Päivitetty 20. Maaliskuuta 1997 Olet tämän sivun kävijä numero Elokuun 12. 1995 jälkeen. Tällä sivulla esiintyvät mielipiteet ovat täysin kirjoittajan omia. Kuuluuko kotisivusi parhaaseen A-ryhmään?
Jätä viesti vieraskirjaani |
|
|
|
Uusia webbisivuja syntyy nykyisin kuin sieniä sateella. Suurella osalla sähköpostiosoitteen omistajista on myös mahdollisuus rakentaa oma WWW-sivu. Itse olen koonnut kotisivuni normaalilla perus-PC:llä ja Windowsilla käyttäen verkosta vapaasti imuroitavia ilmais/shareware-ohjelmia. Seuraavassa kerron käyttämistäni ohjelmista ja Internetin Windows-käytöstä koti/modeemikäyttäjän näkökulmasta. |
Modeemin kautta nettiä käytettäessä täytyy ensin muodostaa yhteys palvelun tarjoajan koneeseen, oli palvelun tarjoaja sitten kaupallinen yritys tai jokin oppilaitos esim. yliopisto. Näin muodostetaan PPP tai SLIP-yhteys, jonka kautta oma koti-PC muuttuu osaksi Internetiä. Windows 3.1(1) -maailmassa on lähes de facto -standardiksi muodostunut Trumpet Winsock -ohjelma, jonka Winsock-rajapinnan päällä toimivat nykyisin melkein kaikki suosituimmat Windowsin Internet-sovellukset. Winsockin käyttökelpoisin versio on tällä hetkellä 2.0 B, joka tulee sekä SLIPiä että PPP:tä ja sisältää myös Firewall-ominaisuuden. Ohjelmasta on saatavissa myös uudempi 3.0 versio, jonka on kuitenkin maksullinen. Trumpetin asetuksien saaminen toimiviksi ei ole aloittelijalle niitä helpoimpia tehtäviä: IP:t, DNS:t ja MTU:t eivät alaa tuntemattomalle oikein tahdo aueta. Lisäksi oikeat asetukset riippuvat palvelun tarjoajan palvelinkoneesta, joten mitään yleispätevää mallia ei voi antaa. Windows 95 -käyttäjien kannattaa käyttää käyttöjärjestelmän omaa winsock-ajuria, joka luotettavampi kuin Trumpet. Windows 95 tukee oletuksena PPP-prokollaa ja mahdollinen SLIP-ajuri on asennettava erikseen, mikä ilman kunnon ohjeita on osoittautunut hankalaksi. Onneksi palvelun tarjoajalta saa yleensä ohjelmat valmiiksi konfiguroituna, jolloin asetuksista ei itse tarvitse murehtia. Kun yhteys on kerran saatu onnistumaan, onkin päästy jo hankalimman vaiheen yli. Modeemin käytöstä kiinnostuneen tai modeemiongelmista kärsivän kannatta lukea Data Communications FAQ (Windows Version). | |
Seuraavassa lyhyesti käyttämäni perustyökalut. | |
World Wide Web |
Netscape Navigator on suosituin,
nopein, helppokäyttöisin ja ainakin opiskelijakäyttöön ilmainen WWW-selainohjelma.
Netscapen tämän hetkinen virallinen versio taitaa olla 3.01. Verrattuna vanhaan
kakkosversioon taulukoiden ja kehysten käsittelyä on parannettu ja selaimeen on
integroitu erilaisia plug-in -ohjelmia joita aiemmin on joutunut haalimaan erikseen. Uutta
on myös kunnollinen JAVA-tuki. Erilaiset plug-in -laajennukset ja ohjelmat sähköpostin
ja uutisryhmien lukuun ovat paisuttaneet myös Netscapen tiedostokokoa - 16-bittinen Win
3.1-versio on kooltaan jo 4.5 Mb ja Win95-versio vielä huomattavasti suurempi. Samalla
myös vaatimukset käytettävälle koneelle ovat lisääntyneet - itse suosittelisin
Pentiumia vähintään 16 Mb:n muistilla varustettuna. Vanhemmalla 486-koneella surffaavan
kannattaa ehkä vielä harkita Netscape 2.02:n käyttöä. Saatavilla on myös Netscape 3.0 Gold -versiot - ensimmäistä kertaa myös 16-bittisenä - joilla webbisivuja voi rakentaa wysiwyginä. Oman kokemukseni mukaan Netscape Gold on kuitenkin varsin keskentekoinen tuote eikä sovellu kuin aivan perussivujen laadintaan. Tarjolla on myös versiot, joista uudet plug-in -laajennukset on karsittu ja näin saatu ohjelman kokoa pienennettyä. Kaikenkaikkiaan 3.0 versiosta ei kuitenkaan tullut niin merkittävää päivitystä kuin kakkosversio oli. Myös ensimmäiset Netscape 4 beta-versiot ovat jo olla saatavilla. . Netscape Navigatorista löytyy sekä 16 että 32-bittiset versiot, joista 32-bittinen versio on Windows95:tä (tai NT:tä) varten eikä toimi Windows 3.1(1):ssä, vaikka käytössä olisikin win32s-kirjastot. Mainittakoon vielä että, varsinaisille Java-appleteille löytyy tuki vain Netscapen 32-bittisestä Windows 95 -versiosta Netscapen kotisivuja kannattaa seurata tiiviisti, sillä uusia päivityksiä ja
apuohjelmia tulee tiuhaan tahtiin. Netscapea käyttävien kannattaa myös lukaista Secrets of Surfing the
Web -artikkeli. |
Microsoftin Internet Explorerista
on tullut käytännössä Netscapen ainoa kova haastaja selainmarkkinoilla. Itse en ole
uutta Explorer 3.0 testannut mutta käsittääkseni suuria eroja ei normaalikäytössä
Netscapeen ole. Explorer 3.0 on suunnattu nimenomaan Win 95 -käyttäjille. Se sisältää
sisältää Win95:een integroidun Java-tulkin ja ActiveX-komponenttitekniikan ja tukee
myös kaikkia Netscapen tageja (ja tietenkin tukkua omia uusia) ja Plug-In -laajennuksia. |
|
FTP |
Helppokäyttöinen ja monipuolinen FTP-client on John A. Junodin WS-FTP. Tätä ohjelmaa osaa
käyttää vaikkei olisi koskaan tekstipohjaista FTP:tä kokeillutkaan. Uusin versio on
97.??.?? eli versiot kulkevat päiväyksen mukaan. Ohjelmasta löytyy sekä 16 että 32
bittiset versiot. WS-FTP:stä on äskettäin jälleen tullut uudet päivitykset. Toinen
kehuttu FTP-client Windowsiin on Cute-FTP. |
Telnet |
Telnet-ohjelmia löytyy muutamakin hyvä vaihtoehto. Ehkä helpoimmin Ä
ja Ö -kirjaimet saa kohdalleen suosimalla suomalaista eli käyttämällä Helsingin
Yliopistossa tehtyä Hwtn-ohjelmaa. (Ohjelman voi imuroida Helsingin yliopiston
FTP-palvelimesta: ftp.helsinki.fi hakemistosta /windows/hwt/. Käytä imurointiin
erillistä FTP-ohjelmaa sillä Netscapella ei oikeita hakemistoja näytä löytyvän.)
Ainakin Yliopistojen kautta nettiä käyttävät saavat näin helpoimmin siellä
käytössä olevan Iso-Latin -merkistön toimimaan. Uusin versio taitaa olla 3.6, joka
toimii hyvin myös Win 95:ssä. |
Toinen hieman näyttävämpi ohjelma on Ewan. Muuten ohjelma toimii
mukavasti ja päihittäisi ehkä Hwtn:n, mutta skandinaavisten merkkien kanssa on
ongelmia. Itselläni käytössä on ollut versio 1.052 ja uudempiakin on varmaan jo
saatavilla. Myös muita uusia ja hyvät arvostelut saaneita Telnet-ohjelmia löytyy, joten
kannattaa kokeilla ovatko ne käyttökelpoisia. |
|
Sähköposti ja Uutisryhmät |
Itse käytän vanhasta tottumuksesta sähköpostin lukuun tekstipohjaisia Unix-ohjelmia Telnet-yhteyden läpi. Sähköpostit luen joko ELMillä tai monipuolisemmalla PINE:lla. Tekstipohjaiset ohjelmat ovat ehkä karuja katsella, mutta päihittävät usein nopeudessa Windows-ohjelmat. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta suoraan Telnet-yhteyteen. Onneksi Windowsiin on saatavissa useita ominaisuuksiltaan erittäin monipuolisia sovelluksia. Sähköpostiohjelmista parhaita taitavat olla Eudora ja Pegasus Mail, joista ainakin viimeinen on ilmaisohjelma. Sähköpostin ja uutisryhmien luku onnistuu myös Netscapella. |
Erillisistä News-clienteista on paras Forten kaupallinen Agent, josta
löytyy myös hieman karsittu Free Agent -versio. Agent osaa mainiosti myös erilaiset
tiedostoliitteet (attachmentit) ja dekoodaukset, mutta jos sähköposti- tai
news-ohjelmasi ei niitä kaikkia vakiona hallitse, niin hyvä apuohjelma on esim. Wincode,
jolla saadaan muunnettua binäärikoodi ascii-muotoon ja toisinpäin. Näin saat
dekoodattua esimerkiksi sähköpostina lähetetyt uue-koodatut binääritiedostot, joita
löytyy mm. eri uutisryhmistä. Myös Windows 95:lle löytyy mm. Decode 2.0-softa, jolla
UUE, Base64 ja Bin/Hex -tiedostojen dekoodaus onnistuu resurssienhallinnassa klikkaamalla
tiedostoa hiiren oikealla painikkeella. Taitaapa uusin Winzipkin jo hallita tiedostojen
dekoodaukset. |
|
HTML-kielestä ja syntaksista löytyy nykyisin kymmeniä WWW-sivuja ohjeistoa ja
vinkkejä, joten ohjeiden puutteeseen ei aloittelevan kotisivunrakentajan urakan pitäisi
kaatua. Seuraavassa vinkiksi muutamia URL:iä joista ohjeita voi etsiä:
Yksi helpoimpia konsteja oppia HTML:ää on tallentaa vastaan tulevat mielenkiintoisen sivut selaimella omalle kovalevylle ja tutkia niitä sopivalla editorilla. Itse HTML-kieli on ainakin vielä tällä hetkellä niin yksinkertaista, ettei sen nopea omaksuminen vaadi minkäänlaista aiempaa ohjelmointikokemusta. HTML-kieli tosin kehittyy koko ajan ja sisältää uusia ominaisuuksia siirryttäessä kohti uudempia standardeja. Uudet innovaatiot Sunin Javan ja Silicon Graphicsin VRML:n, Real Audion ja Netscapen Plug In -laajennusten muodossa monipuolistavat entisestään WWW:n käyttömahdollisuuksia. Myös WWW-sivujen tekoa helpottavat sovellukset paranevat koko ajan. Esimerkiksi Microsoftin Front Page -ohjelmistolla, voi sivujen rakentelun lisäksi hallita koko WWW-palvelinta. Uusimpiin tekstinkäsittelyohjelmiin on nykyisin saatavilla erilaisia apuohjelmia HTML-sivujen rakenteluun, Microsoftin uusin Office-paketti tukee jo suoraan HTML-formaattia. Ongelmana erilaisissa HTML-editoreissa on se etteivät ne useinkaan pysy Netscapen ja Microsoftin vauhdissa uusien HTML-laajennusten suhteen (mikä ei kaikkien mielestä ole mikään puute). Pelkästään HTML-sivujen rakenteluun suunnitelluista laadukkaista WYSIWYG-editoreista oli varsin pitkään pulaa. Nyt niitäkin on jo saatavilla, mutta itse olen toistaiseksi pysytellyt hyväksi havaituissa tekstipohjaisissa tuotteissa. Seuraavassa muutamia varteenotettavia vaihtoehtoja: |
HotDog on uusimpien versioidensa myötä
vallannut HTML-editorien kärkipaikan. Tämä suitsutusta ja kehuja ympäri Internetiä
saanut ohjelma sai parhaat arvostelut myös Consummate Winsock Applications -listalla ja
on markkinoiden ehdottomasti monipuolisin ja silti suhteellisen nopea editori. Kuitenkin
uusimpiakin versioita on vaivannut viimeistelemättömyys ja epävakaus. Hotdog
sisältää kaiken mahdollisen www-sivujen tekoon liittyvän aina WYSIWYG-esikatselusta
(toteutettu integroimalla I-view -ohjelman kevennetty versio Hotdogin kylkiäisiksi),
erilaisiin apuohjelmiin joilla voi helposti luoda Java-kielisiä efektejä sivuilleen.
HotDog tukee lähes kaikkia kuviteltavissa olevia HTML-tageja se on suunniteltu tukemaan
myös isoja webbisivuprojekteja. Kaiken kaikkiaan HotDog on ehdottomasti monipuolisin,
mutta edelleen lastentautien vaivaama HTML-editori. |
|
Yksi viime aikojen positiivisimpia uusia HTML-editoreita on Homesite. Tämä HotDogin kaltaisen
käyttöliittymän ja lähes yhtä paljon ominaisuuksia sisältävä editori on ainakin
testikäytössä osoittautunut näppäräksi ja vakaaksi tuotteeksi. Testaamani versio oli
2.5 beta 3. Homesite sisältää wysiwyg-esikatselun, itse customoitavia pikavalikoita,
oman file managerin, wizard-toiminnon taulukoiden ja framejen laadintaan ja paljon muuta
mukavaa. HTML-koodin editointia helpottaa myös se, että Homesite erottaa tagit
varsinaisesta tekstistä eri väreillä. Homesite on HotDogin tapaan Shareware-ohjelma ja
50 käyttökerran jälkeen se on rekisteröitävä ja ostettava, jos käyttöä haluaa
jatkaa. |
|
Helppokäyttöinen ja luotettava, mutta jo ajastaan jäljessä oleva on Kris Nosackin HTML-Writer. Ohjelma toimii kuin normaali
tekstieditori, sisältäen perustyökalut HTML-tagien tekoon. Puutteena ohjelmassa on
uusimpien HTML-laajennusten puuttuminen, joten tarvittaessa ne on lisättävä itse
käsin. Uusin versio taitaa vieläkin olla 0.9 beta 4a. Mainittakoon vielä että
HTML-Writer on Freewarea. Kris Nosackille pitäisi ilmeisesti aloittaa
sähköpostinlähetyskampanja, jotta tästä mainiosta editorista saataisiin ajantasalla
oleva versio. Mainittakoon että HTML-Writer on myös tekstieditorina mainio Notepadin
korvaaja. Itselle sopivaa editoria voi haeskella esim. HTML Editors
-listalta tai TUCOWSista. Enemmän WWW-sivuja ylläpitävä ja kirjoittava voi etsiä lisätietoja vaikka seuraavista linkeistä:
|
Pelkällä teksti-informaatiolla ei kotisivustasi tule erityisen näyttävä. Hienoja graafisia kotisivuja ihaillessa tulee mieleen, että tuollaiset kuvat näyttäisivät kivalta myös omalla kotisivulla. WWW-selaimella voit toki tallentaa kuvat sivuilta suoraan kovalevyllesi (kokeile hiiren oikeaa näppäintä), mutta plagioinnin sijasta kuvat kannattaa piirrellä itse. Seuraavassa kolme perusohjelmaa, joita olen itse käyttänyt kuvien käsittelyyn. | |
Paint Shop Pro sisältää shareware-ohjelmaksi runsaasti oikeista kuvankäsittelyohjelmista löytyviä ominaisuuksia ja hyvän kuvaruutukaapparin. Lisäksi ohjelma tuntee lähes kaikki mahdolliset kuvatiedostomuodot ja osaa myös pakata JPEG-kuvia. Uusin runsaasti parannuksia sisältävä versio on 32-bittinen PSP 4. | |
Lview Pro ei sisällä piirtotyökaluja mutta on muuten mainio ohjelma varsinkin JPEG-kuvien katseluun ja peruseditointiin. Lview:llä saa myös tehtyä ns. transparentteja (läpinäkyviä) GIF-kuvia määräämällä taustaväriksi (background color) sen värin josta haluaa läpinäkyvän. Ohjelma osaa myös tallentaa GIF-kuvat interlace-muodossa. Lview:n mainio nopeampi 32-bittinen versio 1.D/32 toimii myös Win 3.1:n uusimman win32s-kirjaston kanssa ja sisältää tuen progressive-JPEG -kuvaformaatille. Uusi kaupallinen 2.0 versio sisältää paljon uusia työkaluja kuvien editointiin. | |
Acdsee on nopein Windowsissa pyörivä
kuvankatseluohjelma ja omiaan varsinkin suurempien kuvamäärien selailuun. Uusin 2.1
versio osaa näyttää myös animoidut GIFfit ja jopa Photoshop-kuvat. Varsinaiseksi piirto-ohjelmaksi ei edellä mainituista ole kuin Paint Shop Pro:sta. Hätätapauksessa kuvia voi piirrellä myös Windowsin Paintbrushilla. Jos mahdollista, kannattaa tietenkin käyttää jotain kunnollista kuvankäsittelyohjelmaa kuten PhotoShopia, Fractal Design Painteria, CorelDraw:ta, Designeria ym, joiden tuoreimmat versiot sisältävät käteviä ominaisuuksia myös juuri WWW-sivujen grafiikan tekoon. Kyseisten ohjelmien käyttö vaatii tietenkin myös koneelta resursseja. Tämän sivun alussa näkyvä logo on tehty Photoshop 3.0 ohjelmalla. Jos käytössäsi vielä on skanneri voit skannailla vaikka koko perhealbumisi kotisivusi täytteeksi (en kuitenkaan suosittele). Kuvakarttojen eli image-mapien rakentajaa helpottavat MapEditin kaltaiset apuohjelmat. Animoituja gif-kuvia voi taas yrittää rakentaa esim. Gif Construction Set tai Animagic ohjelmilla. Näyttävien ja silmää mielyttävien WWW-sivujen rakentaminen vaatisi periaatteessa ainakin graafisen suunnittelun ja väriopin perustiedot ja niitä ei useimmilla harrastusmielessä kotisivua rakentavalla ole. Kiinnostavankin teksti-informaation saa helposti tuhottua häiritsevällä taustakuvalla, josta teksti ei erotu. Asiaan vaikuttaa myös näytönohjain ja sen käyttämä värimäärä. Jos mahdollista kannattaa käyttää vähintään 65 kilovärin palettia. Seuraavassa muutamia linkkejä WWW-sivujen ulkoasun kanssa kamppaileville:
|
|
Useimmat uudet ohjelmat ovat nykyisin 32-bittisiä ja niiden käyttöön Windows 3.1(1):ssä tarvitaan erillinen Win32s-kirjasto, jonka voi imuroida useista FTP-palvelimista. Aidot Windows 95 -ohjelmat eivät Windows 3.1(1):ssä pyöri edes win32s-kirjaston avulla. |
Äänikortin omistajan haluavat varmasti myös kokeilla netistä löytyviä äänitiedostoja. Netscapen mukana tulee nykyisin sisäänrakennettu vaatimaton NAPlayer. Monipuolisempia ohjelmia ovat mm. Wham tai Goldwave, jotka toimivat myös yhdessä Netscapen kanssa. Goldwavesta on juuri tullut uusi monipuolisempi 3.0 versio. Muitakin uusia audioplayereitä on saatavilla. Myös RealAudio on äänikortin omistajalle must-ohjelma kuunneltaessa esim. netistä löytyviä radiolähetyksiä. | |
MPEG-tiedostojen katseluun parhaita ohjelmia on VMPEG. |
|
QuickTime for Windowsilla voit katsella QuickTime-elokuvia (mov-tiedostot). Ajankohtaista
asiaa erilaisista internetin multimedialaajennuksista löytyy mm. Lefan kotisivulta |
|
Ohjelmat kannattaa yleensä imuroida lähimmästä mahdollisesta FTP-palvelimesta.
Kannattaa kokeilla esimerkiksi suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen FTP-palvelimia.
Jos tiedostoja joutuu imuroimaan Atlanttin takaa kannattaa valita sopiva vuorokauden aika,
Suomen tapauksessa aamu ja aamupäivä, jolloin jenkit ovat vielä unten mailla. Jos
vielä keskittää suurien tiedostojen imuroinnin viikonloppuun, ovat yhteydet yleensä
vähemmän ruuhkaisia ja tiedostot siirtyvät nopeasti. Täytyykö sitten jokainen
ohjelma metsästää erikseen? Entä mistä tietää mikä tiettyyn tarkoitukseen
sopivista ohjelmista on paras? Näihin ongelmiin auttaa Windows-käyttäjän ehdoton
must-palvelu eli Stroud's Consummate Winsock Apps List,
jolla on nyt myös mirror site Suomessa.
Sen sivuilta löydät uusimmat Windowsin Internet-sovellukset perustietoineen
arvosteltuina tähdillä yhdestä viiteen. Ainoana miinuksena on se että Stroudin
FTP-palvelin on jenkeissä. Toinen vastaavanlainen palvelu on TUCOWS eli The Ultimate
Collection of Winsock Compliant Software. Nopeimmin uudet ohjelmat saa nykyisin yleensä
imuroitua TUCOWSin suomalaisen mirror siten
kautta.
Muutama Windows-ohjelmia sisältävä FTP-palvelin kotimaassa:
ja Ruotsissa
|
© Jouni Keskinen 1997 |