tämän päivän toipua
pilvestä kaivosta näiden polkujen halkeamista
juosta eteenpäin kävellä uida ja luikerrella silmät suljettuina
mitään näkemättä täysin varmana
sinnepäin

sillä minua on lyöty lanteilla hakattu höyhenillä
pidetty niin hyvänä etten toivu siitä tänään
enkä huomenna tiedä mistä tulen ja minne menen

kulkee rakkauden nimissä mutta mitä se on?
sulavaa valtatien pintaa tämän käden ja katseen alla
liekehtivää pikeä ja perhosia
pistät minut seinälle parilla sanalla ja katseella
en ollut matkalla
sinnepäin
mutta perkele minä en kulje ohitse
en enää

pyörität minut putkelle taivutat kaarelle taivaisiin
ja painan pääni helvettiin
tätä valoa ei voi ottaa varastoon
ja katson ja katson ja katson revin silmäni ja katson
tätä kauneutta tätä kauheutta ottamista ja jättämistä
ja katson silmäsi kuviani täyteen ja katson ettet menisi
ja menet kuitenkin
sinnepäin

- frans 6.8.2000 -