Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: yhteystiedot: henkilökunta:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

Hanna-Mari Ikonen

Hanna-Mari Ikonen

YTM, HTT, dos., vs. yliopistonlehtori (sukupuolentutkimus)

Vastaanotto: Sopimuksen mukaan

Opetus: Syksyllä 2018 vastaan kursseista SOS4.4 Sukupuolentutkimus (peruskurssi) ja SOS6.4.4 Feministinen tietäminen. Olen opettajana myös kurssilla SOS10.6 Eläimet työssä, pidän joitakin luentoja haastattelumenetelmästä ja otan vastaan tenttejä.

Tutkimusintressit: Työelämän tutkimus, työelämän muutos ja "uusi työ", yrittäjyys ja yrittäjätapaisuus, yksilölliset toimintastrategiat, paikka ja paikantuneisuus, arki, perhe

Tutkin ihmisten työelämäratkaisuja ja niille annettuja tulkintoja työelämässä, joka on muuttunut monelle epävarmaksi, pätkittäiseksi ja joustoa vaativaksi. Olen tutkinut erityisesti naisyrittäjien asemaa, yrittäjyyspäätösten perusteluja sekä perheeseen, asuinpaikkaan ja niihin liittyvien tunteiden merkitystä arjen käytännöissä ja merkityksenannoissa. Maaseutu toimintaympäristönä paitsi yrittäjillä, myös muilla ihmisryhmillä on ollut usein kiinnostukseni kohteena. Olen tarkastellut esimerkiksi maaseudun mediarepresentaatioita downshiftaajien ja maskuliinisuuskuvien yhteydessä.

Suomen Akatemian rahoittama tutkijatohtorin projekti Yrittäjät, vierailijat ja emotionaalinen ja esteettinen työ: kohtaamisia maaseutumatkailupaikoissa (2011-2016, sis. kaksi työstävapautusvuotta) keskittyi maaseudulla toimiviin pienyrittäjiin, jotka myyvät asiakkaidensa työarjelle vaihtoehtoisia kokemuksia yrittäjien omasta elämäntavasta tai harrastuksesta ammentaen. Yrittäjät kaupallistavat kulttuurista ja fyysistä maaseutua yritystoiminnassaan, mutta tavoilla, jotka eivät ole liiaksi ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Projektissa tarkasteltiin, miten yrittäjät tekevät tätä työtä koko persoonallaan, ruumiillaan ja kyvyillään. Erityisesti tutkittiin, millä monimutkaisilla tavoilla sekä yrittäjät että asiakkaat ovat kiinnittyneinä jälkiteolliseen työelämään: jatkuvaan muutosvalmiuteen, kaupallistumiseen ja yrittäjätapaisuuteen. Tutkimusmateriaali koostui osallistuvasta havainnoinnista ja haastatteluista muutamissa kohdeyrityksissä, jotka toimivat ainakin osittain eläinalalla.

Osuuspankkiryhmän Kyösti Haatajan säätiön rahoittamassa tutkimusprojektissa Olipa kerran yrittäjiä – seurantatutkimus maaseudun naisista yrittävässä yhteiskunnassa (2016-2017) tarkastelin, millaisia yrittäjyyttä sisältäneitä elämänkulkuja maaseudun naisilla on ollut ja millaiset yhteiskunnalliset kehityskulut niihin ovat vaikuttaneet. Tutkimus on seurantatutkimus: 18 yrittäjää haastateltiin vuosina 2001–2002; heistä 16 haastateltiin uudelleen 2009 ja heistä 14 haastateltiin kolmannen kerran 2016. Muodostuva 15 vuoden kaari kertoo yhteiskunnallisesta ja henkilökohtaisesta muutoksesta ja siitä, miten politiikkaohjaus ja yhteiskunnan henki vaikuttavat yksilöiden mahdollisuuksiin tuntea tekemisensä merkitykselliseksi.

Koneen Säätiön rahoittamassa Jako kahteen? –hankkeessa (www.jakokahteen.fi) olin 9/2016-1/2018 mukana tutkimassa nuorten aikuisten käsityksiä koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta. Olen tarkastellut erityisesti yrittäjätapaisuuden vaatimusten omaksumista ja nuorten naisten menestyspaineita. Tarkastelen myös eriarvoistumisen mekanismeja tämän paljon poliittisella agendalla olevan toimeentulomuodon sisällä.

Lisäksi olen ollut vuonna 2018 mukana Työsuojelurahaston hankkeessa Ikääntyneiden työurat - työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely, JATKIS, jossa osallistuin muun muassa organisaatiolle kehitetyn työssä jatkamishalukkuutta ja sen ehtoja kartoittavan käytännön työkalun kehittämisessä. Analysoin myös organisaation ikääntyvien työntekijöiden haastatteluiden perusteella eläkkeelle siirtymisestä konkreettisena ja mentaalisena prosessina.

Aloittelen tutkimusta yrittäjämäisen työn ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta. Olen kiinnostunut siitä, miten varsinkin äitiyteen liittyvä kulttuurinen tunnerakenne ohjaa suorittamaan äitiyttä tietyllä tavalla ja jopa tuntemaan tiettyjä tunteita. Ns. intensiivisen äitiyden ihanteen omaksuminen asettuu hankaukseen työelämän kanssa, joka vaatii - myös tai varsinkin nuorilta naisilta - oman potentiaalin osoittamista, jatkuvaa kehittymistä ja kokemuksen hankkimista, joustavuutta ja valmiina oloa. Pidän yhteiskunnallisesti tärkeänä kysymyksenä sitä, mitä nämä ristipaineet tekevät erilaisille nuorille naisille ja myös miehille: millaisiin työelämäratkaisuihin he päätyvät, mitä he tuntevat ja miten he muokkaavat mieltään elääkseen mielekkäästi ristipaineiden kanssa.

Julkaisuja:

Julkaisut SoleCRIS-tietokannassa.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 14.8.2018 10.49 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti