Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: yhteystiedot: henkilökunta:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

hanna o.

Hanna Ojala

(in English)

KT, dos., yliopistonlehtori (sukupuolentutkimus)

1.8.2018-31.7.2020 yliopistotutkijana Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa (Atalpa 214)

Hanna.L.Ojala@uta.fi

Erityiset tutkimusalat:

Sukupuolistunut ikääntyminen (erityisesti miesten ikääntyminen); toimijuus; intersektionaalisuus (sukupuoli, ikä ja yhteiskuntaluokka); eturauhassyövän psykososiaaliset ulottuvuudet; laadullinen tutkimus (erityisesti etnografia ja haastattelu); feministinen pedagogiikka

JULKAISUJA:

SoleCRIS-tietokanta

Google Scholar -profiili

Viimeisimmät julkaisut:

* Laukkanen, Anu, Miettinen, Sari, Elonheimo, Aino-Maija, Ojala, Hanna & Saresma, Tuija (toim.) 2018. Feministisen pedagogiikan ABC. Opas ohjaajille ja opettajille. Vastapaino, Tampere. Ks. tarkemmin täällä.

* Ojala, Hanna & Pietilä, Ilkka 2019. Class-based grandfathering practices in Finland. In Virpi Timonen (ed.) Grandparenting practices around the world. Policy Press, Bristol. 171-187. Ks. tarkemmin täällä.

KÄYNNISSÄ OLEVIA TUTKIMUSHANKKEITA:

Ikääntyvän miehen ruumiillisuuteen kohdistuva biopolitiikka globaalissa pohjoisessa (Tutkijakollegium 2018-2020)

Globaalin pohjoisen kulttuureissa ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana. Ikääntymistä ei kuitenkaan voi estää, joten ikääntymisprosessia ja sen mukanaan tuomia muutoksia arjessa pyritään vahvasti hallitsemaan yksilöiden itsensä toimesta. Puhutaan onnistuneesta vanhenemisesta, mikä tarkoittaa muun muassa eläköitymisen suunnittelua, aktiivista sosiaalista elämää, terveydestä huolehtimista sekä energistä olemusta ja ulkonäköä. Tässä tutkimushankkeessa tarkastelen erityisesti miehen vanhenevaan ruumiiseen kohdistuvia kulttuurisia hallinnan diskursseja ja sitä, miten ikääntyvät miehet itse käsittelevät näitä ristiriitaisia ruumiillisuuteensa liittyviä odotuksia. Tutkimus perustuu keski-ikäisten ja vanhempien miesten haastatteluihin. Ks. yksityiskohtaisemmin täältä.

MANage: Laadullinen seurantatutkimus miehistä, työelämän viimeisistä vuosista ja eläkkeelle siirtymisestä (2009- )

Projektissa tarkastellaan laadullisen pitkittäistutkimuksen keinoin vanhenemista, työelämän viimeisiä vuosia ja eläkkeelle siirtymistä miesten näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on se, miten kulttuuriset miehisyyden ideaalit luovat mallit ja rajat sille, kuinka miehet kokevat oman vanhenemisensa ja yhteiskunnallisen asemansa muutoksen työntekijästä eläkeläiseksi, miten he tulkitsevat erilaisia vaivoja ja oireita suhteessa ikään ja vanhenemiseen, sekä millaisia seurauksia ruumiillisella vanhenemisella on miehille heidän arjessaan. Tarkastelun kohteena on lisäksi se, millaisin tavoin ikä järjestää miesten välisiä suhteita sekä miten miehen paikka perheessä ja työ- ja vapaa-ajan yhteisöissä muuttuu ikääntymisen myötä.

Teoreettisena kiinnostuksen kohteena projektissa on iän, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan yhteenkietoutumisen prosessit. Kysymme muun muassa miten yhteiskuntaluokka eriyttää ikääntymisen kokemusta ja eläkkeelle siirtymisen prosesseja, miten työnjakoon liittyvät luokkakulttuurit näkyvät (mies)sukupolvien välisissä suhteissa sekä miten työväenluokkaiset ja keskiluokkaiset miehet suhtautuvat ikääntymisen vaikutusten hidastamiseen ja ulkonäköä korostavaan kulutuskulttuuriin (ns. anti-ageing).

Tutkimuksen aineisto koostuu yksilö- ja ryhmähaastatteluista, jotka toteutettiin vuonna 2010 ja 2011 tuolloin 50-55 -vuotiaiden työssä olevien ja 65-70 -vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden diplomi-insinöörien ja metallimiesten kanssa. Seurantahaastattelut suoritettiin vuonna 2017.

Projektin vastuullisina tutkijoina toimivat FT, dos. Ilkka Pietilä (Helsingin yliopisto / sosiaaligerontologia) ja KT, dos. Hanna Ojala (yhteiskuntatieteiden tiedekunta / sukupuolentutkimus). Projektin julkaisuja ja projektin aineistoon perustuvia pro gradu -tutkielmia voi katsoa täältä. Hankkeen näkökulmiin voi tutustua esimerkiksi Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen jutun kautta täällä.

Ikää ja maskuliinisuutta tekemässä: Etnografinen tutkimus ikääntymisestä miesten yhteisöissä (Post doc -tutkimus 2011- )

Tutkimuksessa pureudutaan etnografisen tutkimuksen keinoin miesten yhteisöjen toimintaan. Siinä kysytään, millaisena miesten vanheneminen näyttäytyy miesten vapaa-ajan yhteisöissä ja millaista merkitystä iällä ja vanhenemisella on miesten keskinäisten suhteiden järjestymisessä. Tavoitteena on siis yhtäältä selvittää sitä, miten ikään ja sukupuoleen liittyvät kulttuuriset käsitykset ja mallit toimivat osana miesten välisiä suhteita, ja toisaalta mitä seurauksia näillä malleilla on yhteisön toiminnan ja miesten kokemusten kannalta. Tutkimus toteutetaan etnografisena tutkimuksena kahdessa miesyhteisössä; hirviporukassa ja äijäjoogaryhmässä.

Tutkimuksen teemoihin voi tutustua mm. Yle Puheen Miesten tunti -ohjelmasarjan jaksossa Mies ja ikääntyminen sekä Päivi Berg:n ja Marja Kokkosen toimittamasta kirjasta Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa (2016).

Tutkimus ikämiesten yhteisöllisyydestä tehdaspaikkakunnalla (2015- )

Tutkimushankkeessa tarkastellaan yhteisöllisyyden rakentumista ja sen merkitystä elämänvaiheessa, jossa irtautuminen työelämästä on tapahtunut ja toimintakyky iän tai sairauksien vuoksi heikkenee. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat ne sosiaaliset ja materiaaliset prosessit, joiden myötä hyvin vahvasti paikkaan ja paikallisidentiteettiin kiinnittyvä ikämiesten porukka on muodostunut: miten yhteisön jäseniksi tullaan, millaisia reunaehtoja kuulumisen kokemiselle asettuu, millaisia resursseja yhteisössä toimimiseen vaaditaan ja millaisten prosessien myötä porukasta poistutaan. Tutkimus toteutetaan kollektiivisena etnografiana ja siihen osallistuu tutkijoita Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista. Hankkeen näkökulmiin voi tutustua mm. Alusta-verkkolehdessä julkaistun jutun kautta.

Eturauhassyövän psykososiaalinen tutkimus (2012- )

Olen ollut vuodesta 2012 mukana kasaamassa Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyönä toteutettavaa monitieteistä psykososiaalisen eturauhassyöpätutkimuksen tutkimuslinjaa yhdessä LKT, kirurgian professori Teuvo Tammelan (lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta) ja FT, dos. Ilkka Pietilän (Helsingin yliopisto) kanssa. Olemme tutkineet eturauhassyövän hoidon ja hoitomuotojen valinnan psykososiaalisia ulottuvuuksia, syöpähoitojen jälkeistä elämänlaatua sekä eturauhassyövän vertaistukitoimintaa. Aineistoina on käytetty sekä kyselyjä että yksilö- ja ryhmähaastatteluja.

Tällä hetkellä käynnissä oleva hanke:

  • QPro3: Paikallisen eturauhassyövän hoidon jälkeinen elämänlaatu: lomakeaineistoja ja haastatteluja hyödyntävä seurantatutkimus (STM 2017-2018; Syöpäsäätiö, 2018-2020)

Päättyneet projektit:

  • Pilottihanke (eturauhas)syövän vertaistukitoimintaan liittyen (STM, 2017-2018)
  • QPro: Paikallisen eturauhassyövän hoidon ja hoitomuotojen valinnan psykososiaaliset ulottuvuudet (Pirkanmaan Syöpäyhdistys, 2012-2014)
  • QPro2: Elämänlaatu eturauhassyövän radikaalihoidon jälkeen (Syöpäjärjestöt, 2015)

Tutkimusryhmän näkökulmiin voi tutustua mm. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen Propo-lehdessä 1/2015 (s. 4-5) julkaistun jutun kautta. Tutkimusryhmän jäsenet kuuluvat myös Tampereen yliopistossa toimivaan monitieteiseen psykososiaalisen syöpätutkimuksen (MOPSY) tutkijaryhmään.

PÄÄTTYNEET TUTKIMUSHANKKEET:

Kollektiivinen biografia ja yhdessä tietämisen mahdollisuudet (nyky)akatemiassa (2013-2017)

Hanke on kolmen pitkään yliopistossa työskennelleen naisen tiedettä ja taidetta yhdistävä tutkimusretki yhdessä tietämisen mahdollisuuksiin akateemisessa maailmassa. Pohdimme muun muassa tilallisuuden, sukupuolen ja ruumiillisuuden käytäntöjä ja niiden merkitystä tietämisen tuottamisen ehdoille nyky-yliopistossa. Sovellamme työskentelyssämme kollektiivisen biografian menetelmää, joka on yhteisöllinen tiedontuottamisen menetelmä. Siinä muodostetaan tietoa tavoista, joilla yksilöt ovat tietyissä eletyissä tilanteissa diskursiivisesti rakentuneita. Lähtökohtana tiedon tuottamiselle käytetään henkilökohtaisia muistoja. Näistä muistoista puretaan kollektiivisesti poststrukturalistisiin teorioihin tukeutuen niitä diskursiivisia verkkoja, joissa ruumiimme ja eletyn elämän ymmärtämisen tavat rakentuvat. Kohdistamalla huomio ruumiillisuuteen ja kieleen eletyn elämän ulottuvuuksina, kollektiivinen biografia tutkii sitä, miten totuutena pidettyä työstetään kertomisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen teknologioiden läpi.

Hankkeesta on julkaistu teos Palsaoja-kollektiivi (2018) Liike ja hetki. Kollektiivisen biografian sommitelmia (nyky)akatemiassa. SoPhi, Jyväskylä sekä kollektiivisen julkaisemisen vaikeutta käsittelevä kirjoitus Alusta-verkkolehdessä. Katso myös artikkeli Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehdessä 4/2014 ja Puheenvuoroja-kirjoitus Kasvatus-lehdessä 3/2018. Lisäksi tutkimusryhmältä on aiemmin ilmestynyt teokset Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa (Ojala, Palmu & Saarinen toim. 2009) ja Eroja ja vaarallisia suhteita: keskustelua feministisestä pedagogiikasta (Saarinen, Ojala & Palmu toim. 2014).

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 19.12.2018 15.17 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti