labour Institute for Economic Research, Finland, merja.kauhanen@labour.fi 

JOB QUALITY IN PART-TIME AND TEMPORARY EMPLOYMENT IN FINLAND FROM 1970s TO 2010s  Presentation (pdf)
The European Union aims towards more and better jobs. Job quality has been seen as a critical issue in gaining these aims because it closely links with increased productivity. Job quality, for its part, is linked with the employee wellbeing and coping at work and the length of working careers. However, increased part-time and temporary employment may challenge these aims. In Finland, as in many other countries, the long term development of the labour markets has brought some more atypical contractual arrangements. It has been assumed that temporary and part-time employees may be in a more vulnerable situation not only because of the insecure nature of their employment contract but also because of, for example, lower autonomy and skills needed at work.

There has been a lack of studies that focus on the connections between the varying forms of atypical jobs and job quality, and especially on the long-term developments of employees’ working careers. Our research project “Job quality and later work career in part-time and temporary work” (The Finnish Work Environment Fund 2013–2014), has examined job quality in part-time and in temporary work and their connections with later working careers since the 1970s.

Job quality has several approaches. We refer to the theoretical, empirically tested job quality framework by Munoz-Bustillo et al. (2011). It assumes five pillars of job quality: (1) Pay, (2) Intrinsic quality of work, (3) Employment quality, (4) Health and safety and (5) Work-life balance. Job quality is treated as a mediator that may add more quality to later employment; the results are compared between atypical and typical jobs (permanent, full-time contract). We take into account the heterogeneous natures of atypical workers and their preferences. Especially the aspect of voluntary or involuntary part-time or temporary employment will be analysed.

The Finnish Quality of Work Life Surveys 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 and 2013 have been analysed from the scope of job quality among short (0–19 hours/week) and long (20–34 hours/week) part-time workers as well as among temporary employed workers. The time series data with more than 25,000 respondents allow the analysis of the development of job quality among atypical workers in the Finnish labour markets over five decades.



Perhetutkimuksen päivät, Jyväskylä 3.–4.4.2014

Satu Ojala*, Jouko Nätti* and Merja Kauhanen**

*Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

**Palkansaajien tutkimuslaitos

Onko osa- ja määräaikaisilla työntekijöillä yhtäläiset mahdollisuudet työn ja muun elämän tasapainoon? ESITYS (pdf)

Työsuojelurahaston hankkeessa ”Työelämän laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä” (2013–2014) tutkimme osa- ja määräaikaisen työn piirteitä ja laatua 1970-luvulta tähän päivään, ja seuraamme näiden työntekijöiden aseman kehitystä myöhemmän työuran aikana. Tässä esityksessä keskitymme työn laadun osa-alueista työn ja muun elämän tasapainoon osa- ja määräaikaisessa työssä. Aineistona on Tilastokeskuksen työolotutkimusten aikasarja 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008.

Työn laadun on arvioitu koostuvan viidestä osa-alueesta: kohtuullisesta korvauksesta, sisällöllisestä mielekkyydestä, riskittömyydestä työn jatkumisen sekä fyysisen ja henkisen rasituksen suhteen, samoin kuin työn ja muun elämän tasapainosta. Tutkimme, millaisessa asemassa suomalaiset osa- ja määräaikaiset työntekijät ovat tasapainon indikaattoreiden eli työajan, työaikamuodon, työaikojen joustavuuden sekä työn paineisuuden. Erittelemme tuloksia myös perhetekijöiden, määräaikaisen työn luonteen sekä osa-aikaisen työn vapaaehtoisuuden näkökulmista.

Määräaikaisilla työntekijöillä työaika on ollut lyhyempi ja työ kiireettömämpää kuin pysyvillä työntekijöillä. Määräaikaisina sijaisina työskentelevät kokevat kuitenkin mahdollisuutensa vaikuttaa työaikoihin heikommiksi. Vastentahtoisesti osa-aikatyössä olevat taas raportoivat kovempaa työpainetta. Naiset kärsivät työpaineesta useammin.

Työajan epätyypillisyys, erityisesti sunnuntaityö on yleisesti ottaen palkansaajilla lisääntynyt, ja juuri osa-aikaiset työskentelevät muita useammin viikonloppuisin. Nuoret tekevät merkittävän osan sekä vuoro- että viikonlopputöistä. Naiset tekevät suurimman osan lyhyestä (alle 20 h/vk) osa-aikaisesta vuorotyöstä. Vastentahtoisesti osa-aikaiset tekevät muita useammin työtä epäsäännöllisinä työaikoina.  

