Perustulo - Miksi ihmeessä ei?

Mikä perustulo?	Perustulo numeroilla	Miksi ihmeessä ei?
	Perustulolaskuri	MTV3: puolueiden puheenjohtajat

Tavoite: Toimeentulo ja työ

Valtion on pyrittävä antamaan kaikille turvattu mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.^§ Valtion on pyrittävä siihen että ihmiset pääsevät tekemään töitä.^§ Tämä lukee Suomen perustuslaissa, ja tästä lähtee ajatus Vihreiden esittelemässä perustulomallissa.

Tarvitaan perusturva. Siispä perustulo tarjoaa kaikille aikuisille 440 euroa kuukaudessa. Puhtaana käteen (tai siis pankkitilille) ilman hakemuksia, ilman selvityksiä, aina. Tähän voi toki tulla päälle vielä tilanteesta riippuvia avustuksia, mutta varma 440 euroa takaa että täysin tyhjän päällä ei olla.

Vaan kukaan ei kuitenkaan halua 440 eurolla kuussa elää, joten täytyy olla mahdollisuus saada lisää rahaa töitä vastaan. Perustulo antaa tähän selvät pelisäännöt - mitä enemmän teet töitä, sitä enemmän saat rahaa käteesi. Idea on siinä että töistä saadusta rahasta otetaan verot pois, jopa pelottavalta kuulostava 39% - mutta tämä ei vaikuta mitenkään perustuloon. Jos teet lisää töitä, saat lisää rahaa.

Töissäkävijän kannalta 39% vero kuulostaa varsin ikävältä uudistukselta, vaan kannattaa huomata, että veroton perustulo tulee todellakin kaikille, täysin riippumatta siitä kuinka paljon saat palkkaa. Vaikka siis perustulon mukaan maksat palkastasi enemmän veroja, saat vaihtokauppana 440 euroa. Lopputuloksena käteen jää vähintään yhtä paljon kuin nykyään. Ellet sitten omista todella paljon varallisuutta - mutta silloin sinulla on kyllä varaakin sijoittaa roponen Suomen työtilanteen parantamiseen.

Nykyisen järjestelmän uudelleenajattelu

Perustulo on sosiaalituen uusi versio. Ensimmäinen versio rakennettiin pala palalta, ja niinpä, kuten isoissa rakennelmissa väistämättä, pienet lisäykset ovat tehneet kokonaisuudesta sekavan ja hankalan. Sekasotkun lopputuloksena mm. työttömyyttä helpottamaan tarkoitettu avustus on jopa aiheuttanut sen että töitä on hankala ottaa vastaan!

Kaikki ensimmäisen järjestelmän palat ovat kyllä hyviä, on hienoa että ne saatiin tehtyä. Mutta nyt on jo aika suunnitella tyhjältä pöydältä uudestaan. Sen ajattelun tuloksena on päädytty perustuloon. Perustulo on tarkoitettu korvaamaan nykyinen tukiviidakko.

Kuka tahansa joka on joutunut säheltämään Kelan lomakkeiden kanssa tietää kuinka suuri helpotus tämä olisi vaikka rahaa tulisikin käteen saman verran.

Täysin perustulo ei nykyisiä tukia korvaa - eniten tukea tarvitsevat saavat edelleenkin tilanteestaan riippuen lisäavustusta. On kuitenkin laskettu että perustulo korvaisi noin 70% nykyään käsiteltävistä tukirahoista. Perustulon yhteydessä on myös tarkoitus tehdä selkeämmiksi tukia jotka edelleen maksetaan sen lisäksi (vaikka niitä olisi siis vain noin 30% nykyisestä). Näistä asumistuki on varmaankin yleisin, ja juuri asumistukea onkin tarkoitus yksinkertaistaa.

Tarkoitus on kuitenkin että näitä tukia tarvittaisiin yhä vähemmän, kun töiden vastaanotto ei enää aiheuta tuskailua ja laskelmien kanssa säheltämistä. Kun osa-aikaisten tai pätkätöiden tekeminen tuo helppoa lisätienestiä, kertyy myös työkokemusta joka auttaa tekemään töitä jatkossakin.

Ihmisten tulot eivät perustulon myötä juurikaan muutu. Köyhimmät saavat vähän lisää, rikkaimmilta otetaan vähän pois - mutta tämä ei ole merkittävää. Olennaista on että perustulo muuttaa pelisääntöjä niin että tilanne on varmempi ja selkeämpi - ja että töiden tekeminen on aina kannattavaa.

Vaikutuksia

Perustulo tekee pienituloisen elämästä mielekkäämpää ja helpompaa. Kuten perustuslaissakin pyydetään, perustulo tekee toimeentulosta oikeuden kaikille, ei vain niille jotka sitä nöyrtyvät anomaan.

Perustulo tekee rahan tulosta säännöllistä. Nykyisessä tukijärjestelmässä, jos yrittää tehdä edes vähän töitä, voivat rahat tulla vasta monta kuukautta myöhässä. Vuokraa ei kovin helposti makseta rahalla joka tulee vasta kolmen kuukauden kuluttua.

Perustulon avulla työttömien on helppo ottaa vastaan lyhyitä tai osa-aikaisia töitä. Niistä saa työkokemusta, joka antaa paremmat mahdollisuudet kokopäiväiseen työhön. Helpottamisen lisäksi perustulo myös kannustaa pientenkin töiden tekemiseen - töitä tekemällä saa aina lisää rahaa. Nykyisessä järjestelmässä näin ei todellakaan ole.

Perustulo antaa varaa neuvotella töiden ehdoista. Huonopalkkaisen täyspäiväisen työn sijasta voi ottaa osa-aikaisia töitä. Siten työnantajien on pakko antaa työntekijöilleen järkevät työehdot ja sopiva palkka.

Myös opiskelijoille on luvassa helpotusta - opintotuki (nykyisin parhaimillaankin vain 259 €) poistuu, sillä sen sijaan saadaan perustulon 440 €. Asumistuki, opintolaina ja ateriatuki säilyvät lisänä.

Rahamäärissä mitattuna perustulosta hyötyvät eniten pienituloiset. Keskituloiset hyötyvät vähän. Rikkaimpien ansiot taas vähenevät hieman. Rahamääristä perustulossa ei kuitenkaan ole kyse - ei ainakaan minulle. Vaikka perustulo pitäisi rahan tulon täsmälleen samana kuin nyt, olisin silti innoissani siitä.

Perustulolla on laajempiakin vaikutuksia. Se antaa paremman mahdollisuuden omien yritysten perustamiseen, sillä se antaa varman turvan epäonnistumisen varalle. Yrittäjyyden etua yhteiskunnalle ei varmaankaan tarvitse tässä perustella.

Miksi ei?

Perustulo on yksinkertaisesti loistava uudistus. Monien muutosten takana on perusteellisia näkemyseroja: Joku ei halua liito-oravien katoavan, toiselle on tärkeämpää että ihmisillä on hyvä asuinpaikka. Perustulossa tällaisia eroja ei ole - tai ainakaan minä en ole niitä löytänyt. Kukaan ei tietääkseni ole järjestelmän selkeyttämistä ja tehostamista vastaan.

Perustulo ei maksa valtiolle paljoakaan, ja se vähäkin voidaan helposti kattaa ympäristöverotuksella, kuten Vihreät esittävät. Kyse ei ole niinkään lisärahasta - vaikka perustulon ansiosta ei monissa tapauksissa saisi yhtään enempää rahaa se tekee elämän huomattavasti helpommaksi. Tärkeintä on että raha tulee tasavertaisesti, säännöllisesti ja varmasti. Sen ansiosta työttömät voivat ottaa vastaan osa-aikatöitä ilman byrokratiahelvettiä. Se on myös selkeä: tee töitä, saat lisää rahaa.

Kuten nykyäänkin, joku voi myös perustulomallissa lopettaa töiden tekemisen, ja vain löhöillä kotona sohvallaan syöden kaiket päivät hernesoppaa. Muuhun kuin siihen hernesoppaan hänellä ei sillä 440 eurolla olekaan varaa. Jotkut väittävät että ihmiset haluavat lopettaa töiden teon jos he saavat rahaa ilman töitä. Veikkaanpa että ne jotkut eivät ole koskaan eläneet pelkällä hernesopalla. Perustulo nimenomaan mahdollistaa sen, että sieltä sohvalta voi nousta tekemään töitä, jotta saa syötäväkseen välillä muutakin.