Yläpalkki

:: Alkuun
:: Briard rotuna
:: Muistoissamme
:: Meidän jengi
:: - Plättä
:: - Piikki
:: - Bertta
:: - Otso
:: - Onni
:: - Oodi
:: Sijoituskoirat
:: - Junior
:: - Nea
:: - Momo
:: - Taika
:: Kasvatit
:: - Obi
:: - Eetu
:: Pentuja
:: Uutisia
:: Linkkejä
  

 Tosselin pennut


  
Oot
  

 Kasvatusfilosofiaa

    

Kasvatustyöni on erittäin pienimuotoista ja on toistaiseksi ollut useamman vuoden tauolla.

Meillä pentujen syntymä ja kasvu luovutukseen asti on aina asia, jolle omistaudutaan täysin, sillä se on pentujen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää aikaa. Pennuttamista varten myös säästetään etukäteen, sillä ainakin toistaiseksi se on meillä tarkoittanut aina huimaa rahanmenoa (ei suinkaan tuloa, niin kuin joku kuvitella saattaisi). Luonnollisesti pennut luovutetaan tunnistusmerkittyinä, eläinlääkärin tarkistamina ja asianmukaisesti rokotettuina ja madotettuina. Uudet omistajat liitetään rotuyhdistyksen jäseniksi ja mukaansa pennut saavat mm kattavat hoito-ohjeet ja siihen asti käyttämäämme laadukkaksi katsomaamme ruokaa. Pennut kasvavat sisätiloissa normaaliin elämään tottuen ja saavat liikuntaa oman tahtonsa mukaan runsaasti niin sisällä kuin ulkonakin. Ne tottuvat myös autoiluun ja moneen muuhun juttuun. Jokaiselle suodaan myös yksilöllistä aikaa ja yksilöllistä leikittämistä ynnä paljon muuta.

Pennut eivät meiltä lähde mihin tahansa - minä kun taidan olla välillä hiukan liiankin tarkka kodin valinnassa. Tärkeintä tietenkin on, että pennut löytävät rakastavan kodin, jossa niitä ennen kaikkea kohdellaan oikeudenmukaisesti - eli sopivassa suhteessa rakkautta ja rajoja - ja jossa ne saavat mahdollisimman paljon liikuntaa, mielellään vapaana luonnossa liikkuen, sekä jotakin aktiviteettia, jossa ne saavat olla "hyödyksi", vaikkapa vain omaksi iloksi. Toki virallinen harrastaminen on myös toivottavaa. Lisäksi briardi on koira, joka tarvitsee muun lauman seuraa ja läheisyyttä - ei kokopäiväistä yksinoloa tai tarhaan eristämistä (työpäivän ajaksi tmv on toki eri asia). Koskaan en anna pentua mukaan ensimmäisellä katsomiskerralla; kyseessä on kuitenkin kaveri ja perheenjäsen toivottavasti monen moneksi vuodeksi, joten yksi ylimääräinen reissu tuskin tuntuu missään. En myöskään myy pentua, jolle on liian suuret odotukset pelkkänä harrastusvälineenä. Pennusta ei koskaan kukaan voi varmaksi tietää etukäteen ja se ei saa joutua omistajansa pettymyksen kohteeksi. Toki hienoa, jos käy niin, että tähti tulee, millä tahansa saralla, mutta koira on elävä olento, eikä väline - ja jokainen koira toivottavasti omalle omistajalleen se tähti.

Jatkossa saa ottaa yhteyttä 24 h/vrk ja pyrin auttamaan parhaan kykyni mukaan. Kasvateillani on myös "terveystakuu" perinnöllisten sairauksien osalta kolmen vuoden ikään asti. Noudatan käytäntöä, että mikäli koiralla on E-lonkat, kakkosasteen nivelrikko lonkissa tai kakkosasteen tai pahempi OD kyynärpäissä, saa omistaja joko uuden pennun ilmaiseksi sopivakseen katsomastaan tulevasta pentueestani tai puolet pennun ostohinnasta takaisin. Mikäli pennulla on D-lonkat, saa joko uuden pennun ilmaiseksi tai kolmanneksen ostohinnasta takaisin. Muiden mahdollisten vikojen/sairauksien suhteen asia sovitaan tapauskohtaisesti em. käytäntöjen tapaan vian haitta-asteesta ja perinnöllisyydestä/synnynnäisyydestä riippuen. "Takuu" on voimassa siihen asti kunnes koira täyttää kolme vuotta edellyttäen, että koiraa ei jatkossakaan käytetä jalostukseen. (Mistä tahansa lopetukseen johtavasta perinnöllisestä/synnynnäisestä sairaudesta/viasta korvaan pennun täyden ostohinnan 1,5 vuoden ikään saakka, puolet pennun ostohinnasta tämän jälkeen neljän vuoden ikään saakka.) Asiat ovat aina tapauskohtaisesti sovittavissa ja olen jokaisesta huonosta tuloksesta varmasti vähintäänkin yhtä surullinen kuin omistajat - ja jokaisesta hyvästä vastaavasti yhtä iloinen. Oman briardharrastukseni olen aloittanut E1-lonkkaisella koiralla, ja vaikka ne eivät koiraa koskaan ehtineetkään vaivata, niin tiedän sen pettymyksen, surun ja huolen, joka asian tiimoilta syntyy. Briardien lonkkatilannehan on valitettavan huono lonkkavikaprosentin liikkuessa vuosittain tuolla 55-70 hujakoilla ja terveistäkin vanhemmista saattaa syntyä "sairaita" pentuja. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin jalostukseen käytettävän koiran oma kuvaustulos on sen suku laajemmin - ja toki huomioon tulee ottaa myös koiran muut ominaisuudet jne..

Pyrin tukemaan myös harrastustoimintaa kasvattieni kanssa. Vaikka viralliset kisa-/koetulokset luonnollisesti ilahduttavat ja ovat toivottaviakin, niin tärkeintä on kuitenkin, että koiran kanssa on mukavaa arjessa. Koiralle tarjotaan virikkeitä ja se puolestaan toivottavasti piristää arkea ja tuo hyvää tuulta. Yhdessä treenaamaan on tervetullut jokainen, joka sopivan matkan päässä asuu - ja yhteiset treeni-/pentutapaamiset ovat toiveena, mikäli osallistujia riittää. Muuten pyrin tarvittaessa auttamaan sopivan treeniporukan/yhdistyksen löytämisessä.

Tavoitteena kasvatustyössäni ennenkaikkea hyväluonteiset (sisältäen toiminnanhaluiset ja -kykyiset, itselleni taistelutahto on tärkeä ominaisuus ja moottori koiralle, ylipäätään hyvät harrastusominaisuudet omaava koira on yleensä myös hyvä kotikoira - luonteesta jossain vaiheessa lisää "Briard rotuna"-osion alla) ja terveet briardit. Nuo tavoitteet eivät sulje pois rodunomaista ulkomuotoa, mutta ulkomuodollisten tavoitteiden on kuitenkin tultava vasta noiden perässä, koska noidenkin saralla riittää tekemistä - ja ennenkaikkea ovat jokapäiväistä elämää ja koiran käyttöä ajatellen niitä merkityksellisimpiä.

Linkkejä: