|
Hyviä ja huonoja puolia Vicher-tutkimuksessa paljastui myös virtuaalitodellisuuden heikkouksia. Näihin kuuluu tekstimuotoisen tiedon esittäminen, kuten kaavat ja yhtälöt, koska virtuaalinen oppimisympäristö perustuu voimakkaasti graafiseen tiedon esittämiseen. Virtuaalisen todellisuuden heikkoutena nähdään myös tiettyjen abstraktien asioiden mallintaminen, esim. Vicher-projektin kemiallinen katalysaattori (ei tiedetty, millainen se on sisältäpäin, täytyi kuvitella, millainen se olisi). (The Investigation and Application of Virtual Reality as an Educational Tool) Ihminen oppii parhaiten sellaisessa oppimisympäristössä, jossa hän saa välitöntä palautetta tekemisistään. Virtuaalisessa oppimisympäristössä voidaan myös rakentaa sellainen maailma, joka ei ole todellisen kaltainen. Siellä voidaan kokeilla erilaisia asioita säästäen samalla todellisia luonnonvaroja: voidaan nähdä taidetta, tehdä musiikkia ja ilmaista omaa itseään. Virtuaalisessa ympäristössä liikuttaessa näppäimistön käyttö ohjaamisessa vähentää immersion vaikutelmaa, joystickin ja hiiren käyttö on parempi vaihtoehto. Joissakin virtuaalimaailmoissa ongelmia ovat karkeat kuvat, hidas grafiikkaprosessointi, paikannusten epätarkkuudet, koko systeemin liian pitkät vasteajat: kuva nykii ja asettuu aloilleen vasta pienen odottelun jälkeen. (Virtual Reality - Tekniikat robotiikassa) Yksi suurimmista todellisten virtuaalisten oppimisympäristöjen huonoista puolista on se, että niiden toteuttaminen on kallista. Sekä ohjelman tekeminen että niiden käyttäminen maksaa, koska laitteistot ovat kalliita. Eräs syy miksi, internetissä ei ole hyviä virtuaalimaailoja, on varmastikin se, että niistä tekijät eivät saa riittävästi vaivan palkkaa.
|