Se, onko vastaajalla lapsia tai puoliso, on yllättävän niukasti yhteydessä näihin työn laadun piirteisiin. Jos puoliso ei ole ollenkaan työssä, ilta-, yö- ja viikonlopputöiden tekeminen on jonkin verran yleisempää. Taas lapsiperheelliset tekevät muita harvemmin vuorotöitä, mikä kertonee perhevaiheeseen liittyvistä rajoituksista työmarkkinavalinnoissa.



Abstraktit (I-III) Pohjoismaisille työelämän tutkimuspäiville (http://nwlc2014.com/about/), Göteborg 11.-13.6.2014:



(I) Satu Ojala *, Jouko Nätti * and Merja Kauhanen **

*School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere, Finland

**Labour Institute for Economic Research, Helsinki, Finland

Job quality and later work career in part-time and temporary work: introducing the research project

Increase in part-time employment as well as in temporary employment may have critical connections with later work career, mediated by job quality. It has been assumed that temporary and part-time employees may be in a more vulnerable situation not only because of the insecure nature of their employment contract but also because of lower job quality in issues like demands, autonomy and skills needed at work. Especially connections between job quality and work careers in part-time and temporary employment need more attention.

Our research project “Job quality and later work career in part-time and temporary work” (2013–2014), funded by the Finnish Work Environment Fund, examines these issues. The data consists of the Finnish Quality of Work Life Survey time series data (1977, 1984, 1990, 1997, 2003 and 2008) which is augmented with register data from 1970 through to 2011. Register data includes annual details of e.g. later employment, unemployment, branch of economy, occupation and income. Preliminary findings are shown in this presentation.

 

(II) Jouko Nätti, Merja Kauhanen and Satu Ojala

Temporary work, perceived job insecurity and later work career

There is a considerable amount of evidence showing that temporary work and job insecurity are associated with decreased well-being. However, there are competitive approaches on the combined effects of temporary work and job insecurity (accumulation of risks or violation of psychological contract). Most often these consequences have been self-reported and based on cross-sectional study designs.  The present study contributes to the existing literature by relaying on longitudinal register-based data in examining the consequences of temporary work and job insecurity. More specifically, we examine first, how temporary work and perceived job insecurity and their combinations have changed over time (1984-2008) and second, the associations of temporary work and perceived job insecurity with employees’ later work career (1985-2012). Later work career will be measured as the length and stability of the work career, long sickness absence and retirement (type and timing of pension). Furthermore, the consequences of temporary work and perceived job insecurity may vary with various moderating factors, including one’s attitude towards temporary work (obligation/own choice), individual characteristics (gender, age and socio-economic status), and family and work characteristics.  

Empirical analyses are based on the pooled data of representative Finnish Quality of Work Life surveys (1984, 1990, 1997, 2003 & 2008) carried out by the Statistics Finland. The surveys were cross-sectional. In order to study later work career, panel data was required. Therefore, the survey data was merged with register-based follow-up data held and maintained by Statistics Finland. Analysis is based on linear and logistic regression analysis controlling for various background factors.



(III) Merja Kauhanen, Jouko Nätti and Satu Ojala

Incidence and intensity of employer-funded training in Finland  –  does the type or motive of  temporary or part-time work matter for the outcomes ?

Skills development including employer-funded training has been regarded as one of the core dimensions of job quality in the literature given the importance of skills for employees’ life chances and employability. This article studies the impact of different job contract types on participation in the employer-funded training and on training intensity. In the analysis job contract types are adjusted to take into account the heterogeneity in different types of temporary and part-time work. We also make difference by motives for temporary and part-time work. As a comparison group to different groups of temporary and part-time workers we use permanent and full-time workers. In the statistical analyses we use data from the Finnish Quality of Work Life Surveys from years 1997, 2003 and 2008. As our data covers a period of over ten years, we are also able to study changes in the incidence and intensity of employed-funded training and the impact of the type of employment contract on this.

We investigate the impact of the type of job contract on receiving employer-funded training using probit regressions where in addition to the job contract type we control for a large number of individual-specific characteristics and job-specific characteristics. Our preliminary results imply that there does not only exist differences in the predicted probabilities of participation in the employer-funded training between full-time, permanent workers and workers in flexible employment contracts , but that there are also differences between the workers in different types of  temporary and part-time work. Probabilities of participation in the employer-funded training have increased for all groups from 1997 to 2008, but the differences between the groups have remained around the same.  By the motive of temporary and part-time work, we detect that the probability of employer-funded training is lowest for the involuntary temporary and part-time workers and highest for the permanent and full-time workers. Our results from hurdle regressions studying the intensity of  the employer-funded training show that there are also differences  in the training intensity by the contract type.

 

 
Käyntiosoite: Kalevantie 5, Linna 5. krs
Postiosoite: WRC, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 18.11.2015 16.40 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti