(
( )
OOOOOOOOOOOOOOOOO + ( )
OOOOOOOOOO / + \( )
OOOOOO / + \ \(
( ) / + \ \ /|
(mmmmmmmmm)/ + \ ) / |\
( ) / + \ ) / | \
( /L-3424+ ) / H | \
/ x-95 + ) / | \
/OG-7776 + ) /L-451| \
/ + )\ o | \
/\ / + ) \ |______\__
/\/\ ¤ ¤ + \ Rose~/
/ /\/\¤ /____________+ \
Ï_____-----\/-/-¤\______________+___________ __\___ ~~~~ ~~ ~~
\____/ \/ XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX/ ~~~~ ~~~
~~ Xantippa /
/~/ ~/ /~ /~/ /~/ / ~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~ / /~///~/
/Ö// /Ö/ /Ö/Ö/ /Ö/ //Ö //
/Ö/ /Ö/ / Ö/ /Ö / /Ö/ / Ö/ /Ö/ /Ö / /Ö/ /Ö/ / Ö/ /Ö/ //Ö/
/Ö/
/Ö/ /Ö/ Ö
~
slangi suomi svenska English eesti keel Deutsch muu (+ alla selitystä) ______________________________________________________________________________ 1, 2, 3 katsastusluokat EU:ssa 1998- (Suomessa 1998.) -1997 Suomessa oli A1 = valtameri, A2 = avomeri, B1 = rannikon tuntumaan tarkoitetut veneet, B2 = sisävesiveneet 1 promilleraja vesillä Suomessa 1996- 1,5 promilleraja vesillä Suomessa -1996 5, 6, 8 5,6 ja 8 ovat kaikki komeita perinteisiä puuveneitä, monasti ikääkin veneille on jo kertynyt. Suunnittelu- eli konstruktiotyyppisiä, joissa on keskenään yleensä pieniä eroavuuksia. 5:n on pienin veneistä ja 8 jo kookas. Merten vinttikoirat, kuutosveneet. I genoa etupurje II genoa etupurje III genoa etupurje I on suurin purje pinta-alaltaan ja III pienin. vrt. genoa 60 nm 60 merimailia = 1 aste 60 sea miles = 1 degree aalto laine, aallokko, Suurin yksittäinen aallonmittauspoijun Utöstä 25 nm etelään mittaama aalto on ollut 14 metriä korkea. vrt. maininki, merkitsevä aallonkorkeus Afrodite rakkauden jumalatar Kun Kronos sivalsi viikatteella isältään Uranokselta poikki hänen miehenkalunsa, joka putosi mereen, meren kuohut kokoontuivat sen ympärile ja kuohuista muodostui kaunis Afrodite, rakkauden jumalatar, roomalaisten Venus. (Henrikson 1997, 273) Afrodite syntyi meren vaahdosta ja kahlasi alastomana maihin Kytheran saarelle (em. 316) ahteri takaosa, aluksen perä vrt. peräpeili Ahti meren elävä "Ahti eli Ahto, rinnakkaisnimeltään Hirska on itämerensuomalaisten vedenhaltija, josta riippui myös kalaonni" (Meri 1983, 107). "Achti wedhest caloa toi" (Agricola 1551). Hiisi, Näkki, Hiiu ahvenselkä isopurjeen kaareva takareuna aika Meren aika ja aika purjehtiessa on tosiaan suhteellinen. "Oli jo kesä ja laivat olivat lähdössä merelle"(Platon VII kirje, 345 d). Antiikin kreikkalaisetkin purjehtivat vain kesällä. "Ajattomuus kuuluu purjehtimisen kuvaan". "Elämme tiukasti meren säätelemässä kuluvassa hetkessä". ajautua rekata, sortua ajantasaus Equation of Time, Eqn. of Time Ajantasaus on keskiajan ja tosiajan erotus Koska Maa kiertää Aurinkoa eliptisellä radalla ja vielä vaihtelevalla nopeudella, poikkeaa tosiaika (vrt: aurinkokello) keskiajasta, jota kellomme näyttävät ajoankkuri kankaasta valmistettu suppilo, jonka avulla veneen keula pidetään kovassa myrskyssä ajelehdittaessa vasten tuulta alagaija alasvedin, spinaakkeripuomin säätököysi alahanka lee, veneen suojan puoli, tuulen alapuoli alaliesma alaliikki, purjeen alareuna alaliikki purjeen alareuna alavantti saalingista alaspäin lähteä vantti alasin jos pilvessä näkyy tumma alasimenmuotoinen alue, on ukkosta luvassa aliperämies vrt. perämies alus ruuhi, haapio, kuitti, kuutti, ommeltu vene, vene, jahti, paatti, H, folkkari, hai, 5, laiva. koggi (1200-l), holkki (1400-1500-luvulla Itämerellä), karakki (1500-l Välimeri), astia, kenojoutsen. Alunen vedessä. Kalliopiirrokset kertovat veneitä käytetyn Itämerellä jo 2000 eaa. Veneillä liikuttiin soutaen tai meloen. Veneet olivat yli 10 metrisia ja kantoivat useita ihmisiä. Viron vanhin muinaislaiva on Saarenmaalta haudasta löydetty 7,5 * 2,5 m, 2700 v vanha alus. Viikinkiveneen pituuden suhde leveyteen oli 4,06-4.2, esim. 13-25 m pitkiä ja 3,2-5,8 leveitä. amme leveä hidas vene anemometri tuulimittari, tuulen nopeutta ja suuntaa mittaava laite ankannokka keulauloke ankarolina kelalle kierretty nauhamainen ankkuri- tai kiinnitysköysi ankkuri ankur (est) ankkuriboksi ankkurikaivo, ankkurin säilyttämiseen varattu paikka ankkuriklyysi ankkurikettingin ohjainhela ankkuriköysi uppoava ankkurin kanssa käyttettävä köysi ankkuripallo merkkikuvio, jota käytetään päivämerkkinä aluksen ollessa ankkurissa ankkuripeli ankkurivinssi mekaaninen käsi-, hydrauli- tai sähkökäyttöinen ankkurin nostolaite ankkurirulla ankkurikettinigin ohjausrulla ankkuriteline kaiteessa oleva ankkurin kiinnitykseen tarkoitettu teline ankkuritukki tukkiankkurin osa ankkurivalo ympäri näköpiirin valkoista valoa näyttävä valaisin ankkurivaroitin ankkurissa olevan veneen liikkumisesta ilmoittava hälytyslaite ankkurivinssi ks. ankkuripeli anodi sinkki- tai magnesiumelektrodi moottorissa tai veneen rungossa, estää metalliosien syöpymisen, koska se syöpyy ensin ap automattiohjain autopilot apogeum Kuun pisin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen kieroradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa, etäisin kohta Maasta vrt. perigeum. artteli venekunta (m) aste etäisyyden yksikkö, 1 aste = 60 M degree Maapallon astejako on peräisin ainakin Ptolemaiokselta vuodelta n. 140 (Ehrensvärd 1995, 17). Arabian peninkulma vuodelta n. 800, 4000 "mustaa kyynärää" á 0,4932-0,4933 m ja meridiaanin asten pituus keskimäärin 111 km. Vasta 1800-luvulla tarkennettiin aste lopullisesti 110,938 km:ksi. (Meri 1983, 414) Astejaossa oletettiin maan pallomuoto. Aste napapiirillä on pidempi kuin esimerkiksi Ranskassa, johtuen maan litistymisestä Newtonin esittämän teorian mukaisesti navoiltaan. Kulmamitta. asteen osia ovat minuutti ja sekuntti; pallokoordinaatistossa käsitellään keskuskulmaa vastaavan kaaren mittaa myös asteissa, (kaari)minuuteissa ja (kaari)sekunneissa; maapallon pinnalla meridiaanin kaariminuutin pituus = 1 nm Atlantti Atlantic Ocean Jumalat jakoivat arvalla koko maailman, niin Poseidon sai osakseen Atlantis saaren. Hän siitti viisi kaksoisparia poikia ja vanhimmalle, kuninkaalle hän antoi nimen, jonka mukaan koko saarta ja merta nimitetään Atlantiksi, koska siellä ensimmäisenä kuninkaana oli Atlas. (Platon: Kritias 113b-114b)
"Sen salmen edessä, jota te kutsutte Herakleen pylväiksi, oli näet saari, yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä, ja sen ajan matkustjat saattoivat mennä siitä toisille saarille ... tällä Atlantis saarella. ... Mutta sitten myöhemmin, yhden ainoan hirvittävän päivän ja yön kuluessa, syntyi tavattoman ankaria maanjäristyksiä ja puhkesi vedenpaisumus; maa nieli yhtäkkiä koko teidän sotajoukkonne, ja samalla Atlantis saari vajosi meren syvyyteen ja katosi näkyvistä. Sen vuoksi meri on vielä nytkin tuolla kohtaa peurjehduskelvoton ja mahdoton tutkittavaksi, sillä lieju, jonka saari vajotessaan jätti jälkeensä on esteenä." (Ks. myös Platon Timaios 24e-25d.)
atsimuutti tähtitieteessä: atsimuuttikulma ja tosiatsimuutti Atsimuuttikulmalla tarkoitetaan taivaankappaleen vertikaaliympyrän suuntaa mitattuna horisontissa pohjoisesta itään tai länteen päin 0 - 180 astetta. Tosiatsimuutti taas on sama kuin navigoinnissa tosisuuntima, ts sillä tarkoitetaan vastaavasti kulmaa horisontissa tosipohjoisen ja kohteen (vertikaaliympyrän) välillä myötäpäivään mitattuna 0 - 360 astetta aurinkokello päivänkivi, päikesekell (est) ehkäpä vanhin navigointiväline Menetelmä perustuu ajan mittaukseen ja auringon varjon pituudesta saatuun auringon korkeuteen, vrt latitudi. Auringon varjon suuntaan perustuva tosiajan mittauslaite, aurinkokellon osoitus poikkeaa keskiaurinkoajasta ajantasauksen verran, vrt: ajantasaus. autopilotti autopilot yleensä sähkötoiminen, annettua kompassilukemaa tai tuuleen nähden määrättyä suuntaa ylläpitävä ruori- tai pinnaohjaukseen sopiva automaattiohjauslaite vrt ap ja tuuliperäsin avotila cockpit istuinkaukalo, istuinlaatikko, istuma-aukko, istumalaatikko, sitlooda, sittbrunni avotuuli sivu- tai myötätuuli B babystaagi välikeulaharus baby stay babystaagi säädettävä lisäharus mastosta etukannelle, jolla voidaan nopeasti säätää etuharuksen kireyttä, ja maston kalistusta backstaagi hekstaagi, peräharus maston huipusta veneen perään tuleva harus babord paapuuri, veneen vasen puoli perästä katsoen baileri itsetyhjennyslaite bakstaagi perävantti ballast paarlasti, barlast, painolasti baltiarallaa ungefärnoinabout barber-hauler keulapurjeen tai spinaakkerin jalukseen kiinnitettävä apupylpyrä köysineen barberi barperi, levitin? barberhauler? Köysi ja ploki, joilla voidaan säätää purjeen jaluspistettä leveyssuunnassa. Käytetään etupurjeissa esim. genoan barberi, spinnun babrberi. barduuna/t Mastoa takaa ja/tai sivusta tukeva köysi, käytetään etenkin kovassa tuulessa ja merenkäynissä. Köysi ja talja, jolla sädetään etuharuksen kireyttä. X-95:ssä on kahdet barduunat (ylä- ja alabardunnat). Veneen mastosta viistosti taakse tulevat säädettävät apuharukset. vrt. partuuna/t bark, barque parkki 3-5 mastoinen purjealus barlast painolasti, ks. ballast barometri ilmapuntari barometer
Barometri oli muinoin vedellä täytetty ja nokalla varustettu kapteenin hyttiin sijoitettu pullo täytettynä värillisellä vesiliuoksella. Paineen nousulla, laskulla ja näiden nopeudella - sekä käyttäen rinnalla myös mm. kosteusmittaria - voidaan ennustaa säätä. Nopea nousu: epävakaista, tasainen nousu kaunista, nousu ilman ollesssa kuiva ja lämpötilan laskiessa, kesällä pohjoistuulta. Jos on satanut, parempaa säätä. Nousu kostealla ja kylmällä säällä, tuulta ja sadetta pohjoisesta. Nousu etelätuulella, kaunista säätä.Paikallaan pysyvä: ilman ollessa kuiva ja lämpötilan normaali, jatkuvaa kaunista säätä.
Laskeva näyttö: nopea lasku myrskyä, länsituulella tuulikääntyy pohjoiseen ja myrskyä pohjoisesta. Näytön laskeminen pohjoistuulella sadetta ja myrskyä, kosteuden kasvaessa ja lämmön noustessa etelätuulta ja sadetta, tyynellä lämpimällä säällä sadetta ja epävakaista.
Laskeva näyttö pohjois- ja etelätuulella: sadetta. Nopea lasku länsituulella: tuulen kääntymistä pohjoiseen ja huonoa säätä. Tasainen lasku itätuulella tuulen kääntymistä etelään, mahdollisesti sadetta. (Walli 1953, 457). ks. myös sää
beaufort, b bofori force tuulen voimakkuuden yksikkö. Asteikon laati englantilainen amiraali sir Francis Beufort (1774-1857) 1800-luvun alussa, ja se perustui alun perin sota-aluksen raakapurjeiden pitoon hankavastaiseen purjehdittaessa. bermudatakila kolmikulmaisella isopurjeella varustettu takila bidevind bilivind, hankavastainen tiukasti tuuleen purjehdittava suunta bimini aurinkokatos, joka peittää sitloodan ja ruorimiehen bisketti korppu black out sähköt poissa blatlenssi blattis Aivan myötäinen. Tuuli tulee suoraan takaa. bloki väkipyörä block vrt. lokki, pylpyrä, strekki, ploki, pylpyrä blooper ilman puomia jalustettu myötätuulipurje blosis kora, kova tuuli Blue Water Karibian merialueiden yhteisnimitys. boka poka Maston kaari. Purjeita latistettiin kovalla kelillä kiristämällä takavanttia eli bakstaagia. Näin saatiin mastoon bokaa lisää eikä vene kallistellut niin herkästi. boogi maston kaarevuus? boom puomi, bom, boom, ráhno (cs) buumvang puomin alasvetäjä botski Vene. Yleisnimi kaikista veneistä. bow keula keulapotkuri bow thruster; stern thruster, peräpotkuri bresti trväsenda, poikittainen kiinnitysköysi. Köysi lähtee kohtisuoraan laiturille bridgedeck istuinkaukalon ja kajuutan käyntiaukon välinen kansi bromohokki Spinaakkerin eli spinnun alakulmissa ja vastaavasti spinaakkerin skuuttien päissä olevat vastaavanlaiset helat, jotka pujotettiin tai kytkettiin toisiinsa helassa olevan uran ansiosta. Lipputankojen naruissa käytetään samanlaisia heloja. Näissä ei siis ole mitään jousia. broutsi, broutsaus, broachata, broutsata (fi), proutsi (fi), broach (en) Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksisuoloista. Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa köliveneen maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös, etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä veneissä. - Nousta spinaakkerilla purjehdittaessa tuuleen niin, että vene kaatuu kyljelleen. Veer or cause (a ship) to veer so that its side is presented to the wind and wawes. bunkrata täyttää polttoainesäiliö buugi halssi- tai reittiosuus? Buumvang puomin alasvetäjä Buys-Ballotin laki. Pohjoisella pallonpuoliskolla: jos asetutaan selkä kohti tuulta on matalapaine noin 70 astetta vasemmalla ja korkeapaine vastakkaisella puolella. Eteläisellä pallonpuoliskolla: jos asetutaan selkä kohti tuulta, on matalapaine noin 70 astetta oikealla ja korkeapaine vastakkaisella puolella. Heikon tuulen vallitessa Buys-Balllotin laki ei ole luotettava. Soveltuu käytettäväksi vain merellä. C canvas purjekangas clamcleat köysilukko cockpit istuinkaukalo, istumalaatikko clockwise myötäpäivä counterclockwise vastapäivä, kuu ja maa pyörivät vastapäivään Cumulus Cumuluspilvi, kesäisen poutapäivän kumpupilvi. cunningham kunnari cunningham Köysi, jolla säädetään isopurjeen pussin kokoa ja paikka. Cunninghamia kiristämällä pussi pienee, takaliikki avautuu ja pussi siirtyy lähemmäs mastoa. Isopurjeen mastoliikin kireyttä säätävä köysi (Cunningham-talja). Cunningham sijaitsee isopurjeen etuosassa, vrt. latistusreivi. dacron purjekangasmateriaali decca radiopaikannuslaite, Decca-ketjuun perustuva paikanmäärityslaite deep sea syvä meri deklinaatio eranto tähtitieteessä: taivaankappaleen korkeus ekvaattoritasosta Taivaankappaleen korkeus ilmoitetaan asteissa mitattuna pitkin taivaanpallon meridiaania delaminoituminen laminoitujen kerrosten irtoaminen toisistaan deplasementti uppouma, veneen paino desalinaattori makeavesilaite, evaporaattori deviaatio eksymä, deviation Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulmaero DGPS Differential Global Positioning System, satelliitteihin ja maamajakkaan perustuva paikanmääritysjärjestelmä diakonaali vantti spriidarista yläviistoon mastolle menevä vantti dirkki tirkki puomin kannatin/nostin, isopurjeen puomin kannatinköysi tai -vaijeri dinghy, dingi, tender = kumivene, apuvene doghouse kajuutan korotettu takaosa dorade- venttiili ilmanvaihtoventtiili DSC Diqital Selective Call VHF-, HF-, MF- radiolaitteeseen liitettävä lisälaite, jolla vasta-aseman kutsu lähetetään näppäimistöllä datapurskeena dsonkki kiinalainen kaksi tai kolmimastoinen purjealus durkki turkki, konehuoneen lattia, veneen lattia dyneema kestävä köysilaatu E etelä(fin), East(eng) easy kick kick-talja, kikkitalja puomin alasvedin ja ylhäällä pitäjä Eddie Golf virrasta irtoava, eriävä, poikkeava virtausalue ekliptika maan ja auringon keskipisteiden kautta kulkeva taso. Taso jossa maa kiertää aurinkoa. Kaltevuuskulma 23 astetta 27' 8'' 21.6:tta. Ekliptikan ja maan ekvaattoritason välinen kulma on 23o 26,4" eksymä deviaatio, deviation kompassin virhe, voi muuttua vuosittain, ks. deviaatio Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulma, vrt eranto eksymäkäyrä eksymätaulukko Kompassin eksymää eri kompassisuunnilla kuvaava käyrä tai taulukko eksymätaulukko vrt. yllä eksymäkäyrä ekvaattori päiväntasaaja elektrolyysi eri arvoisten metallien välinen sähkökemiallinen syöpyminen ellipsi Ympyräviivan projektio eri kulmassa oleville tasopinnoille. Aurinko on Maan ja Maa on Kuun elliptisten kiertoratojen toisessa polttopisteessä niiden pisteiden ura, joiden etäisyyden summa kahdesta pisteestä, ellipsin polttopisteistä, on vakio elämänlanka Köysi tai vaijeri johon turvautumalla pysyttelee aluksessa kovassakin kelissä. Elämänlankaan kiinnitetään turvavaljaat elättäminen spinaakkerin jatkuva säätö elää purjeeen etuliesma pakkaa takaliesma elää emblemi sataman kaijaan tehty aluksen tai miehistön signeeraus / maalaus emäpuu kölipuu enda kiinnitysköysi engelsmanni teräsköyteen (vaijeriin) tullut mutka, joka heikentää teräsköyttä tuntuvasti EPIRB laiva- ja venekäyttöön tarkoitettu hätälähetinpoiju Emergency Position Indicating Radio Beacon. Liittyy GMDSS:ään. eranto variation, variaatio Magneettisen ja maantieteellisen pohjoisnavan välinen kulloinenkin etäisyysero yleensä aste-erona ilmoittuna, muuttuu jatkuvasti. vrt. deklinaatio Tosisuunnan ja magneettisen suunnan välinen kulma, vrt eksymä, deviation, deviaatio etelä South, Syd etuharus fokstaagi förstag Keulaharus, maston huipusta tai yläosasta veneen keulaan tuleva harus. etuliesma etuliikki, purjeen etureuna etuliikki purjeen etureuna etäisyys vrt. matka & merihorisontin etäisyys, s = 1,86 * H : k, jossa H = havaitun korkeus, k = kulma, s = etäisyys mpk:ssa. F fallata ruots. falla=pudota, muuttaa kulussa olevan aluksen suuntaa myötäisempään tuuleen falli purjeen nostin, nostinköysi tai -vaijeri esim. fokan falli, isopurjeen falli, spinnun falli jne. purjeiden nostoon käytettyjä köysiä tai vaijereita. Falla (swe) = pudota. fallikulma purjeen kulma, johon nostin on kiinnitetty. esim. purjeen etu-, falli- ja skuuttikulmat = purjeen kulmat etukulma on halssikulma falliploki nostinpylpyrä, maston huipussa tai tyvessä oleva pylpyrä, jonka kautta nostin kulkee feena Peräevä. Lightningin pohjassa oli pieni n. 60 cm peräpeiliin asti ulottuva evä. fellata ks. fallata, laskea tuuleen, kääntää tuulesta poispäin Tiukassa luovissa/kryssissä epätarkka kippari päästi vahingossa veneen fellaamaan eli laskemaan kurssistaan ja menetti näin asemaansa. fendari laitasuoja, fenderi, fiilari, lepuuttaja, buml (cs) ks. lepuuttaja femfemma viisvitonen fiirata laskea löysää, fiirata fiilaria = laskea lepuutinta alemmas fliitti laivasto, laivue, nopea, kiitää ohi fleet foili uraprofiili, harusprofiili keulaharukseen kiinnitetty profiiIitanko folkkari kansanvene Nordisk folkbåt fokka forestaysail (eng), kosatko (cs) etupurje, keulapurje, jonka takaliikki ei ulotu maston peräpuolelle fokstaagi förstaagi, kelaharus, etuharus forestay kaulaharus forestaysail fokka fregatti täystakiloitu alus Komimastoisen fregatin taaimmainen masto on nimeltään begiinimasto, jonka alin raakapuu on begiiniraaka. fyyrkantti tuuli takka, lenssi? förstaagi keulavantti fööri föri, veneen keula föörit Juha Föhr tuo mainio 1990-luvun Yleisradion tv-sääennustaja. ks. sää föörmanni G gaija spinnupuomin säädinköydet: ylä- ja alagaija. Joskus myös käytetään gaija nimietystä spinnun tuulenpuolen skuutista. Kuitenkin tästä on parempi käyttää nimitystä "tuulenpuolen skuutti". Galtarna "portti (janus) Saaristomerelle", loisto Padvan selän länsipuolella gasti miehistön jäsen, lasti Greenwich päätetty nollapituuspiirin sijainti gelcoat geeli, lujitemuoviveneen uloin pintakerros genaakkeri myötä- ja sivutuulessa käytettävä asymmetrinen pallopurje generaattori laturi (lataus-, apu-, tuuligeneraattori) genoa genua, jenni, gena (cs), keulapurje, jonka takaliikki ulottuu maston peräpuolelle. vrt. I, II ja III genoat. Lie saanut nimensä Genovan kaupungista (Genua saks.). Jenniä käytti ehkä ensimmäisenä kuutosveneessään ruotsalainen Sven Salen, purjehtiessaan Genovassa v. 1928. Miehistöön kuului myös laulaja Evert Taube. glunga klunga Parvi. Esim. Purjehduskilpailuissa yhdessä olevien veneiden joukko. GMDSS Global Marine Distress and Safety System Erilaisiin radiolaitteisiin ja niiden lisälaitteisiin (mm. DSC) perustuva maailmanlajuuinen merenkulun turvallisuusjärjestelmä. GMT Greenwich Mean Time gnomon (kreik.) paikanmäärityslaite, jolla voi määrittää sijaintinsa pohjois-eteläsuunnassssa ts. maantieteellisen leveyden ts. etäisyyden päiväntasaajasta. Keppi joka heittää maahan auringon varjon. Pylvään suhde omaan varjoonsa on auringonkulman tangentti. Aurinkokellon osoitin ja sen heittämä varjo. Aurinkokello. Aurinkokello, teline, jonka avulla voidaan auringon varjosta tai kuvasta määrätä meridiaani, aurinkoaika, napakorkeus ja ekliptikan kaltevuus. Mat. kahden sellaisen yhdenmukaisen suorakaiteen ero, joilla on yksi kulma yhteinen. Aurinkokello, lähinnä aurinkokellon osoitin, jonka avulla voidaan auringon varjosta tai kuvasta määrätä paikallinen aurinkoaika, napakorkeus, ekliptikan kaltevuus ja, jos tunnetaan tarkkaan esimerkiksi GMT ja ajantasaus, voidaan määrittää paikan meridiaani. GPS (GlobalPositioning System); satelliitteihin perustuva paikanmäärityslaite H h H-vene H-båt Hans Groopin suunittelema n. 29 jalkainen kölivene, joka on kovin suosittu Suomessa haaksirikko aluksen tuhoutuminen, skeppsbrott (swe), kruschenie (rus), shipwreck (eng), naufrage (ger), vrt. haveri haapio Haavasta valmistettu suomalais-ugrilaisten kalastajaheimojen venetyyppi. Haapa on pehmeää ja helppo kovertaa veneeksi. (Meri 1983, 17) haarukkapurje trysail, fore and aft sail vrt. kahveli Hai Hai-vene haileri komentokaiutin halkaisija etupurje halssi puoli hals tack Puoli, josta tuuli tuulee purjeeseen (oikea, vasen) Suhteessa tuuleen, vasen tai oikea halssi, paapuurin tai styyrpuurin halssi, styrbords eller babords halsar; starboard or port. Perästä eteenpäin katsoen jos tuuli tulee aluksen vasemmalta puolelta ollaan paapuurin halssilla. Kuitenkin virsarilla ajettaessa asian ratkaisee isopurjeen halssi. halssikulma purjeen keulanpuoleinen alakulma hamina satama hamn (swe) havn (dan) port (eng) sadam (est) hammerhead sivukiinnitys laiturin päähän hankain hankavastainen strekki, bidevind harus staagi, tuki, stêh (cs) Etu- ja takaharukset, köysiä tai vaijereita jotka tukevat mastoa edestä ja takaa. Mastoa veneen pituussuunnassa tukeva vaijeri. Sivuttaistuesta käytetään nimitystä vantti, ja etu- ja takaharuksista niemeä staagi. haruspurje harukseen kiinnitetty purje haveri vaurio, merivahinko, break-down (eng), average (eng), haveri (swe), Versagen (ger), Havarie, Panne havn (dk) satama heel (eng) kallistus heittobloki taittobloki, pylpyrä, jossa on avattava mekanismi sekä köyden kiinnittämistä että pylpyrän kiinnittämistä varten. heittoliina ohut köysi, jonka päässä on kelluva paino, jolla heitetään köysi toiseen alukseen tai veteen pudonneelle. Kelluvuus on oleellista lähinnä jälkimmäisessä käytössä hekki Takaharuksen kiristäjä, jolla käytännössä taivutetaan mastoa taaksepäin esim. päästön tai twistin aikaansaamiseksi. Takaharuksen kiristystalja. hekstaagi backstaagi, peräharus hela helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe), Ruder(pinne) (ger) helminen automaattiohjain autopilot hengata erityisesti kevytveneissä käytetty termi roikkumisesta. Kovassa kelissä saatiin vene pidetyksi pystyssä hengaamalla. hengausremmi litteä tai pehmustettu köysi, jonka alle jalat roikuttaessa pannaan hevoslatitudit hepolatitudit, horse latitudes, hästlatituderna, stiltjebälte, tyven vyöhyke HF-radio High Frequency, avaruusaaltoja hyödyntävä radio valtamerikäyttöön hiivari kovahko tuuli hiivata vetää, nostaa hiivata slakki kiristää köysi hiivauslaulut joilla annetaan rytmiä raskaaseen työhön, ankkurin nostoon tai jalusten kiristämiseen horisontti horizon kauin, kaukaisin nähtävä piste, riippuu maapallon kaarevuudesta, katsojan korkeudesta ja ilman kirkkaudesta tai näkyvyydestä sekä valosta. Taivaan ja maan yhtymäkohta. Horisontin (h) etäisyys meripenikulmina h = 2,075 x (neliöjuuri a + neliöjuuri b). a = katsojan etäisyys merenpinnasta metreinä. Tosihorisontti on zenitin ja nadiirin yhdistävää linjaa vastaan kohtisuorassa oleva maapallon keskipisteen kautta kulkeva taso. Näennäinen horisontti on havaitsijan silmien korkeudelle siirretty tosihorisontin suuntainen taso. Merihorisontti on havaitsijan silmien korkeudelta näkyvä taivaan ja maapallon pinnan yhtymäkohdan kautta vedettyjen linjojen muodostama kartiopinta. Näennäisen horisontin ja merihorisontin välinen kulmaero riippuu havaitsijan silmänkorkeudesta; tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä tämä kulma tunnetaan nimellä DIP huippuhela maston hela, johon keula- ja peräharus sekä nostinten pylpyrät on kiinnitetty huippulevy klamppi, purjeen nostinvahvike hull runko, aluksen hunsvotti hundsvott (se), pylpyrä hydor kreik. vesi Hydra monipäinen vesikäärme hyrsky meri hyrskähti hypotermia kehon alilämpöisyys häränmuna pilssi- tai jonkun muun pumpun kelluva antura jonka nousu käynnistää ko. pumpun I itä East (en), itämainen, orientaalinen, oriental (fr) < orientalis (la) = orienttia koskeva; oriens (la) nouseva [aurinko], itä, itämaat; orientoitua = etsiä itää, jotta siten saisi muut ilmansuunnat selville ida (est) itä Ost East ilma "Ilmarisen nimi tulee sanasta, joka on johdettavissa suomalais-ugrilaiseen kantakieleen ja se on merkinnyt alun alkaen ilman haltijaa, tuulen ja taivaankannen jumaluutta..." (Meri 1983, 109) ilmanpaine suurin 1065,7 hPa Hki 22.1.1907, pienin 940,0 hPa Rauma, Kuuskajaskari 1982 iltarusko iltaruskosta voi ennustaa huomisen säätä IMO international maritime organisation, is the United Nations specialised agency responsible for improving maritime safety and preventing pollution from ships. inkkarit teltailit, virtauslangat purjeen takaliesmassa iso isopurje, stuura mainsail isoympyrä itseskuuttaava fokka fokka, joka kiskojärjestelmän ansiosta vaihtaa puolta itsestään itineraari itineris (la) = tie, matka, purjehdusopas, vrt. merikortti & navigoida itämerenlaivuri J jaala jahti purjealus, jakt, yacht, jaht (et), plahetnice (cs) Tavallisesti kilpa- ja huvipurjehdusalus; myös yksimastoinen purjealus, jolla on apumoottori. Purjealus, jossa masto, kahvelipurje, huippupurje ja kolme keulapurjetta. - Jahti Eugenia (1879-1951) Kemiöstä oli Suomen viimeinen purjehtiva jahti. Jonkun on oltava merimies, Oscar Gustafsson oli vastannut, kun joku ehdotti koneen asentamista (Demari 13.5.1998, s. 25). jahtklubi (est) purjehdus/pursiseura jalka pituus- ja syvyysmitta 1 jalka = 29,7 cm feet jalus skuutti, säätököysi sheet jaluskisko skuuttikisko; purjeveneen kanteen kiinnitetty metallikisko, jonka juoksijan välityksellä etupurjeen skuuttipistettä säädetään jaluskulma skuuttikulma, purjeen peränpuoleinen kulma jaluslukko skuuttilukko, hela johon skuutti lukitaan jaluspiste jalustaa skuutata, säätää purjetta skuuttiköydestä jedimiekka tehokas, mastoon sijoitettu valonheitin jib jibi, etupurje jib Ulompi keulapurje. Small triangular sail (in the front of the mainsail). jib-boom spar to which the lower part of a jib is tightened. jiippi myötäkäännös Puomi heilahtaa veneen yli laidalta toiselle, jolloin saa varoa päätänsä. jiki pieni jolla/vene jockey-puomi spinaakkeeripuomin tukipuomi jooli kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on peräsimen peräpuolella journal surnaali, laivan-surnali, lokikirja joustin demppari, kiinnitysköyteen kiinnitettävä veneen nykimistä vaimentava kuminen tai metallinen joustin joutsenkaula läpivientiputkessa tai -letkussa ennen läpivientiä oleva mutka ylöspäin. Joutsenkaula estää veden vuotamasta veneen sisään. Moottorin pakoputkiston osa. jungmanni jungman. Siksi sanotaan nuori ja harjaantumaton merimies. junk flat bottomed Chinise sailing-vessel juokseva riki running rigging, vrt. standing rigging vaijereista ja köysistä koostuvat nostimet tms. purjeitten ja puomien käsittelyyn liittyvät köydet K kaapeli "Niin kutsutaan yhdellä nimellä kaikki touvit eli paksut köydet, jotka ovat kaapelin laatuun lyödyt; kuin myös ne kaapelin laatuun lyödyt köydet, jotka värpätessä kuljetetaan." (Stjerncreutz 1863, 148) touvi, köysi / kabel < nr mmr kabrl ´touvi, köysi´ < kas ns (nykysaksa) Kabel (> vi kaabel) = engl cable < ransk cable, murt chable ánkkuriköysi´< arab habl ´purje´; lisäksi vaikutusta klal (keskilatina) sanasta capulum ´veneen kiinnitysnuora´. (Suomen sanojen alkuperä...) kaapelikatti kapelkatti Kaapelin laatu "Niin kutsutaan jokainen touvi, joka on kaksi kertaa lyöty. Ensiksi otetaan kolme tuktia ja ne lyödään eli punotaan yhteen, ja kolme semmoista köyttä, jotka kutsutaan kardelleiksi, lyödään taas yhteen, ja sillä lailla valmistetaan kaapeli, eli kaapelin lailla lyöty touvi." (Stjerncreutz 1863, 148) kaapelinmitta cable length 185,2 m, meripeninkulman kymmenesosa Cable length n (1555): a maritime unit of length variously reckoned as 100 fathoms, 120 fathoms, or 608 feet (Encyc..) Se on 120 syllan pituus. Kaapelinmitta -nimitys johtunee yleisesti käytetyn merikaapelin kelamitasta, joka on ainakin joskus ollut n. 180 m. kaari laivan, veneen kaari, maapallon kaarevuus kaariminuutti 1/60 astetta, kaari-sanalla korostetaan, ettei ole kysymys (aika)minuutista meripeninkulma kahveli haarukka gaffel Mastosta yläviistoon lähtevä puutanko, joka rajoittaa kahvelipurjeen yläreunaa. kahvelikuunari kahvelipurje trysail, fore and aft sail kai kaiköysi kaija laituri, kaj, kaji Niin kutsutaan haminan rannalle kivestä tai puusta tehty pitkä silta, jonka syrjään alukset uivat lastausta ja lossausta varten. kaijata kaja muuttaa raakapuu vaakasuorasta asenostaan pystyyn kaiku kaikuluotain laite jolla saa tietoa veden syvyydestä kajuutta tila, asuintila kajuuttavahti kaljaasi (kreik.), pienehkö kaksimastoinen purjealus, jonka kummassakin mastossa on tav. haarukkapurje. kallistus heel aluksen kallistus Maston pitkittäisuuntainen kallistaminen. Mastoa on ainakin 1900-luvulla jahdeissa kallistettu eteen, mutta pääasiassa taaksepäin tavoitteena veneen nopeuttaminen. Muodit ja se oikea tieto sopivasta kallistuksen määrästä ja suunnasta ovat vaihdelleet. kallistusmittari veneen kallistumaa osoittava mittari kalliokiila veneen kiinnitystä varten kallion halkeamaan lyötävä kiila kalliopiirrokset ks. alus kapelli puomipeite, isopurjeen suojus kapiisi cabin kapteeni kapu, vrt. kippari & päällikkö kapyysi laivakeittiö karbiidihaka palohaka kardaaniripustus tasapainotettu kiinnitysjärjestelmä, joka pysyy aina vaakasuorassa (kompassi, liesi) kardinaaliviitoitus Helmikuussa 1896 otetiin Suomen merialueilla ja Laatokalla käyttöön nk. kardinaalinen viitoitusjärjestelmä, joka oli samanlainen kaikilla Venäjän keisarikunnan merialuilla. Siinä korilla varustettu viitta osoitti missä ilmansuunnasa on kulkueste, matalikko tai kari. Esimerkiksi eteläviitta oli sivuutettava etelän puolelta jne. Vuosina 1981-1982 Suomi siirtyi kansainväliseen viitoitusjärjestelmään, jolloin jouduttiin uusimaan yli 11 000 viittaa. kari karilla kivillä, on the rocks, straight the rocks, aground Alus on karilla silloin, kun se on jäänyt pohjastaan kiinni. Pohjakosketus on eri asia. kartio merkkikuvio, jota käytetään purjealuksen kulkiessa koneella purjeet nostettuna kartta vrt. merikortti, itineraari Karttoja on piirretty siten, että aurinko, etelä on ylhäällä, mikähän sai aikaan ajatusmuutoksen, jossa kartan yläosassa nähdään pohjoinen. kasteet (esim. Hoburgin kaste), jonkun kuuluisan / historiallisen / muuten vaan merkittävän paikan tai leveys/pituusasteen ohituksenaikana tapahtuva toimitus ensikertaa ko. alueen ohittaville. katamaran katamaraani, kaksirunkovene kauppalaivasto Kauriin kääntöpiiri vrt Kravun kääntöpiiri keel köli, emäpuu, talka, köl (swe), kiel (ger) keinu veneen ollessa kallellaan halssilla otetaan jokin falli ja valjaat ja hypätään perästä keulaan tia toisinpäin, fallin varassa keksi tukinuittoon tarkoitettu venehaan tapainen, mutta teräväpiikkinen tukinuittoväline kello laivakello, jolla lyödään laseja puolen tunnin välein joka vahdin aikana keppi tikku, reimari tai viitta, erotuksena poijusta, jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. pohjoiskeppi. kepsi gps satelliittipaikannuslaite, global position system ketka varsinkin venettä tai laivaa takaa katsottaessa näkyy pituus suunnassa rungon pitkittäiskaarevuus, ketka ketsi kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on peräsinakselin keulan puolella keulaharus forestay (eng) keulapiikki etummaisen laipion keulan puoleinen tila keulapollari keulaköysien kiinnityspollari kevlar purjekangas-, köysimateriaali, käytetään myös veneen rungossa Kihnu Jönne kuulu kihnulainen merikapteeni, jonka laiva Rock City haaksirikkoutui 1909 Tanskan rannikolle. kiinalainen broach Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin puoleiselle kyljelle. kiinalainen jiippi isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta kiinteä riki standing rigging masto, saalingit, puomi sekä mastoa tukevat harukset ja vantit kiki puomin alasvedin Puomin alasvedin keksittiin vasta tällä vuosisadalla, taisi olla 70 lukua, ja siitä asti se on levinnyt useimpiin purjealuksiin, koska sen tuoma vauhdinlisä avotuulilla on ilmeinen. kikka kikkatalja, puomin alasvedin (easy kick, rod kick) kikkatalja puomin alasvetimeen liittyvä välitys puomin alasvedin, alasvetimeen liittyvä talja kioski Ainakin Elvströmin H-veneen etupunkan istumapaikka, kun ruokapöytä on avattuna. kipata kaatua kippari skeppare, skepher ks. päällikkö & kapteeni, laivuri, schkiper (rus), skipper (eng), schiffer (ger) Ranta-vesillä kulkevan vähemmän aluksen kuljettaja eli päällikkö, jota nimeä sen vuoksi ei saa sekoittaa ulkomaille kulkevan suuremman aluksen kapteenin nimellä. (Stjerncreutz 1863) kippo pieni alus kirkkaus kiulu klamppi purjeen huippuvahvike klyyssi, klyssi köysiohjain, sierain, klyyvari, klyvare, fliimar. Se on staagi seili, jota kuljetetaan keula-tanko-topin ja fliimar puomin nokan välistä. knaappi knaapi, kiinnike knape? Knappe? Kaksisakarainen köydenkiinnityspaikka tai -esine. Pollari, köysien kiinnityshela. (Keskiajalla ritarin asemies; uuden ajan alussa Ruotsissa alhaisempi vapaamies). kofferdami veneen tai aluksen runkoon rakennettu/laminoitu suljettu ilmatasku koggi syväuppoamainen raskas kauppalaiva, tuli Itämerelle käyttöön 1200-luvulla. kohteliaisuuslippu vrt. lippu koija punkka, pritsi, aluksen nukkumapaikka koiravahti klo 04-08 kokka keula bow kompassi Sinan, etelän osoitin, simpanssi, compassere (lat) = mitata, aurinkokello vrt. aurinkokello, pohjankivi (est) Maan magneettikenttään ja kappaleiden magneettisuuteen perustuva navigoinnin ja suuntautumisen väline. Compasses may operate on magnetic or gyroscopic principles or by determining the direction of the Sun or a star. 1100-luvulla Kiinassa ja Euroopassa viimeistään kekattu. vrt. piiru
Sinan (etelän osoitin), primitiivinen kompassi, keksittiin Kiinassa Taistelevien valtioiden kaudella (475-221 eaa), jolloin päästiin selville magneetin vetovoimasta. Sinan oli erilainen kuin nykyisin käytössä oleva kompassi. Kokonaisesta luonnon magneettimalmikappaleesta lusikaksi muotoillun kompassin varsi oli etelänapa, kun taas sen painopiste oli tarkalleen lusikan pyöreän, sileän pohjan keskiosassa. Lusikka asetettiin tasaisen tarjottimen keskelle ja pantin pyörimään. Kun lusikan pyöriminen loppui, sen varsi osoitti etelään ja kärki pohjoiseen.
Keinotekoinen magnetisointi keksittiin viimeistään 11. Vuosisadalla. "Etelään osoittava kala" oli ohuesta rautalevystä kalan muotoon leikattu kappale, joka oli magnetoitu geomagneettisessa kentässä ja pantu veteen, jossa se kellui pohjois-eteläsuunnassa. Koska sen magneettinen kenttä oli heikko, sillä ei ollut käytännön arvoa. Eräänä toisena menetelmänä oli teräsneulan magnetoiminen hakkaamalla sitä luonnonmagneettia vasten. Vedessä kelluessaan tai ripustettuna se osoitti etelään. Tämä oli vanhin kompassi. Myöhemmin se kiinnitettiin kulhoon, johon oli merkitty ilmansuunnat. Pian sen jälkeen kiinalaiset pääsivät perille magneettisesta erannosta ja sen muuttumisesta eri paikoissa. Pohjoisen Song-ajan (960-1127) tiedemies Shen Kuo kirjasi Unelmapuron puutarhassa kirjoitettuihin muistiinpanoihin magneettisen erannon sekä neljä kompassilajia. Kiina käytti kompassia ensimmäisenä maana myös merenkulussa. Ennen kompassin keksimistä merimiehet olivat määrittäneet suuntia päivällä auringon ja yöllä tähtien sijainnin mukaan, mutta pilvisellä säällä tai sateessa tämä oli mahdotonta.
Aikakirjojen mukaan Kiinassa alettiin käyttää kompassia merenkulkuun viimeistään Pohjoisen Song-dynastian aikana. Eräs Song-ajan oppinut, nimeltään Zhu Yu, kirjoitti, että tuohon aikaan merimiehet määrittivät suunnat yöllä tähtien, päivällä auringon sijainnin ja pilvisinä päivinä kompassin mukaan. Samaan aikaan alkoi kaupankäynti Etelä-Kiinan ja Intian valtameren kautta arabimaiden kanssa. Arabialaisista kauppiaista useimmat matkustivat Kiinaan kiinalaisilla aluksilla, missä he näkivät kompassin käytön ja pian arabimaatkin oppivat valmistamaan sen. Samoin kompassi tuli myöhemmin tutuksi eurooppalaisille arabien kautta. 13. vuosisadan vaihteessa arabit ja jotkut eurooppalaiset maat käyttivät kompassia merenkulussa. (Kiina : perustietoja 1. Helsinki: Kiinan kansantasavallan suurlähetystö. 199?, s. 40)
Magneettikompasseja alkoi esiintyä Välimerellä 1100-luvulla ja ne tulivat yleiseen käyttöön 1200-luvulla (Ehrensvärd 1995, 71). Audio-kompassi, käytetään suunnan ylläpitämiseen, kompassille annetaan ajettavan kompassisuunnan lukema ja se ilmaisee kurssista poikkeamisen äänimerkillä Puhuva kompassi, käytetään suuntimiseen kompassisuunta TS-er-eks=KS esim. 135 astetta -5 astetta= 130 astetta. konstaapeli laivan talousaliupseeri, kaluston ja muonavaraston hoitaja, jolle saatettiin uskoa myös aliperämihen velvollisuuksia. (Kaukiainen 1998, 44) ruokavaraston hoitaja konsti 1. perämies? koordinaatisto Suomessa on käytössä KKJ
kartastokoordinaattijärjestelmä, jonka perustana on Finland Hayfordin ellipsoidi, tunnetaan myös nimellä 'International Ellipsoid'. Kansallinen koordinaattijärjestelmä, jonka etu on, että Suomi saadaan taivuteltua tasopintaiselle kartalle mahdollisimman vääristymättömänä. Toinen yleinen koordinaatisto on WGS=world geodetic system. Virossa on käytössä wgs 84:n. Venäjällä wgs 72:n korjauksin (liekö lähellä kkj:ta?). Asiasta tarkemmin kts. Tuomas Raivio Latitudi-longitudi -koordinaatistot ja GPS
kora ks.blosis kori reimarin kori korppu bisketti kortti ks. merikortti koussi hela, joka estää köysilenkin kulumista Kravun kääntöpiiri Pohjoisen pallonpuoliskon kesällä auringon deklinaatio kasvaa Kravun kääntöpiirille asti, joka sijaitsee latitudilla: 23o 26,4' P. Vrt eteläisellä puoliskolla on vastaavasti Kauriin kääntöpiiri 23o 26,4' E kr kr-merkintä perustunee sanoihin kr = rannikkosäännöt (ruotsin kielellä) ja or sanoihin avomerisäännöt (= 'offshore' säännöt), mitkä tarkoittavat veneen aikoinaan olleita käyttöluokkia eli minkä sääntöjen mukaan ne on tehty ja varustettu; nykyisin näkee vielä purjeita, joissa on nuo kaksi kirjainta, OR tai KR; vrt: katsastusluokat kronometri tarkkuuskello. laivoja varten tehty tarkkuuskello Ensimmäisen kronometrin sai aikaiseksi englantilainen kelloseppä John Harrison v. 1775.?? Ensimmäisenä esitti kronometri-nimen Jeremy Thacker vuonna 1714. Ensimmäisen kronometrin prototyypin esitteli John Harrison vuonna 1730.?? vrt. aika, kello, lasi, tiimalasi ja vesikello kryssata kryssiä, luovia, purjehtia tiukasti vastaiseen halssia vaihtaen kryssi luovi, purjehtia vastatuuleen, purjehtia sivuvastaiseen kuitti pieni vene, ruuhi, (tammi)tukki (Lisävihko, 1886) kukonjalka peräharuksen säätöjärjestelmä kuivakylki vapaalaita, veneen rungon vedenpäällinen osa kulleninukko kävi tervehtimässä ensikertalaisia, kun oli päästy läpi Juutinraumasta kummeli kumpeli Säyvössä (m) kiinteä maalla oleva merimerkki, mainitaan keskiaikaisissa lähteissä, joten niitä lienee rakennettu jo esihistoriallisella ajalla. Perinteisesti esim. kivikummeli ts. kasa kiviä luodonnokassa, erottumisen helpottumiseksi voitu myös maalata valkoiseksi. Nykyisin 1990 luvulta alkaen myös tylsiä A, B, C jne aakkosin merkattuja isoja rumia peltitauluja. Myös tankokummeleita, joissa voi olla myös tutkaheijastin ja valo. kunnari ks. cunningham kuolleet kulmat kisassa suunnat joilla nopeus kohti maalia(kääntöpoijua) on hitaampi kuin nopeus suunnalla jolla ei mennä kohti maalia(kääntöpoijua) kurssi ohjattava suunta, kulkusuunta course Taannoin loksodromi, vinoviiva, kurssiviiva jota pitkin saattoi purjehtia tai seurata tiettyä tuulensuuntaa. Loksodromi, jolloin aluksen suuntana pidettiin samaa magneettista suuntaa/tosisuuntaa, vrt isoympyräpurjehdus. kutteri cutter yksimastoinen purjevene, jossa on kaksi peräkkäistä keulaharusta ja - purjetta kuunari kaksi- tai kolmimastoinen purjealus, jossa keulamasto on isomastoa lyhyempi kuutti yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta) koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä käytettiin tav. kalastuksessa. kuutto skuutto, skuto, skuttu, pienehkö purjalus Kuuttopuosmanni s. pienehkön purjealuksen kuljettaja. kvadrantti ruorikoneiston osa kääntää, käännös, vrt. venda, jiippi, lehmänkäännös, ämmänkäännös, härkäventa, proutsi, kiinalainen proutsi, vahinkojippi, kiinalainen jiippi Vahinkojiippi, tahaton myötäkäännös
lehmänkäänös lehmänventa, härkäventa, akankäännös.
Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta. Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän ja härän suhteen?Ämmänkäännös, akankäännös
Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata, ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla, mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus- tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia.
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä kuin näitä "ämmänkäännöksiä".broutsi (fi), broutsata (fi), broachata (fi), proutsi(fi), broach (en)
Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksi suolista.
Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa köliveneen maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös, etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä veneissä.kiinalainen broach
Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin puoleiselle kyljelle.Venda, vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä vendaa, koska aluksen nousukulma ei kaikissa oloissa ollut siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta.kiinalainen jiippi
isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta
köli emäpuu, talka, keel (eng), köl (swe), kiel (ger), kýl (cs) Vedenalainen aluksen pitkittäisuuntainen evä. Suhteellisen tuore tulokas aluksiin, ehkä vasta 1600-luvulla Itä- tai Läänemerellä (mikä sen nimi silloin lienikään), joko eestiläisten tai viikinkien käyttöön ottama pitkittäissuuntainen evä tai siipi aluksen veden alla, joka mahdollistaa vastatuuleen purjehdusta. Itämerenlaivassa ei ollut T-köliä, vaan se oli matalakulkuinen. eväköli, nostoköli, kääntököli. kölivesi veteen piirtyvä kölivesi köysi provas (cs) L länsi, W, west. vest, lää/s -ne (est), Z (západ (cs)) Myös Suomen maatunnus purjealuksissa 1990-luvulle asti. Sittemmin FIN laahusloki veneen perässä vedettävä mekaaninen matkaa ja nopeutta mittaava laite laipio veneen väliseinä (joissakin itäisissä murteissa tarkoittaa sisäkattoa) laiva skep, skepp (swe), ship (eng), laev (est), naus (kreik.) navis (lat.), korabl (rus), schiff (ger), skib, schip Riittävän, kovin suuri alus. Alus jolla voi ylittää meren, avomerikelpoinen alus. Ainakin yli 20 metriset tai 15 tonniset ja sitä isommat alukset alkavat olla laivoja. - Niin kutsutaan ainoastaan kolmimastoiset alukset. (Stjerncreutz 1863, 321) - Any large floating vessel capable of crossing open waters, as opposed to a boat, which is generally a smaller craft. The term formerly was applied to sailing vessels having three or more masts; in modern times it usually denotes a vessel of more than 500 tons of displacement. (Encyclopaedia Britannica) laivakoira laivakorppu laivapoika käpenpoi, kajuuttavahti, cabin boy laivapäivä antiikin kreikkalaisten käyttämä laivan päivän aikana kulkeman matkan kertoma yksikkö. Kreikkalaisten merenkulijoiden laivan vuorokautinen matka 1000 stadionia eli 185 km (Meri 1983, 47). Sittemmin 110-165 nm. laivuri laivuri oli vielä pari vuotta sitten kansipäällystön eräs oppiarvo. Nykyisin entiset laivurit ovat aliperämiehiä ja kuljettajankirja 1:n omistajat kotimaanlaivureita. Itämerenlaivuri. Myös harrastepohjaisia huviveneen kuljettajan taitoja/tutkintoja: rannikko- saaristo- ja avomerilaivuri. lankongi käyntisilta veneestä maihin lanne ryntään vastakohta peräpuolella lanneköysi rynnäsköyden peilikuva lasi aikamerkki, löydä lasia, esim. vahdin vaihdon merkiksi. vrt lokilasi. Merkki joka annetaan laivakellolla aina 1/2 tunnin kuluttua, myös nelituntisen vahdin 1/8. Lasit ilmoittaa lasivahti tai perää pitävä merimies. Nimitys johtuu niiltä ajoilta, jolloin aika mitattiin puolen tunnin hiekkalaseilla. laskea fallata. Liikkeessä olevan aluksen suunnan muuttaminen myötäisempään suuntaan. laskuherkkä veneen taipumus kääntyä tuulesta poispäin laskuvarjoraketti hätämerkinantoväline lasti rahti vrt. gasti & paarlasti lateraali Punaiset (väylän nimelliskulkusuuntaan (merkitty karttaan nuolella, yleensä S to N, W to I) nähden vasemmanpuoleiset) ja vihreät (oikeanpuoleiset) merimerkit, jotka ilmestyivät Suomen vesille 1981-1982. ks. kardinaaliviitoitus Sisävesillä punainen ollut käytössä aiemminkin: Vesistöä ylöspäin tultaessa (myös lahdissa ja mutkissa, jos reitti on yhtenäinen!) jää kirjava oikealle, punainen vasemmalle, alastultaessa päinvastoin (Walli 1953, 470). latistus -reivi, köysi. Lattari Köysi jolla voidaan säätää isopurjeen takaosaa latistamalla purjeen pussia. Muoti on vaihtumassa ja lattari osin syrjäytymässä latitudo (lat.) latitudi, leveys, leveyspiiri, paralleeli, latitude Eritoten maantieteellinen leveysaste; tähden kulmaetäisyys ekliptiikasta. 0-latitudi on päiväntasaajalla, navoilla on latudi 90 astetta pohjoista tai eteläistä leveyttä, mitta on leveysaste. Tähdillä taivaanpallolla on vastaava leveysaste maan ekvaattoritasosta lukien etelään ja pohjoiseen. vrt longitudi, pituuspiiri, meridiaani, pallo, aste latta batten purjekangasta jäykistävä esim. lujitemuovinen lista lattari ks. latistus lattatasku purjeessa oleva pussi, johon latta laitetaan lazy jack purjeen laskua purjetta ylhäältä haarukoiden avittavat narut, purjeen laskemista helpottavat isopurjeen ohjainköydet. lay-line leilaini lee suojan puoli, alahanka, alihanka, alalaita, leeward leedarit (köysi)tikkaat, leadari(t) lehmänkäänös lehmänventa, härkäventa, akankäännös. Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta. Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän ja härän suhteen? > käännös legi osuus, matkaosuus leg leikari pylpyrän tai kiinnityshaan vapaasti kääntyvä osa leikata purjetia myötätuulta siten, ettei aja täysin myötätuulta ja vähän siitä poiketen. Tämä lisää nopeutta ja estää vahinkojiipin synnyn. Toisaalta voi joutua jiippaamaan. lekottaa Päästä (köysi) irti lenssata purjehtia myötätuulta, tyhjentää vene vedestä lenssi myötis, myötäinen, myötätuuli lenssipumppu tyhjennyspummpu lepuuttaja laitasuoja fendare ks. fendari levanki isopurjeen jaluskisko Hinaajan peräkannella oleva putki, jota pitkin hinauskaapeli pääsee liukumaan sivusuunnassa, ottamatta pollareihin tms. kiinni. levankiharja kansiharja levankikisko isopurjeen jaluskisko levankivaunu levankikiskolla liikkuva jaluksen kiinnityshela leveys leveyspiiri. Pytheas mittasi varsin näppärästi. Leveyspiirin saa selville päivän pituudesta tai gnoomonista. Lasketaan auringon puolipäiväkorkeudesta. leveyspiiri vrt latitudi & longitudi liekinvarmistin kaasulieden osa, joka sulkee kaasun tulon, jos liekki sammuu liesma purjeen reuna lifeline turvavaijeri, kannella liikkumista turvaava turvavaljaan kiinnitysvaijeri. kts elämänlanka liikki purjeen reuna tai sivu liesma, liikki, etu-, masto- taka-, ala-, puomiliikki Lentävä puomiliikki liina (ankkuri-) lina Ohut käyden korvike, nykyään myös nauhamaisen, lähinnä veneiden ankkuroimiseen käytetyn punoksen nimi. Lippu-, luoti-, heitto-, loki- ja pyyheliina, ruotsinkielessä myös ankarolina. liivari lippu aluksen kansallisuuden ja usein Suomessa myös pursiseuran ilmaiseva kankainen tunnus. Vrt signaaliliput, kohteliaisuuslippu, viestiliput, juhlaliputus, erikoisliput, pienoisliput, viirit, standaarit list kallistua liti Lightning litsata kiinnittää purje hakasilla staagiin litsaushaka pistoolihaka, keulapurjeen etureunassa olevat haat, joilla purje kiinnitetään keulaharukseen log loki speed log loisto fyr, light, tuli (est) valo, myös kalastusloistot (Poroluodonkari Kokkola, lienee rakennettu 1700-luvulla). loki nopeus ja matkamittari, log laite, jolla aluksen vauhti vedessä mitataan. Matkamittari, usein myös yhdistetty nopeus- ja matkamittari (Loki, yksi Eddan jumalista, islantilaisissa jumalaistaruissa pahan edustaja. (Eddan jumalrunot. Porvoo: Wsoy, 1982)) lokikirja log, journal (eng), logg, loggbok päiväkirja, johon merkitään kaikki mitä aluksella tapahtuu sen ollessa matkalla, laivapäiväkirja lokilasi tavallinen hiekkakello. Tavallinen aika- l. hiekkalasi. Hyvin yleisesti käytetään 28 sekunnissa tyhjäksi juoksevaa lasia, muutamat käyttävät 30 sekunnin lasia. lokki väkipyörä, block (vrt. bloki ja pylpyrä) loksodromi kreik. loksos=vino, dromos=juoksu, käyrä, joka maapallon (yleensä pallon tai sferoidin) pinnalla leikkaa meridiaaneja vinosti niin, että se näiden kanssa muodostaa samansuuruisia kulmia. Vrt loksodromipurjehdus: koko purjehduksen ajan pidetään sama magneettinen suunta/tosisuunta. Vrt, isoympyräpurjehdus: lyhin matka kahden paikan välillä, matkan aikana on jatkuvasti muutettava aluksen tosisuuntaa. longitudo (lat.)longitudi long., pituuspiiri, meridiaani, longitude maantieteellinen pituus, pituusaste Eratosthenelta (282-202 eaa.) on peräisin maapallon ruutuverkko sekä pituus- ja leveyspiirit (Henrikson 1997, 256). vrt. pallo, meridiaani lossata purkaa lastia lossa lossaus lastin purkaminen lossi lautta veden yli, jotka tvh ja siltoihin kietoutunut pömpöösikauneuden estetiikka on 70-0-luvuilla saattamassa Suomessa satamaansa. esim. Puumala, ... punainen ämpäri laiturilla, Lounais-Suomen saaristossa: punainen ämpäri laiturilla = punaisten lyhtyjen alue, tavaraa tarjolla luffata nostaa muuttaa veneen kulkusuuntaa tuuleen päin, kilpapurjehduksessa myös pakottaa tuulen yläpuolella oleva vene nousemaan. luode 1) pakovesi, laskeva vuorovesi, vrt. vuoksi loe alunperin tarkoittanut nousuvettä, luode (est), flod (skandinavia), flod (eng), flut (ger), flot (fra) 2) ilmansuunta NW luokkatunnus purjeveneen isopurjeessa oleva purjeveneen luokkaa osoittava tunnus luonnonrauha hiljainen alue Alue jossa ei kuulu ihmisen (mekaanisesti?) aiheuttamaa ääntä. Toinen taso: Suhteellisen vähämeluiset rakentamattomat alueet. Missä määrin esim. sisävesillä on tällaista enää? Ks. SLL Hiljaisuuden suojelu luotaus syvyyden ja pohjan laadun selvittäminen luoti lead syvyyden mittausväline luotsaus Luotsitoiminnasta on tietoja keskiajalta lähtien. luotsi pilot loots (est) luotsitupa luotsivartiotupa luovia purjehtia vastatuuleen = kryssiä luovikulma nousukulma, tiukasti vastaiseen purjehdittaessa kulkusuunnan ja tuulen suunnan välinen kulma luovikulmamittari edullisinta luovikulmaa osoittava tuulensuuntamittari lustooluuppi(m) joutavanpäiväinen herrasväen huvivene luu tuulen puoli windward luuvartti ylähanka, veneen tuulenpuoli läpilatta purjeen latta, joka ulottuu takaliikistä etuliikkiin läpivientiventtiili rungon läpi menevä putken tms. sulkuventtiili lästi tavaran tilavuuden ja painon mitta. 574 lästiä eli n. 1700 dw-tonnia. 309 n. 930, 323 n. 970. lästimaksut Ulkomaanliikenteessä käytetyistä kauppa-aluksista perittävä maksu, varat käytetään merimiesten huoltoon ja meripelastukseen. Laki 189/§363 lätäkkö pieni vesialue eräille se on Vanhankaupunginselkä, toisille Näsijärvi, kolmansille Saimaa, neljänsille Suomenlahti, viidensille Itämeri... M maakrapu maalspiikki malspiikki, pujotin, kartiomainen teräväkärkinen metallinen tai puinen köysityökalu. Köysitöissä käytetty työkalu, jolla on kätevä pujottaa köyden säikeitä lomittain tai muulla halutulla tavalla. pujospuikko. käytetään lähinnä köysiä pujottaessa maatuuli nattnordan, yöllä maalta merelle puhaltava tuuli Madeira saari Atlantin itälaidalla, jossa tuotetaan mm. madeira viiniä. magic box 505-luokassa, maston juuressa oleva taljasysteemi jolla ajon aikana voi maston juurta liikuttaa maili meripenikulma (mpk), nautical mail (nm) 1852 m = (40 000 m : (360 astetta * 60')) maininki vrt. aalto, laine mainsail iso, isopurje mainsail majakka loisto, havsfyr, beacon, light, lighthouse, tuletorn (est), majakas (est), pharos (kreik.), phare (fra), faro (it, esp), phaos (lat?) = light Esim. Viron vanhin majakka, Kõpu tuletorn Hiiumaalla vuodelta 1531. Suomen ensimmäinen Utö 1753, Rönnskär 1800 -vanhin säilynyt, Porkkalan edustalla. Majakat loistivat vain avoveden aikaan. 1950-luvulla ensimmäiset merenpohjaan perustetut pohjamajakat. Faroksen majakka, korkeus 105-180 m, valonkantama n. 24 nm.
Faros, Pharos, saari Alexandrian sataman edustalla, jolle rakennettiin n. 280 eaa. n. 100 m korkea kolmikerroksinen majakka, jonka huipulla oli jättiläiskokoinen Poseidonin kuvapatsas. Majakan kappaleita löydettiin uudelleen merestä 1995.
Pharos of Alexandria,
one of the Seven Wonders of the World and the most famous lighthouse in antiquity. It was a technological triumph and is the archetype of all lighthouses since. Built by Sostratus of Cnidus for Ptolemy II of Egypt in about 280 BC on the island of Pharos in the harbour of Alexandria, it is said to have been more than 350 feet (110 m) high. The lighthouse was built in three stages, all sloping slightly inward; the lowest was square, the next octagonal, and the top cylindrical. A broad spiral ramp led to the top, where a fire burned at night.
The lighthouse was surmounted by a huge statue, probably representing either Alexander the Great or Ptolemy I Soter in the form of the sun god Helios. Though it was well-known earlier, the Pharos does not appear in any list of wonders until the 6th century AD (the earliest list gives the walls of Babylon instead). In the Middle Ages the Arabs replaced the beacon with a small mosque. The Pharos was still standing in the 12th century, although by 1477 the Mamluk sultan Qa`it Bay was able to build a fort from its ruins. (Encyclopaedia Britannica 1997)
maneetti vesieläväinen läpikuultava vesieläin jonka kosketuksen tuntee kirvelynä. Ei eläne Itämeressä. Maneetin jopa 30 m mittaiset siimat aiheuttavat vakavaa kirvelyä. Nimeltä tunnetuimmat ovat rakkomaneetti eli 'Portugalilainen sotalaivuri' ja purjemaneetti maneittisuus magneettisuus mantooki kaide, reelinki, kaidejärjestelmä Isommissa köliveneissä veneen ympäri kulkevista vaijeriaidoista käytetty nimitys. mantookipylväs kaidepylväs manoveri manöveri, toimenpide Veneessä tehtävä suurempi toimenpide tai säätö, esim. vendaan, jiippiin, spinnujiippiin, purjeiden vaihtoihin ja reivaukseen liittyvät manoverit. (Liekkö sanalla jotain tekoa kantansa man over, mies yli - kanssa? Manoveereissä nimittäin helposti sattuu ja tapahtuu sen verran, että joku siinä voi tulla tippuneeksi tai pahassa tapauksessa vaikka puomin pyyhkäisemäksi laidan yli.) Tulleenee kuitenkin kenties ennemminkin ranskankielisestä sanasta ’manoevre mare (lat.) meri Mare Balticum Itämeri Östersjö Baltic Sea (eng) Läänemeri (est) Baltiskaja More (rus), Ostsee (ger) Itämeren nimi vuodelta 43 on Codanus (Ehrensvärd 1995, 18)
Kreikan massalialainen (nykyinen Marseille) Pytheas (n. 350-270 eaa.) julkaisi n. 325 eaa. teoksen Maailmanmerestä (On the Ocean). Pytheas itse kutsui Itämerta "Metuonis" ja Suomenlahtea "Pepeqyia Thalatta eli Kronion. Pytheas 2300 vuotta sitten kirjoitti ylös nimimuodon Basilia, Balisia, josta lie kehkeytynyt Balcia ja Baltia. (Meri 1983) Mare Balticum eli Sinus Balticus.Pytheas matkasi foinikialaisten merenkulkijoiden kanssa. Tietojemme mukaan Adama Bremeniläinen otti (n. 1073-1076) käyttöön typonyymin Baltia Itämeren nimenä (Meri 1983, 59-60).
mare nostrum meidän meremme, muinaisten kreikkalaisten, roomalaisten ja fasistien Välimerestä käyttämä nimitys. Nimitystä on käytetty myös Itämerestä. Merten vinttikoira kuutosvene mast/o masto mast master päällikkö master mastokenkä kannella tai läpi kannen menevässä mastossa runkopalkissa oleva hela, johon maston jalka kiinnitetään mastokisko mastossa oleva kisko, jossa spinaakkeripuomi helaa voidaan liikuttaa mastoliesma mastoliikki, isopurjeen etureuna mastonhuipputakila takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippuun mastonjalka maston alapään hela mastonkaatojärjestelmä järjestelmä jolla maston voi tarvittaessa helposti kaataa ja uudelleen nostaa esim. matalan sillan tai sähköjohtojen vuoksi. Esim. saranointi mastonjuuressa tms. mastonkaulus kannessa olevan mastoreiän kaulus mastoura maston takareunassa oleva ura, johon isopurjeen ratsastajat tai liikkiköysi voidaan pujottaa matalapaine kun matalapaine lähestyy niin ensimmäisenä tulevat jalaspilvet, sitten harsopilvet, ja jos Kuu sattuu silloin paistamaan, niin se näkyy pilvien läpi maidonvalkeana ja sen ympärillä näkyy tiettyyn säätyyppiin liittyvä rengas. matka (mitta) vrt. etäisyys, maili, mpk, syli, laivapäivä Kreikan kyynärä 0,4440 m = 6 kämmentä nimeltä pulaiste (0,0740 m) eli 20 sormea nimeltä daktylos (0,0185 m) matruusi merimies, laivamies, merisotilas, madrus, meremees (est) puolimatruusi, jungmanni, lätmatruusi mayday kv. hätäkutsu, suositus ääntää ranskalaisittain médee. Mayday tulee ranskan kielen ilmauksesta (m´aider = auta minua) ja on vakiintunut kansainväliseksi hätäkutsuksi. Radioliikenteen kansainvälinen kieli on ranska, siitä tulee ääntämisasu (ja myös selitys sille ettei sanalla ole kuin humoristista yhteensattumaa englannninkielen May Day, vapunpäivä sanan kanssa. (Ks. myös http://www.planet.net.au/innovations/may96/mayday.html). meduusa vesieläväinen läpikuultava vesieläin meltemi tuuli Välimerellä ajoittain puhaltava kovahko tuuli Melusina ransk. tarun mukaan merenneito, puoleksi nainen, puoleksi kala Mercator Mercatorin projektio, kartta joka on laadittu siten, että maapallon pinnalla olevat leveysasteet eivät supistu kuten pallokartalla, eivätkä pituusasteet jää yhtä etäälle toisistaan, vaan niiden etäisyys muuttuu navoille siirryttäessä tietyn matemaattisen yhtälön mukaan. meren lahja vanha tapa että rantaan ajautuva tavara tai hylätty alus on meren lahja ja kuuluu löytäjälleen meri sjö (swe), sea (eng), mer (fra), mare (lat), more (rus & sla)
Tarina seitsemästä merestäVälimeren maissa muodostui antiikin aikana käsitys seitsemästä merestä. Valtaosan maapalloa oletettiin olevan kiinteää maata, jota täplitti seitsemän merta: Välimeri, Punainenmeri, Kiinanmeri, Länsi-Afrikan meri, Intian valtameri ja Persianlahti.
Myöhemmin löytyöretkien avattua maailmankuvaa sanonta seitsemästä merestä painui unholaan, kunnes kirjailija ja lehtimies Rudyard Kippling 1896 antoi runokokoelmalleen nimen "The Seves Seas". Tämän tulkinnan pohjalta maantieteilijät nimesivät meret uudelleen: Pohjoinen jäämeri, Eteläinen jäämeri, Pohjois-Atlantti, Etelä-Atlantti, Pohjois-Tyynimeri, Etelä-Tyynimeri ja Intian valtameri.
Myöhemmin alettiin käyttää valtameri-sanaa: Atlantista Atlantin valtameri ja Tyynestämerestä Iso valtameri.
Atlantilla päiväntasaajan pohjoispuolella tuulee idästä länteen (koilis- ja kaakkoispasaaatit eli myötäpäivään), etelässä päinvastoin. Pohjois-Atlantilla sijaitsee kuuluisa Sargassomeri. Se on kolmisentuhattakilometriä pitkä ja noin 1500 kilometriä leveä tuuleton vyöhyke Kanarian saarilta Länsi-Intian saarille.
Intian valtamerellä puhaltavat säännölliset monsuunituulet; talvella Intiasta Afrikan suuntaan ja kesällä päinvastoin. Valtameren pohjoisosia koettelevat rajut myrkyt monsuunien muuttaessa suuntaansa.
Pohjoisella Tyynellämerellä tapahtuu usein maanjäristyksiä, jotka aiheuttava valtavia aaltoja. Toinen maanjäristyskeskus sijaitsee Etelä-Amerikan länsirannikon edustalla.
Varsin yleisesti omaksuttu käsitys seitsemästä merestä on toisaalta keinotekoinen. Toisaalta on yksi meri. (Navis Fennica 1995, 8)
meridiaani lat. meridianus=puolipäivää koskeva; puolipäiväpiiri, maanpinnalla napojen kautta kulkeva isoympyrä, pituuspiiri vrt. longitudi, aste, pallo meridiaanikorkeus tähden kokeus sen kulkiessa meridiaanin poikki Meridiaaniminuutti l. kesku- l. matkaminuutti, minuutti (´), mp. tai mpk. 1 mp. = 10 000 000 : (90x60)=1 851.85 m. Yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. meridies (lat.) keskipäivä; etelä ante meridiem, a.m. ennen puoltapäivää, post meridiem, p.m. jälkeen puolenpäivän merien vapaus Periaate, että avoin meri on vapaa, ettei mikään valtio voi sitä vallata sekä että jokainen alus saa siellä vapaasti kulkea tai harjoittaa kalastusta. Avoimen meren ulkopuolelle lankeavat aluevedet ja umpimeret. merihaukka lokkien yleisnimi merihorisontin etäisyys s = 2,075/2,08 * (neliöjuuri h + neliöjuuri H) s = etäisyys mpk:ssa, h= havainnoijan korkeus, H = havaitun korkeus merikapteeni vrt. kapteeni merikelpoinen purjehduskuntoinen, seaworthy, sjövärdig (swe), seetüchtig (ger) merikortti merikartta periplus = ympäripurjehdus, keskiajalla portolaanit = satamakirjat (Ehrensvärd 1995, 64) Merikartta eli merikortti on meritiekartta, jolla edullisissa olosuhteissa voi selvitä iman muita merenkulkuvälineitä (Walli 1953, 453). Suulliset ohjeet. Antiikin kreikan käsinkirjoitetut ohjeet. Arabien kartat oli orientoitu yleensä etelään, kohti aurinkoa. Varhiaskeskiajan T-kartta jossa pohjoinen vasemmalla, etelä oikealla, itä ylhäällä, länsi alhaalla. T = Välimeri. Suomen painetut kortit olivat pitkään mustavalkoisia, 1980-luvulla tuli kolmas väri (keltainen ja vihreä), 1990-luvun lopulla monivärisiä (kelt., vihr., sin., pun.) ja mukaan kuvaan astuvat myös elektroniset kartat. ks. navigoida, itineraarit, purjehdusohjeet merimerkki merimerkit ennen valomajakoiden ja loistotekniikan aikaa, mm. kummelit ja tunnusmajakat (keskiajalta 1800-luvun toiselle puoliskolle). Varhaisten loistojen ja miehitettyjen majakoiden aika (1800-luvun puolestavälistä 1900-luvun puoleenväliin). Automatisoitujen merimerkkien ja pohjamajakoiden aika (1900-luvun puolestavälistä eteenpäin). merimies sjöman, seaman, meremees (et), namornik (cs) merimiestaito seamanship, styrmanskap vrt. navigointi meripeninkulma (mpk), merimaili, nautical mile (nm) = 1 852 m. 1 mpk (meripeninkulma) = 1 meridiaanin kaariminuutti. 0,1 mpk = kaapeli. Pohjana liekö kenties antiikin Kreikan stadion 185 m, sittemmin maapallon fyysiset mitat. vrt. matka, aste "Nautical mile n (1834): any of various units of distance used for sea and air navigation based on the length of a minute of arc of a great circle of the earth and differing because the earth is not a perfect sphere: as a: a British unit equal to 6080 feet (1853.2 meters) b: an international unit equal to 6076.115 feet (1852 meters) used officially in the U.S. since July 1, 1959" (Encyclopaedia Britannica) merisairas seasick, neausea (lat) Meriteiden säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä laaditut kansainväliset säännöt, saatettu voimaan Suomessa asetuksella merituuli päivällä mereltä maalle puhaltava tuuli puhaltaa silloin, kun maa on lämpimämpi, kuin meri merkitsevä aallonkorkeus vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallokon korkeutta tai aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvoa. Merkitsevä aallonkorkeus, tai tarkemmin sanottuna karakteristinen aallonkorkeus, saadaan mittauksista kertomalla aallokon energiaspektrin varianssin neliöjuuri neljällä. Korkein yksittäinen aalto on noin kaksikertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Erään aallonmittauspoijun sijainti Itämerellä: 59° 15' N, 21° 00' E mesaani takamasto mizzen, mizen (-mast) tai purje, esim. mesaanimasto, mesaanipurje mesaaniharuspurje iso- ja mesaanimaston väliin nostettu haruspurje messi kokous- ja ruokailuhuone mess messikalle messipoika, messityttö kauppa-aluksissa toimiva palveluspoika ja kokin apulainen minuutti ' asteen 60. osa = 1 nm, mpk vain leveysaste on meripeninkulma mistral yksi toinen välimeren tuulista mittaustodistus kilpailuluokkaan hyväksytyn purjeveneen mittaustodistus mizen mizzen mesaani mizzen, mizen Mast nearest the stern on a ship with three masts. mob man over board, mies/ihminen yli laidan modus substanssin muuttuva olotila erotuksena pysyvästä (eli liikkuva kuin venho). Kuulema myös kilpailuissa menestyksekäs vene. moinaa moinata, tuuli tyyntyy monitorointi valvonta, seuranta mpk meripeninkulma, merimaili, sjömil, nautical mile 1 meridiaanin kaariminuutti = 1 meripeninkulma (ei merimaili, jollei halua ilmaista slangina) mv moottorialus? motor vessile? merivartiosto? mylar purjekangasmateriaali myrskyfokka pieni keulapurje myrkyssä purjehtimistä varten myrskyisopurje pienikokoinen, usein erikoismuotoon leikattu vahvasta purjekankaasta tehty purje myötäkäännös jiippi märkäpinta veneen rungon vedenalainen pinta-ala. Märkäpinta-ala vaikuttaa kitkaan ja kulkuvastukseen, jonka alus muodostaa edetessään ja sen myötä nopeuteen. märssykori tähystyspaikka maston huipussa möljä laituri mönsträtä mynsträys, pestata, ulosmönsträtä mörköaalto normaalia isompi aalto, joka iskee yövahdissa väsyneeseen pinnamieheen N pohjoinen, North naakeli naakelipenkki nadir (arab.) nadiiri, tähtit. alikohta, zeniitin vastakohta, taivaanrannan kohta, joka on jalkaimme alla toisella puolella maapalloa. naftapasaati moottori nallepuku purjehdusasun alle laitetava lämmin fleece/snug -asu napanuora liina jolla turvavaljaat kiinnitetään elämänlankaan nausea (lat) merikipu Nautical almanac kuun, auringon, tähtien ja planeettojen liikkeiden tarkat tiedot, suuri apu perinteisessä navigoinnissa nautiikka merenkulku, -taito, -oppi nautik meri-ammattiin kuuluva nautilus helmivenhe, simpukka nautofoni eri taajuksisia ääniä lähettäviä äänimajakoita, joiden avulla saattoi paikantaa itsensä huonossa näkyvyydessä Suomessa yleisesti 1980-1985 ja Ahvenanmaan Märhällänilla 1993 asti. nauttinen merenkulkuun kuuluva (nauticus lat.) nauttinen hämärä auringon lasku 6-12° horisontin alapuolelle. Mahdollistaa taivaankappaleiden erottamisen. navaalinen merenkulkua koskeva navigaattori navigatör, navigatööri. Aluksen suunnistuksesta vastaava henkilö, elektroninen suunistamisväline. Navigatsuuni opin taitava mies. navigoida navigare, navigeerata, navigointi, navigation, styrmanskap, navigering, navigatio (lat.) purjehtia, purjehdustaito, merenkulkutaito, merenkulkutiede. Kulkea kohden tavoiteltua ymmärtäen sijainnistaan ja sijastaan tarvittavan. Huolehtia aluksen kulusta ja liikkeistä vesillä ollessa. Se tiede, joka opettaa suurimmalla tarkkuudella ja lyhimmällä ajalla kuljettamaan alusta aavain merien ylitse yhdestä haminasta toiseen. Ensimmäisen navigatsuuni eli merenkulku oppikirjat: Portugiifari Pedro A. Nunez (1537). Tratado em defensam da carta de marear. Lissabon. Pedro de Medina (1545). Arte de Navegar. Valladodil. (Ehrensvärd 1995, 64) Merenkulkutaito perustui suulliseen perimätietoon, paikallista kokemusta, henkistä varantoa. navigoija aluksen suunnistuksesta vastaava henkilö neerhaalari puomin alasvetäjä negatiivinen blokitus = köydestä vedettäessä 30 cm liikkuu vedon kohde esim. fokka 1 m ylöspäin (jos negatiivinen falli) Neptunus room. meren ja merenkulun jumala nereidi kreik. nereis, kreik. tarustossa merenneitonen Nereus kreik. tarustossa merenhaltija, "meren ukko", Doriin puoliso, nereidien isä nm nautical mile, vrt: meripeninkulma nollameridiaani nollapituuspiiri Klaudios Ptolemaios (n. 90-160/170) asetti nollameridiaanin Kanariansaariin kuuluvan saaren länsipuolelle. (Ehrensvärd 1995, 20). Sijainti vaihteli Kanarian saarilta Azoreille, Lontooseen, Pariisiin ja muualle, kunnes 1884 vakiinnutettiin Greenwichiin. noppa varsinkin ranskasta saatava, todella surkeaa punaviiniä sisältävä, ruskea kuution mallinen 5 litran viinipötikkä. nostaa nostella, nostaa tuuleen, ks. luffata nousuherkkä veneen taipumus kääntyä tuuleen päin näkki vedenhaltija, vetehinen, vedenneito? veneen pohjaan tarttuva pieneliöstö O ost, ida, itä I, east E ohjain ohjuri. Purjeen nostossa käytetty nostoa avittava ohjain. ohjausvauhti ohjailuvauhti, nopeus, jolla vene alkaa totella peräsintä Okeanos (Oceanus), ocean, valtameri, världshav (swe), Ozean (ger)
Maa oli tasainen ja sitä ympäröi kaikkialla Okeanos-virta (Henrikson 1997, 281) Alussa oli kaaos, kaaos synnytti Gaian (maan), jota roomalaiset kutsuivat Terraksi, tai joskus Telukseksi; tämä jumalolento pani vuorostaan alkuun Tartaroksen (Manalan), Uranoksen (taivaan) ja Okeanoksen (meren). Suhteestaan Uranokseen Gaia synnytti kykloopit, valtavat viisikymmenpäiset gigantit, merenjumalatar Thetiin, musitin jumalatar Mnemosynen, titaani Iapetoksen ja Kronoksen, jonka nimi lie epäilemättä sukua kreikan sanalle khronos, aika. Poseidon, Rhean ja Kronoksen poika, jonka Kronos söi, mutta jonka Rhean avuin poikansa Zeus pakotti antamaan ylen. Zeus jakoi vallan maailmassa sisarustensa kanssa: Poseidonille hän antoi vallan meren yli... (Henrikson 1997, 273-274) Zeuksen sedän vaimo oli nimeltään Klemene eli Asia, ja hänestä Aasia on sanut nimensä. Asialla oli puolisonsa Iapetoksen kanssa lapsia mm. Atlas, joka kannatteli taivasta maan läntisellä äärellä. Tässä tehtävässään päätynyt Mercatorin kuuluisan kartaston karttalehdelle vuonna 1595, ja kirja sai nimensä kuvan mukaan jättäen sen perinnöksi kaikille tuleville kartastoille. (em., 275)
oktantti kulmanmittauslaite; oktantilla asteikon kaari on kahdeksasosa 360 asteesta. Vrt. sekstantti. ongari osatakila etuvantti ei tule maston huippuun asti, vrt. täystakiloitu. Takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippua alemmaksi (esim. 7/8-riki). P pohjoinen, north, põhi (est) paapuuri vasen, babord, port Aluksen vasen puoli peräpäästä keulaa kohde katsoessa. Port voisi viitata siihen että hyvä kaijan puoli kun peräsin ei ole tällä vaan styyran puolella. paapurin halssi tuuli tulee purjeeseen vasemmalta puolelta paarlasti painolasti ballast paarlastia käytettiin ja käytetään pitämään alus tasapainossa ja pystyssä paatti paat (est), ks. alus pakata pakkaa, tuuli puhaltaa purjeen "väärälle" puolelle pakka keulakansi pakkaa etuliesma pakkaa, kun suhteellinen tuuli käy väärältä puolelta purjetta pakkituuli tuulenpuolella kulkevan veneen purjeiden aiheuttama häiriötuuli pallo vrt. meridiaani (kaari), longitudi, aste, pannukakku Maapallon ympärysmitan määritti ensi kerran hämmästyttävän tarkasti Alexandrian kirjaston toinen johtaja, Beeta Eratostheen (282-202 eaa.) Syene (nyk. Assuan) Etelä-Egyptissä on kesäpäivän seisauksen aikaan kohtisuoraan zeniitissä. Alexandrian kulma on 1/50 ympyränkaaresta. (Henrikson 1997, 256) pallokas spinaakkeri, spinnu, kevyestä kankaasta tehty pallonmuotoinen keulapurje pannukakku perinteinen ainakin eurooppalainen oletus maapallon muodosta parkki parkki bark bark, barque (fre) barca (it & esp) 3-5 mastoinen purjealus, jossa etummaisissa mastoissa on raakapurjeet, mutta perämastossa ainoastaan puomi- ja latvapurjeet. partuuna vrt. barduuna parras kannen reuna, laita parraslista varvaslista patenttiloki itsestään toimiva matkan mittaaja peittää purjehtia niin, että toinen vene jää oman veneen purjeitten taakse eikä saa tuulta; kilpapurjehdusmääritelmä: veneillä on peitto, kun toinen vene ei ole selvästi edessä tai selvästi takana Pelias kreik. Poseidonin poika peltigenoa moottori pentri pentteri, byssa, kabyysi, veneen keittiö, pentry Päällyston astia- ja ruokakomero (Kaukiainen 1998, 91) vrt. kapyysi perigeum kuun lyhin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen kiertoradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa, Maata lähin oleva kohta vrt. apogeum perjantai oli pyhitetty Frijalle (Frija -> reede) pohjolan Venukselle, Torin ja Lemminkäisen äidille. peräharus takaharus, -staagi, hekstaagi perämela ohjaukseen käytetty mela, saapso, saps (est) perämies sapsomies, styrman, helsmanni, helmsman, mate toinen perämies, second mate ks. päällikkö, pinnamies peräpeili veneen perä, veneen ahterin pystysuora tai viisto osa peräsin helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe), Ruder(pinne) (ger) aluksen ohjain vrt. perämela, sapso, tyyrimela, saps Peter's Café Sport jokaisen kunnon purjehtijan tietämä paikka pianisti soittelee täkin koskettimilla (gaijat, liikit jne.) pii, piissä ohjata vastatuuleen, käytetään esim. purjeidennostossa ja laskussa. Keulapurjeen jalustaminen pakkiin isopurjeen silti vetäessä, jollloin vene pysyy miltei paikallaan (maata piissä). Pii on sitä, että pidetään purjeella ankkuroitu alus senverran vinossa tuuleen, että se ei heilu valtoimenaan puolelta toiselle ankkuroituneena ollessaan. piinata purjehtia tai ohjata liian ylös tuuleen, jolloin veneen vauhti hidastuu, taktinen tai hetkellinen piinaaminen jonkin merkin tai reimarin kiertämiseksi saattaa monasti kuitenkin kannattaa. Yrittää nousta mahdollisimman ylös tuleen vauhdin hidastuessa. piira piiru alunperin tuuliruusussa, sittemmin kompassipiiru. Ilman- tai tuulensuuntia merkitsevät viivat ja kirjaimet. Esim. E, SW, IpP = Idän puoleinen Pohja, PiP = Pohjois-Itä-Pohja, Länsi-Pohja-Pohjoiseen. Pohjoista, itää, etelää ja länttä nimitetään pää eli kardinaalipiiruiksi. Jakamalla niitten välit kahtia saadaan neljä interkadinaalipiirua, itäpohjoinen, itäetelä, länsietelä ja länsipohjoinen. Jakamalla näin edelleen toinen toisensa perästä syntyneet väliaukeamat kahtia saadaan yhteensä 32 yhtäsuurta ja yhtäkaukana toisistaan oleva ilmansuuntaa eli kompassipiirua. (Merenkulun ... 1927, 8) meripiiru on 11,25 astetta Piirujakoon nojautuvat esimerkiksi kulmat, joissa kulkuvalot näkyvät. piiru pitkittäissaalingit jotka levittävät mastoa takaviistoon tukevia partuunoita (Kaukiainen 1998, 152). piissä ks. pii pikasakkeli avainsakkeli, vääntöliikkeellä lukittava/avattava sakkeli pilli merkinantolaite, soitin. Käytetty ainakin jo kreikkalaisilla kaleereilla suotajien tahdin antoon. vrt. pursimiehen pilli pilotti luotsi, pilot pilssi kölisyvennys, veneen sisäpohjan ja kölin välinen tila palleoja pilssipumppu lenssipumppu, pilssiveden tyhjennyspumppu pinna peräsinpinna, peräsinvarsi, joskus myös kipparin tai miehistön sietokyky, vrt. peräsin helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe), Ruder(pinne) (ger) pinnamies ks. perämies pirtupaatti pistoolihaka jousikuormitteinen haka esim. keulapurjeen kiinnittämiseen pistopunkka istumakaukalon alle ulottuva kajuutan punkka pituuspiiri ks. longtudi plaanata ks. surffi platlenssi plattis, suora myötis, täysmyötäinen plattinki palmikoitu nuora pleissata tehdä köysi- tai vaijeripunos pleissi silmukointi tai jatkaminen punomalla, ks. pujos ploki bloki, pylpyrä plotteri tietokoneperusteinen, näytöllä varustettu reittipiirturi ja paikanmäärtyslaite, elektroninen merikortti pläkä bleke, tyyni, tuuli (p)läkähtyy Pohjantähti Stella Polaris, Polaris, North Star Ilma, Ilmarinen vai juma, taivaan (daivas (sanskrit) = hohtava, loistava) vai pohjan erotuksena kannesta (Meri 1983, 235). pohjoinen North keskipäivällä lyhyin varjo osoittaa suoraan pohjoiseen poiju bóje (cs) holl., kelluva esine, joka on ankkuroitu osoittamaan matalikkoa, kulkuväylää, ankkuripaikkaa tms. tai käytetään aluksen kiinnitykseen. Lisälaitteiden mukaan erotetaan kello-, ääni- ja valopoijut. poijuhaka poijuhaka, poijuun kiinnittymistä helpotta erikoishaka poka pollari tolppa, pylväs, pollare Aluksen kannelle tai kaijalle pystytetty pylväs, johon aluksen pesti tai muu köysi kiinnitetään pooki tunnusmajakka eli pooki, puuki? puisia tai kivisiä torneja (majakkatorni) ilman valaistusta. Ensimmäiset 1600-luvun puolivälissä Suomessa. Suomen avnhin säilynyt Lyökin kivi pooki vuodelta 1756 Uudenkaupungin edustalla. vertaa Kotkassa Pookinmäki Poseidon kreik. meren jumala, roomalaisten Neptunus prammi prammipurje prampurje bramsegel Maston kolmanteen osaan (alhaalta päin laskettuna) l. prammitankoon kiinnitetty purje. prammitanko prassata ahtaa brassa Ahtaa, suorittaa prassaus. prassaus Ohjaimien (ahtimien) avulla purjealuksen raakojen kääntäminen haluttuun suuntaan. Purjeiden säätöä siftien mukaan. prassi ahdin brass Ahdin, raakapuun nenästä alas kannelle kulkeva köysi. preventeri köysi tai taljarakennelma, jolla estetään ison puomi lähinnä myötätuulessa heilahtamasta vahingossa toiselle puolella (halssille) priki brigg Alus jossa on kaksi mastoa, mitkä kumpikin ovat raakapurjeilla varustetut. prikka reimari pritsi punkka, koija, veneen nukkumapaikka protesti purjehduskilpailussa harjoitettava pulmien selvittelykuvio Proteus Ennustustaitoinen merenhaltija, Poseidonin alamainen, kuuluisa kyvystään muuttaa muotoaan. Odysseian 4. laulussa kuvattu monihahmoinen meren haltija. proviantti muona lat. providere=pitää huolta pujoa tehdä köysi tai teräsköysipujos pujos puksprööti buugsprööt(t)i, pukströöti, keulapuomi, kokkapuu pulpetti pulpit, keulakaide veneen keulassa oleva kaide puntari ilmapuntari puolitonnari aiemman ior-säännön mukainen veneiden jaottelu kisoissa. Tonnari n. 40 jalkaiset paatit 3/4 tonnari n. 36 jalkaiset paatit 1/2 tonnari n. 30-32 jalkaiset paatit 1/4 eli varttitonnari n. 26 jalkaiset paatit vrt. varttitonnari, 3/4 tonnari & tonnari puomi puomi bom boom Aluksessa hirsi (piiru), johon puomipurje levitetään ja jalustetaan tai johon purjealuksessa veneet ym. kiinnitetään. (Nostettava tai laskettava poikkipuu, jolla tie voidaan sulkea). puomigaija spinaakkeripuomin gaija puomihela isopurjeen puomin mastoonkiinnityshela puomiliesma puomiliikki, isopurjeen alareuna puominivel gooseneck, isopurjeen puomin mastoon liittävä nivel puominkannatin dirkki, puomisakset puomisakset Puomisaksia köytetään kannattamaan puomia silloin, kun purjeet on koottu puomille. puorti laivan t. veneen kylki, laita, parraspuu, reelinki, lastausluukku laivan kupeessa puoshaka venehaka puosu puosmanni, pursimies, båtsman, boatswain Suomen laivoissa purjeidentekijä. Luotettava ja pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväkeä töissä ja itsekin tekee tärkeimpiä takilaa ja purjeistoa koskevia töitä. Laivamiesten tehtäviä valvova kokenut merimies. puosuntuoli kankaasta valmistettu istuin, jolla voidaan nostaa ihminen mastoon korjaustöihin. purje seili, sail, plchty (cs) 2000 v sitten Läänemerellä tuntematon. Vuosina 600-750 alus sai purjeen. n. 790 takilointi muuttui, taakit keulasta ja perästä partaille. Mahdollisti paremman luovimiskyvyn, purjehtimisen etuvastaiseen. (Meri 1983) Itämeren alus sai purjeen vuosina 400-500 (Ehrensvärd 1995, 16). purjehakanen kiinnityshakanen, jolla keulapurje kiinnitetään keulaharukseen. purjehdus Välimerellä on purjehdittu jo n. 4 000 vuotta eaa. Alukset pysyivät kauan alkeellisina eivätkä ne pystyneet luovimaan. Purjehdusominaisuuksiltaan kehittyneempiä olivat vasta arabien alukset ja viikinkilaivat. ks. purje Iloa matkanteosta. vrt. navigoida purjehdusohjeet itineraari, itinerarium (lat), luotsikirja, orderi reittikuvaus, matkaopas, peripliide, isolaario (isola ital. = saari) = saarikirja (ks. Ehrensvärd 1995, 66) Alun alkaen suullista perimätietoa meriteistä. Itämeren vanhin ohje on 1200-luvulta. Se kuvaa laivareittiä Kalmarinsalmesta Tukholman saariston kautta Suomen etelärannikolle ja edelleen Tallinnaan. vrt. kartta, navigoida purjehdustaito navigoida, vrt. merimiestaito purjehtia skiglata, navigoida liikkua purjeitse, olla vesillä. purjehtija sailor purjeikkuna purjeeseen läpinäkyvästä materiaalista ommeltu osa purjelaiva purjealukset
pääasiallisesti purjeiden avulla kulkevia aluksia, joissa nyk. on apukone ahtailla vesillä ja tyynessä liikkumista varten. Purjelaivojen nimitykset liittyvät yl. takilaan eli rikiin, joka käsittää mastot ja purjeet sekä näitä tukevat ja kannattavat tangot ja köydet, joskus rungon muotoon tai tehtävään. Mastot voivat olla yksi- tai useampiosaisia (esim. alamasto ja latvatanko tai alamasto, märssytanko ja prammitanko). Pisin masto on aina nimeltään isomasto, ja sen edessä on fokkamasto. Perimmäinen masto on fregatissa kryssi- eli pekiinimasto, kaksi- tai kolmimastoisessa aluksessa raa'attomana mesaanimasto sekä useampimastoisissa jiggermasto. Jiggermaston edessä oleva masto on perämasto ja tämän sekä isonmaston välissä mahdollisesti oleva masto keskimasto. Takilan mukaan voidaan purjealukset jaotella seuraavasti: yksimastoisia ovat katti, sluuppi eli pursi, kutteri, jaala ja jahti, kaksimastoisia priki, brigantiini, kuunaripriki, kuunari, kaljaasi, jaala, ketsi sekä jooli, kolmimastoisia fregatti eli täystakiloitu (kaikissa mastoissa raakapurjeet), parkki, barkentiini sekä erilaiset kuunarit, neli- ja useampimastoisia fregatit, klipperit, parkit ja kuunarit. (Wsoy Facta 1996)
purjenumero purjeessa oleva purjeveneen rekisterinumero purjevenevetolaite, Sail-Drive, S-vetolaite, purjeveneen sisämoottorin vetolaite purjemaakari purjeneuloja sailmaker pursi pursimies ks. puosu pursimiehen pilli pursiseura jahtklubi (est), yacht-club (eng), jaktklubb (swe), Jachtklubb (ger) pushpit peräkaide, peräkehä, veneen perässä oleva kaide pussi pussikkuus, purjeen kaarevuus pylpyrä pyörä, väkipyörä block (vrt. lokki ja bloki), vrt. hunsvotti pytsi kangasämpäri päällikkö stydimadr master Aluksen päällikkö. Aluksessa on aina vain yksi päällikkö, vaikka samalla voi olla useita kapuja, tosin usein kapu on ja sillä tarkoitetaan samalla päälikköä ja harvemmin samas paatis onkaan useampaa kapua samaanaikaan läsnäkään. Styyrimatruusi, perämies, sapsomies, kuningas. Skipherr, kippari lie peräisin myöhemmältä ajalta, jolloin laiva oli jo muuttunut yksityisomaisuudeksi. vrt. perämies pääsky kun pääskyt lentävät matalalla lie ilmassa painetta ja sadetta odotettavissa. päästö purje päästää ilmaa ohitseen, esim. tilanteessa jossa on liiaksi tuulta tarjolla ja kaikkea sen voimaa ei voida esim. liiallisen veneen kallistumisen vuoksi hyödyntää eteenpäin menemiseen. pömpötin fendari R raaka poikittainen horisontaalinen puu mastossa raakapurje raa'alta avattava tai laskettava yleensä varsin neliönmuotoinen purje. rakki raa'an mastoon kiinnittävä rauta rapakko Atlantti rasvatyyni dead kalm ratti ohjauspyörä rautagenoa apumoottori rautaluovi Luovin sijasta väistetään este apumoottorin avulla. rautatanko järnsteng Norjassa käytettyjä merimerkkejä, usein kiinteitä, ohuita rautatankoja, joissa voi olla kulunut maali, jolloin sellaisen näkee vasta 20 m päästä. Auttavat suuresti navigoinnissa. ratsastaja isopurjeen etuliikkiin kiinnitetty hela, joka liukuu mastonliikkiurassa redi sataman edustalla oleva suojainen alue redillä odottaa sataman edustalla, usein ankkurissa Reed's Macmillan nautical almanac = avomeripurjehtijan raamattu reelinki, reilinki, laita, parras reimari viitta, remmare, meri-viitta, beacon, prickers, prikke (ger) reivata reivaus, vähentää purjepinta-alaa. Refva, to reef, take a reef "Merellä ei totisesti tehdä kiinni purjeita liian aikaisin, ei edes ajoissa, vaan vasta hädän ollessa käsillä" (Hämeen-Anttila 1913, 226). reivi pienennetty purje esim. ykkösreivi, joloin purjen pinta-alaa on pienennetty vähiten, kakkos ja kolmosreiveillä enemmän reivikulma isopujeen takaliikissä oleva vahvistettu kulma reiviköysi isopurjeen takaliikistä puomin pään kautta mastolle johtava köysi, jolla purjeen reivikulma vedetään puomiin kiinni. reiviseisinki köydenpätkä, joka on kiinnitetty purjeeseen ja jolla purje kiinnitetään puomiin tai raakaan reivattaessa. reivisolmu ks. merimiessolmu rekata ajautua, sortua rihmos köyden päättäminen ohuella langalla kietomalla rikata takilan pystyttäminen tai pois ottaminen riki standing rigging, running rigging takila, purjeveneen kinteä ja juokseva riki riki perämoottorin alaosa rikaus, riki rig Mastot, muut pyöröpuut ja saalingit sekä niiden lukumäärä ja asettelu. rintsikat Spinnu rintsikoiden näköisenä ylhäällä. Periaatteessa aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina varmasti kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön ehdottomista suoloista! vrt. tiimalasi. rissa pylpyrä, ploki ro ro roll on roll off lastialus rod vedetystä terästangosta valmistettu vantti tai harus roiskesuoja kuomu, sprayhood, kulkuaukon suojakuomu Roland "Itämeren uljas Roland, merimieshyveiden ruumiillistuma" (Meri 1983, 118). rudder peräsin, ruori, ror, roder (swe), Ruder (ger), kormidlo (cs) ruffi ruffi, hytti, kajuutta rullagenoa keulapurje, joka rullamekanismin avulla voidaan kiertää keulaharuksen ympärille. rullareivi rullaiso, isopurje, joka rullamekanismin avulla voidaan kiertää maston sisään (myös puomin ympärille tai sisään) rullata keinua, kallistella sivuttain aallokossa rulli? rullasi (impf.) ??? runkonopeus solmuissa = 2,43 * vesilinjan neliöjuuri. (=n. vesilinjan pituus metreissä.) x-95:ssa 8 m vesilinja = 6,87 kn. runni ahtojää ruori ruotel (m), kormidlo (cs) tapillinen ohjainpyörä ruorikulma peräsinlavan ja veneen suunnan välinen kulma ruorimies perämies rustirauta purjeveneen runkoon vahvasti kiinnitetty esim. ruostumattomasta teräksestä valmistettu vantin tai haruksen alapään kiinnityskohta. ruuhi vene, kuutti, haapio, alus, kuitti (karjala) yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta) koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä käytettiin tav. kalastuksessa. Veneen kantamuoto, joka tehtiin kovertaen yhdestä puusta. (Karjalainen kuitti-sana merkitsee yhdestä puusta veistettyä venettä.) (Ruuhi myös 2) ruumisarkku, 3) syöttökaukalo (Suomen... 1992)) vrt. seula ruuma rummet, rumpf Kauppa-aluksissa lastia varten määrätty tila, sekä sota-aluksissa alimmainen patteria-täkin alla se sia, josta paarlastia, ruokaa, vettä jne. säilytetään. rynnäs aluksen kyljen etuosa kyljen keulanpuoleinen voimakkaasti kaartuva osa rynnäsköysi aluksen ryntäältä laiturille lähtevä kiinnitysköysi, jonka laiturinpään kiinnityspiste on aluksen perän suunnassa räpättää räpättää esim. puje voi räpättää jos snörppien lukot eivät ole kunnossa, niin purjeesta voi lähteä varsin sietämätön ääni rätti purje sail röijeli S etelä syd south lõuna (est) saalinki spriidari, vantinlevittäjä, maston tuki Vaakasuuntaiset tuet maston molemmin puolin, joiden kautta harukset kulkevat. sakkeli sammakko köysilukko joka mekaanisten juosien avulla pitää puristusvoimalla köyden kiinni satama sadam (est), port, vrt. hamina scirocco yksi välimeren tuulista Seagull Mainio yksinkertaisesta yksinkertaisin yksisylinterinen ulkolaita perämoottori, josta sanotaan että vaihteiston voiteluöljynä voi käyttää merivettä. Potkurin lavat suoria. seaman merimies sjöman seelipenkki seireenit kuolonhaltijoita, jotka kuvattiin laulu- ja soittotaitoisiksi sekaolennoiksi, linnuiksi, jotka houkuttelivat laulullaan purjehtijoita turmioon. seissingit lyhyet nuoranpätkät joilla purje solmitaan raakaan sekstantti sekuntimetri m/s, tuulen nopeuden mittayksikkö selkä aava merialue septi septisäiliö, -tankki, jätetankki seula vuotava tai kehnonpuoleisessa tilassa oleva alus sheet jalus sheet cord fastened at the lower corner of a sail to hold it and control the angle at which it is set. sifti shifti, shiftaus, shift tuulen suunnan kääntyminen, tuulensuunan muutos signaaliliput viestiliput, aakkoset, numerot, korvausviirit ja vastausviirin käsittävä viestien antamiseen tarkoitettu lippusarja. vrt. lippu silmä Välimerellä oli ja on tapana jostain syystä maalata alusten keulan yläosan molemmin puolin silmä. sitloora istumakaukalo skabata kilpailla skailetti kattoikkuna skanssi miehistön tila tai kajuutta skeki skegi, sgegi, veneen alaulokkeen osa, johon peräsin kiinnittyy. Peräsimen laakerointituki veneen rungossa. skibata seilata, purjehtia skiglata seilata, purjehtia segla sail purjetada (viro) plout, plavit tai plachtit (tsekki) (purjetan, purjetat, purjetab, purjetame, purjetate, purjetavat (ryypäthä = purjutaa)) Mistä lie skiglata sana saanut alkuaan, ellei sitten ole suussa uuden muodon saanut segla? skiglit purjeet skuutata jalustaa skuutti jalusköysi, säätököysi skuutto ks. kuutto Skylla l. Skylle, kreikk. tarustossa kuusipäinen merihirviö, joka asustaa vastapäätä Kharybdista korkean äkkijyrkän kallion onkalossa. Kun laiva kulkee sen ohitse jokainen pää tempaa siitä miehen. Meren jumalan rakastajatar? sköne meri, hav, sjö, sea, ocean slaagi luovi, vastakäännös slagsida slaagsiida olla slagsidassa = olla kallellaan, kallistuneena sivuttain. "Paatti oli styyrpuurin slaagsiidassa" eli laiva oli oikealle kallellaan. slakki slaki, ylimääräinen löysä osa köydessä slipi Uiva telakka. Kalteva puinen maalta veteen ulottuva siltarakenne, jota pitkin pyörien päällä olevilla kelkoilla säilytetyt kevytveneet työnnettiin veteen eli sköneen. Slocum Joshua (1844-1909) kanadalainen Slocum purjehti ensimmäisenä ihmisenä yksin maailman ympäri 1890-luvulla.
In April 1895 he set sail from Boston in the 36-foot 9-inch (11.1-metre) Spray, an old fishing boat built about 1800 that he had rebuilt. He sailed alone, following a route that took him to Nova Scotia, the Azores, Gibraltar, South America, Samoa, Australia, South Africa, the West Indies, and finally, in June 1898, to Newport, R.I., to complete his circumnavigation. He had sailed 46,000 miles (74,000 km) in three years, two months, and two days.
sluuppi sloop yksimastoinen purjevene, jossa on vain yksi keulaharus ja -purje. slööri sivumyötäinen, laitamyötäinen, avotuuli hyvää tuulta purjeisiin Dobrý vítr do plachet (tsekki) Snaippi Vikla snörppi kiristin purjeen takaliikin kiristin. Purjeen takaliikissä oleva kiristysnaru (veneen ainoa naru). snörppilukko snöörit sola keula- ja isopurjeen väli (luovissa) solmu solmu knyt? knot (kn) nopeusyksikkö ja solmu. Solmu on yhtäkuin meripeninkulmaa tunnissa, n. 1852 m/t. Nautical miles per hour
Nopeutta mitattu käsilokilla. Aluksen perästä laskettiin kolmiomainen levy 30 sekunniksi. Aika laskettiin tiimalasilla. Ulos soljuneen köyden solmumerkit laskettiin. Tästä syntyi käytäntö mitata aluksen nopeus solmuina. Solmut oli solmittu 42 jalan (7 sylen) välein, ja kun uskottiin, että merimaili oli 5000 jalkaa, saatiin suhteutus mailiyksikköön. (Ehrensvärd 1995, 201)
sonninkivekset ohjuri, purjeen nostossa avittava ohjain sorto veneen sivuttaisliike poispäin suhteessa tavoitellusta suunnasta tai kurssista. Tuulen tai virran aiheuttama veneen ajautuminen sivusuuntaan. spankerpurje spektra kestävä köysilaatu spiira puomi, jolla levitetään (etu)purjetta, esim. fokkaa, vrt. spinnun puomi spiirapuomi keulapurjeen tukipuomi spiirata tukea keulapurje myötätuulessa isopurjeen vastakkaiselle puolelle. spinaakkeri pallokas, spinnu, spinnaker spinaakkeripuomi spinaakkerin tukipuomi spinaakkerisukka spinaakkerin nostoa ja laskua helpottava purjesuoja spinnu spinu, pallokas, pallopurje, spinnaker Veneen suurin purje, jolla veneeseen saa mukavasti lisää vauhtia ja usein purjehdukseen myös jännitystä. Spinnu on kiinnitetty vain kulmistaan, eli yksikään liikki ei ole kiinteästi kiinni missään. Mm. näistä syistä hyvin eläväinen ja herkkä purje. Spinnumanoverit ja sillä ajo vaatii sekin taitoa, sitä enemmän mitä kovempi tuuli ja isompi spinnu. spinnupuomi sprayhood roiskekuomu springi veneen kiinnityksessä käytettävä viistosti tuleva köysi Kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä. Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä laiturille kohti veneen keskiosaa. springleri avattava pohjaventtiili kevytveneissä jolla saa vedet ulos veneestä kun vene kulkee riittävän kovaa spörbeli Se purjeveneeseen, useimmiten keulapiikin punkan alle, mutta mahdollisesti myös jonnekin muualle kadonnut, määrittelemättömän muotoinen ja vaihtelevan kokoinen, väriltään erilainen esine tai instrumentti, jota gastin noviisijäsen lähetetään etsimään esim spinnujiipin aikana, tai silloin, kun hän esiintyy liian asiantuntevasti. S/S höyryalus steam ship vrt. M/S moottorialus, moottoripurjehtija, M/Y moottorivene, motor yacht SSB-radio Single Side Band, HF-taajuusradio staagi harus stag Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa. vrt. taaki ja vantti. stampata tampata, puskea aaltoja vastaan staysail haruspurje steevi keulavannas stern perä stern thruster peräpotkuri; keulapotkuri, bow thruster stormi stuertti laivakokki steward ison aluksen ravintoloitsija, koulunkäynyt laivakokki, vrt. tuuvartti stuura isopurje stuuvari laivantäyttäjä, ahtaaja stuuvaus veneen lastaus, asettaa tavaroita oikeille paikoilleen styra ohjata styyrpuuri styyra, stypari, stydari, oikea halssi, styrbord, starboard Styyrpuurin halssi tiettävästi tulee viikinkiveneissä käytetystä tavasta kiinnittää ohjausairo veneen oikeaan laitaan kiinni. Styra = ohjata, styyrpuuri = ohjauspuolen halssi viikinkiveneissä. Tuuli tulee purjeeseen veneen oikealta puolelta. stökö merimerkki sumu näkyvyys alle 1 mpk. näkyvyys 1-2 mpk = ume. sumuseinä/mä suojanpuoli lee suola meriveden suolaisuus Suomen rannikolla 1975 0,543%, 1994 0,36%, 1998 n. 0,6%. Suolapitoisuus Välimeressä on yleensä 36 grammaa litraa kohti. Atlantin suolaisuus on noin 35 promillea l. 3,5%. Itämerelle ominaisesti suolapitoisuus vaihtelee, kekimäärin se on 10-12 promillea. Valtamerissä 35 promillea. suolalasti suomalaisten laivojen perinteinen tuliainen 1800-luvulla surffi Alus nousee veden päälle tai aaltojen harjalle ja sen vauhti nousee usein huimasti. Nousta plaaniin, ylittää veneen runkonopeus nousemalla veneen muodostaman aallon yläpuolelle. Suursaar Suursaari po-lu - e-ka suunnassa 11 km pitkä, 1,5-3 km leveä. Lountakorkia 158 m, Haukkavuori 142 m, Mäkiinpäällys 118 m, Pohjoiskorkia 106 m. 40 km Suomen rannikosta, 55 km Viron. (Saara Peltola (1960). Suursaari menneinä aikoina. Hki. s. 14) SW lounas sydvest southwest swell vanha maininki s/y sail yacht, purjealus, esim. s/y Xantippa sydvest lounas sydvest southwest Myös sateeelta suojaava päähine, joka ulottuu niskaan asti. sykloni matalan keskustaa kiertävä useimmiten myrskyinen tuuli syli syvyyden mittayksikkö, esim. 8 syltä vettä keulan alla. Vanha suomalainen pituusmitta = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,781 metriä, uusi syli = 2 metriä. Ihmisen syli tai sylys. syvä meri/vesi valtameri, djuphav, djuphahssegling, deep sea Tarkoitetaan ilmeisesti merta, kun sen syvyys on pikemminkin kilometrejä kuin satoja metrejä. vrt. Okeanos syvänmerenpurjehtija syydata kallistua, olla kallellaan syydvesti ilimansuunta sekä päähine sää vädret weather, vrt. ilma & Ilmarinen sääennusteet radiossa Suomessa 198?-1997 8.15, 12.45, 19.10, 22.10 1998- 7.50, 12.45, 21.50
Kirkas auringonnousu ja lasku punaiselle taivaalle huonoa säätä, itä- tai pohjoistuulta, kirkas keltainen auringonlasku kovaa tuulta, kalpea taivas ja kalpea auringonlasku itätuulta. Kirkas kalpea tai harmaa auringonousu kaunista säätä, samoin pehmeät untuvapilvet ja vaaleansininen taivas Synkät tummat pilvet, usein kovapiirteiset ja repaleiset: kovaaa tuulta ja myrskyä.
T taaki staagi, harusköysi, stay (eng), stag (swe) Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa. Paksu köysi, joka yhdestä päästään, siihen plitsatusta silmukastaan, istuu kiinni jokaisen maston ja tangon topissa ja siitä juoksee vinottain eli loitosti keulan-puolella olevan likimmäisen maston ja tangon juurelle tahi puugprötyn tahi fliivari- ja jaakari-puomin nokkaan, johonka staakin ala-pää taljareepeillä lujasti jännitetään, keulan puolelta tukemaan mastoa ja tankoa. Staaki kutsutaan sen maston tahi tangon jälkeen, jota se tulee, niinkuin e. m. iso staaki, fokka-staaki j. n. e. taag-seili staag-seili, staaki-purje, stakseil (rus), stay-sail (eng), stagsegel (swe), Stagseil (ger) Kolminurkkaiset tahi epämuotoiset purjeet, jotka litsoissaan staakeja tahi leikareita myöten kulkevat mastoin välillä, tahi keula-maston ja fliivari- tahi jaakari-puomin välillä. (Stjerncreutz 1863) Staaki- eli taaki-seilit puugpröötystä ovat seuravaiset: Fokka-taakseili, fore stay-sail (eng) Tämä purje tulee fokka-taakia myöden, eikä näy tässä kuvassa hissattuna... taavetti jollan ripustusteline takila taklaus, taklattu, tackle Kiinteä ja juokseva köysistö, vantit, staagit, harukset, väkipyörät, pylpyrät ym. Taklaus laajemmassa merkityksessä kaikki aluksen mastot, tangot, raa'at ym. pyöröpuut, kiinteä ja juokseva köysistö, väkipyörät ym.; ahtaammassa merkityksessä siihen ei lueta sisältyvän rikiä eli mastoja ja muita pyöröpuita. Tall Ships Race suurten purjelaivojen kilpailu talja köydestä ja pylpyröistä muodstuva voiman moninkertaistava vetolaite. taljanuora taljagrep lanyard Kiinteän takilan tukiköysien (vanttien, partuunien ja taakien) alapäässä oleva useankertainen pingoitusköysi. talonpoikaispurjehdus tamp köyden pää tappajat kuminauhat, joilla sidotaan purje puomille. Kun kuminauhojen päässä on muoviset/puiset nappulat, on niitä venyttäessä vaarana nappulan lennähtäminen esim. silmään. targakaari varustekaari tartuntakaide turvakaide esim. kajuutan katolla tekstiilipujehtija Tekstiilipurjehtivat vertailevat gps:iään: "Oikea merimies navigoi tähtien ja sekstantin avulla. Ja kun sekstantti tyhjenee, korkataan uusi" teleskooppi kreik. tele = kaukana, skopein=katsoa Theseuksen laiva
"The ship wherein Theseus and the youth of Athens returned had thirty oars, and was preserved by the Athenians down even to the time of Demetrius Phalereus, for they took away the old planks as they decayed, putting in new and stronger timber in their place, insomuch that this ship became a standing example among the philosophers, for the logical question of things that grow; one side holding that the ship remained the same, and the other contending that it was not the same."
Thetis kreik. tarustossa merenhaltijatar, Peleuksen puoliso, Akhilleuksen äiti tiimalasi Spinnu tiimalasin muotoisena ylhäällä. Periaatteessa aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön ehdottomista suolista! vrt. rintsikat Ajan mittaus. tikku keppi, reimari tai viitta, snatska (cs), erotuksena poijusta, jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. itätikku. toglessi toggle, rustiraudan ja vanttiruuvin välinen haarakehela, vanttiruuvin nivel tokka telakka, satama-allas, dock tonnari n. 40 jalkainen purjealus, ks. puolitonnari toppi purjeen yläkulma, maston huippu toppiriki mastonhuipputakila, etuharus ulottuu maston huippuun toppivantit ylävantit Tor Obin rannan ostjakkien ylijumala num-torem. Vogulien Thor, tsuvasseille Tor. Taivaan, sään ja maailman symboli taarem, toorem, tuurem. Tuuri-tooru-taara. (Meri 1983) torstai tors dag, torstai, Torin, pohjolan ukkosenjumalan päivä touvi (laivan) kiinnitysköysi trallit pohjalaudat trapetsi kevytveneissä käytetty roikkumatuki tricolor kolmiväri alle 12m pitkän purjeveneen mastossa (myös ranskan lippu) trimaraani kolmirunkovene trimmata säätää trysail myrskypurje, tukipurje, kahvelipurje tseli Pyörien päälle rakennettu säilytyskelkka, jolla ranta-alueella kevytveneitä liikuteltiin. tsunami (maanjäristyksen aiheuttama) hyökyaalto. Kaalin t. Kaalijärven l. Pyhäjärven meteori Saaremaalla n. 300-600 eaa. aiheutti Tsunamin Itämerelle. tuhto soutuveneen, jollan penkki tunnetuin syvyyden mitta = vettä on rantaan asti turkki durkki, kajuutan, hytin lattia turvavaljaat henkilökohtainen turvaväline, jonka avulla estetään putoaminen veneestä. tutka radar Kuvaruutunäytöllä varustettu paikanmäärityslaite. radio direction and ranging tutka-antenni tutkan avo- tai suojakupuantenni tutkaheijastin metallinen monipintainen tutkasäteitä heijastava laite. tuulenpuoli luuvartti tuulensilmä täysin vastaisen tuulen suunta tuuli vind, wind, tuul (est) 0 calm, tyyni, stiltje, vinstilla, tuulevaikus 0,3-1,5 light air, õhk liigub 1,-3,3 light breeze, nõrk tuul 3,4-5,4 gentle breeze, kerge tuul 5,5-7,9 moderate breeze, tuuline 8,0-10,7 fresh breeze, navakka tuuli, styv bris, hea tuul 10,8-13,8 strong breeze, kova tuuli, hård bris, svag kuling, frisk kultje, tugev tuul 13,9-17,1 near gale, luja tuuli, styv kultje, väga tugev tuul 17,2-20,7 gale, myrskyinen tuuli, hård kultje, tormine 20,8-24,4 strong gale, myrsky, halv storm, torm 24,5-28,4 storm, kova myrsky, storm, tugev torm 28,5-32,6 violent storm, ankara myrsky, svår storm, väga tugev torm 32,7-61,2 hurricane, hirmumyrsky, orkan, orkaan tuulen nopeus 10 m korkeudella 10 min keskituuli, suurin Suomessa 31 m/s Mustasaar, Valassaaret 25.2.1971 (Kossnäs, Moikipää 12/1975; Hanko, Tulliniemi 1/1995). Suurin puuskanopeus 39 m/s Kossnäs, Moikipää 15.12.1975 tuuliperäsin Automaattiohjauslaite, joka pitää veneen säädetyssä kulmassa tuuleen nähden. Tuuliperäsin antaa peräsimelle tiedon tuulen suunnasta, tarvittavana ohjausvoimana käytetään joko tuulta, sähköä tai veden virtausta. tuuma pituusmitta tum Ylensä 1/12 jalkaa; kymmenys-tuuma=1/10 jalkaa=2,97 cm; kalu-tuuma=1/12 jalkaa=2,5 cm. 2.54 cm tuuvertti laivakokki, ks. stuertti twist twisti twist kiertää, purjeen pystysuuntainen kiertyminen tvärs poikittain, kohdalla abeam tvärsenda aluksesta kohtisuoraan laiturille kulkeva kiinnitysköysi tyyrmanni perämies täkki däkki, kansi, deck vrt. ruffi täystakila Etu- ja takastaagit tulevat maston huippuun asti. Tukeva rakenne valtamerellä. Osatakiloinnilla on ilmeisesti avoiteltu nopeutta. täyttöhela polttoaine-, vesitankin täyttöputki ja tulppa töijata kiinnittää vene törni köyden kierros pollarin ympäri U uimaportaat pelastusportaat, veneen perässä tai sivulla olevat portaat Ukko Ukko ylijumala, jumala, ukkonen ulappa uppouma deplasementti, aluksen paino kaikkien siinä olevine laitteineen ja koneineen. Nesteeseen upotetun tai siinä uivan kappaleen (aluksen) syrjäyttämän nestemäärän tilavuus. Ilmoitetaan tilavuutena kuutiometreissä tai painona metrisissä tonneissa. V,W West, länsi (fi), vest, lääne (et), západ (cs), oksidentti (fi), occidental (fr) < occidens (la) = laskeva [aurinko], länsimainen vahinkojiippi tahaton myötäkäännös > käännökset vahti watch vahti ja vapaavahti. Vuoro, työ- tai vastuuvuoro ja lepo tai varuillaanolo vuorottelu aluksella. Perinteisiä vuoronpituuksia 4, 12 tuntia. vrt. vapaavahti valtameri Okeanos (Oceanus), ocean, världshav, havet (swe), Ozean (ger) vannas Ranka, aluksen kölin ylöspäin kääntyvä jatke sekä keulassa että perässä. perävannas vannasputki potkuriakselin tai peräsimen laakerointi- ja tiivistysjärjestelmä. vantti stézen (cs) mastoa sivusuunnassa tukevat vaijerit. Vaijerista tai vedetystä terästangosta valmistettu mastoa sivusuunnassa tukeva harus. vanttiruuvi vantin kiristyslaite vapaalaita fribord, kuivakylki vapaavahti lepovuorossa oleva vahti, vrt. vahti off duty varpata irrottaa venettä karilta tai yleensä liikuttaa venettä ankkurista vetämällä. varpelaiteet lisäparras, falspoord haapion laitoja ja merikelpoisuutta korottavat laudat, jotka saatettiin ommella kiinni haapioon. varvi vastakäännös venda, staagi, kääntyminen luovittaessa vastatuulen kautta watch vahti venda vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Kuin alus tuulen suunnan puolitse käännetään yhdeltä puukilta toiselle. Alus makaa yhdelle puukille 6 träkiä tuulen suunnasta, ja tulee niin muodoin, kääntäyessä staakin ylitse, nousemaan eli luuvaamaan mainitut 6 träkiä, tullakseen päin tuuleen, josta se taas pudottaa eli falaa 6 träkiä, tullakseen toiselle puukille piilivinniä maakaamaan. Staagin ylitse kääntäissä annetaan seuraavaiset käsky-sanat:
Klaarit kääntämään! Paikoillanne! Valmiina kääntämään! Ready a-bout! Lear to go a-bout! (eng), Po mestam! (rus), Klar att vända! (swe)
Sillä ensimmäisellä käskyllä menee joka mies paikalleen käännöstä varten, ja ovat valmiina prasteja, skuuteja, puliinoja ja halsseja tarveta myöden viiraamaan tahi haalaamaan.
Ruori leehen!, ror i lä! Helm a lee! Ruder in Lee!
Sillä käskyllä kääntävät ruorimiehet ruoria vähitellen leen puolelle, ja kuin alus alkaa nousta eli luuvata tuuleen päin, käsketään;
Viiratkaa staagseilin skuutit! Staagseilin skuutit irti! To veer Stay-sails sheet! (eng), Stagseil Schoten abfieren. (ger) Fira af stasegelskoten! (swe)
Sillä käskyllä viirataan kaikki keulimmaisten stagseilien skuutit, fokka-skuutti ja kaikki keulimmaisten raaka-purjeitten puliinat. Kun keula purjeet alkavat liepehtiä, käsketään;
Halsit ylös! Up tacks! Rise the tacks!
Sen käskyn mukaan löysätään fokan ja ison seilin halsit ja skuutit,ja näitten seilien ala-nurkat giikataan vähäisen ylös; paarlasti-taljat löysätään entisen luuvartin puolelta ja siirretään märssy-väeltä märsyn perä-kulmalle, ja miehet ovat klaarina perä-prasseissa. Kun mesaani alkaa liepehtiä ja alus on kerjennyt päin tuuleen, seuraa käsky;
Perä-puliinat irti! Main top-sail bow linen loos! Let go main top-sail bow line! Run up the main top sail bowline!, Loss akterbolinerne! (swe)
Sen käskyn mukaan prassataan kaikki perä-purjeet toiselle halssille; paarlasti-taljat haalatan jännelleen; plintta-trissa haalataan paikoilleen, ja perä-purjeitten puliinat haalataan jännelleen; ja kuin iso märssy-seili alkaa täytyä, käsketään:
Prassatkaa keula-purjeet! To brace about fore!
Sen käskyn annettua prassataan kaikki keula-purjeet toiselle halssille, ja niin pian kuin nämä purjeet alkavat täyttyä, niin tulee käskettäväksi:
Haalatkaa keulimmaiset skuutit! To trim all sharp! Skärp för! (swe)
(Stjerncreutz 1863, 344-346)
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä vendaa, koska aluksen nousukulma ei kaikissa oloissa ollut siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta. venehaka puoshaka venepeitto veneen talvisäilytyksessä käytettävä suojapeitto vesi vatten water alkulähde, kosminen lähde
Kosminen lähde löytyi OrionistaOrionin tähdistössä on havaittu valtaisa kaasupilvi, joka sylkee ympärilleen suunnattomia määriä vesihöyryä. Vaaleanpunaiselta tähdeltä näyttävän kohteen on todettu koostuvan useista tähdistä, joita kaasupilvi ympäröi. Se sijaitsee 1 500 valovuoden päässä maapallosta. Pilvi syytää ympärilleen vesimäärän, joka täyttäisi maapallon valtameret 60 kertaa päivässä. Kosmisen lähteen uskotaan auttavan ymmärtämään, mistä myös oman aurinkokuntamme vesi on peräisin. (Yle teksti-tv toukokuu-1998)
vesikello "...vesikellossa valuva vesi hoputtaa heitä..." (Plato: Theaitetos 172 d). vrt. aika, kello ja kronometri vesilinja vesilinjan pituus, vrt. runkonopeus Whitbread Maailmanympäri kilpapurjehdus, lähtenyt perinteisesti Lontoosta. 1997/8 kisan voittaja taisi olla Ef Language vene. vihellys kaksi vihellystä=koko vahti kannelle, kolme vihellystä=kaikki kannelle viilarit hvilor, fendarit, korkfändarit, lepuuttajat "Purje-vaatteesta ommellut ja triivillä täytetyt, monenmuotoiset, niinkuin ymmyrkäiset, nelisnurkkaiset ja sydämmmenmuotoiset, pienet lituskaiset tyynyt eli pielet, jotka riippuvat liinoistaan veneen laidan ulkopuolella ja siten estävät parrasten ja laitain loukkaumasta ja hierauntumasta möljää tahi aluksen kylkeä vasten." (Stjerncreutz 1863) vimppeli windex, tuulensuunnan ja luovikulman osoitin vinssi winch (en), kapestan (cs) köysirumpu, jonka avulla vääntö- ja vetovoima moninkertaistetaan. vinssinvapauttaja köysilukko ennen vinssiä vintturi yleensä purjeveen jalusvintturit ovat pystyrumpukäsivinttureita virsari purjeet kirjan näköisesti täys myötiksessä molemmin puolin mastoa. virsikirja butterfly, keulapurjeen jalustaminen myötätuulessa isopurjeen vastakkaiselle puolelle. viskain äyskäri, veneen tyhjennykseen käytettävä astia visseli äänimerkinantolaite viulustaagi maston yläosan tukistaagi viulut Lightningin mastossa oli aikanaan kahdet saalingit. Toppi oli vahvistettu viuluvanteilla. Niiden saalingeista käytettiin nimitystä viulut. vmc vmg velocity made good Tavoitteeseen vievä nopeus. The speed you are travelling in the direction of the destination. vuoksi nousuvesi Kuun ja aurngon vaikutus vedenkorkeuteen etenkin valtamerillä. vyyhdetä koilata väliaine Lienee peräisin fysiikasta, esim "väliaineen vastus" on kitkaan verrattava fysiikan termi. Väliaineen ominaisuudet ja sen vastus ovat oleellisia aina kun liikutaan nesteen tai/ja kaasun sisällä. Väliaine on siis se neste tai kaasu, jonka sisällä tai pinnalla liike tapahtuu. välikeulaharus babystaagi väylingit väyliinat, mastoon johtavat tikkaat W west länsi, lääne Y yksityyppivene yksityyppinen tarkoittaa nimensä mukaisesti täsmälleen samanlaisia veneitä, eroavuuksia vain toleranssitaulukkojen sallimissa vaihteluväleissä. Erotuksena suunnittelu- eli konstruktiotyyppisistä veneistä, joissa on keskenään yleensä pieniä eroavuuksia. ylägaija ylösvedin, spinaakkeeripuomin kannatin ylähanka luuvartti, tuulenpuoli ylävantti maston huipusta tai sen läheltä kannelle ulottuva vantti Ä ämmänkäännös, akankäännös > käännös Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata, ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla, mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus- tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia. Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä kuin näitä "ämmänkäännöksiä". äyskäri kauha jolla tyhjentää vene vedestä Z zenit (arab.) zeniitti, ylikohta, avomerimerenkulussa ja tähtinavigoinnissa käytetty käsite, joka ilmaisee tähtitaivaan huippua. Taivaanlaen korkein paikka, luotiviivan leikkauspiste taivaanlaella suoraan ylöspäin. vrt. nadiiri Zulu GMT
Olen askarrellut hissuksiin tätä pientä purjehdussanastoa. Ota osaa niin saadaan tästä parempi. Jos sinulla on täydennyksiä, parannuksia, palautetta niin lähetä minulle viesti (e-mail: pekka.kuittinen@uta.fi). Sanasto on webissä url: www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm Kiitos kaikille osallistuneille!
Sanaston muodostamiseen olen saanut apua purjehtijatutuiltani,
kiitos heille. Kirjallisina lähteinä on ollut mm:
Boken om havet (1950). Stockholm: Sohlmans.
Ehrensvärd, Ulla (1995). Mare Balticum : 2000 vuotta Itämeren historiaa.
Eklund, Holker (1978). Merenkulkualan sanakirja = Sjöfartslexikon =
Maritime dictionary : englanti-suomi-ruotsi =
engelska-finska-svenska = English-Finnish-Swedish. Helsinki: Otava.
951-1-04617-9.
Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen merisanasto (1931).
J.J. Mikkola toim. Porvoo: Wsoy.
Encyclopaedia britannica
Henriksson, Alf (1997). Antiikin tarinoita 1-2. Porvoo: Wsoy.
Hämeen-Anttila, Väinö (1913). Merillä : arkielämää suomalaisessa
purjelaivassa. Helsinki: Otava.
Kannari, Maija (1997). Tytärsaari, Meienmaa. Helsinkin: Ers. (m)
Lisävihko Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaiseen
sanakirjaan (1886). Toim. A.H. Kallio. Helsingfors: SKS.
Meren kirja : merenkäytön harrastajien tieto- ja
hakuteos (1950). Matti Kanto toim. Porvoo: Wsoy.
Kaukiainen, Yrjö (1998). Laiva Toivo, Oulu. Helsinki: SKS.
Merenkulun oppikirja (1927). Herman Korsström toim.
Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.
Meri, Lennart (1983). Hopeanvalkea : matka menneeseen oppaina
aurinko, fantasia ja folklore. Jyväskylä: Gummerus.
Navis Fennica : Suomen merenkulun historia (1995). osa 4. toim. Erkki
Riimala. isbn: 951-0-18912-X. Porvoo: Wsoy.
Platon teokset.
Sivistysanakirja (1960). Lauri Hendell-Auterinen ja Mauno Jääskeläinen
toim. Helsinki: Otava.
Sjölags- och seglations-lexicon (1816). Författadt af J. E. Ringström.
Stockholm: Marquardska Tryckeriet.
Stjerncreutz, Albin (1863). Suomalainen meri-sanakirja. Helsinki:
Suomalaisen kirjallisuuden Seura. Uusi painos: 1982. Isbn:
951-717-286-9.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992). Helsinki:
SKS.
Walli, A. I. (1953). Moottorivene. Porvoo: Wsoy.
Veneilysanasto (1992). Espoo : Vakuutusyhtiöiden venevahinkotoimikunta.
2. korj. p. 1998.
Wsoy cd-Facta 1996.
Pekka Kuittinen 1998
pekka.kuittinen@uta.fi
Aallonkorkeudet http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/aallonkorkeus.html
Majakka - Kotkan
merikirjasto
Majakka -
Merialan sanakirjoja - Maritime Dictionaries
Säätiedotus
merenkulkijoille - ITL
Lääne-Eesti saarestiku sadamad - Tallinast Liivi Laheni
http://www.teetormaja.ee/users/renza/Sadamad/
Lohusalu sadam www.ee/lohusalu
Eesti www.estonia.org
URN:NBN:fi-fe19981231