etusivu / julkisoikeuden perusteiden verkkomateriaali / julkisoikeus oppiaineena

Asiasanasto


1. JULKISOIKEUS OPPIAINEENA

1.1. Julkisoikeus oppiaineena Tampereen yliopistossa
1.2. Julkisoikeuden opiskelusta ja opetuksesta
1.2.1. Perusperiaatteet
1.2.2. Tavoitteet
1.2.3. Keinot
1.2.4. Käytännön kysymyksiä

1.1. Julkisoikeus oppiaineena Tampereen yliopistossa

Julkisoikeudessa käsitellään valtiota ja muita julkisyhteisöjä, niiden oikeudellista rakennetta ja toimintaa sekä julkisen vallan käyttämistä koskevia oikeusnormeja. Julkisoikeuden materiaaliseen opetusalaan kuuluvat pääasiassa valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus eri osa-alueineen, samoin eurooppaoikeus. Lisäksi julkisoikeuden opetusalaan kuuluu yleistä oikeusteoriaa etenkin oikeudellisen sääntelyn teorian, laintulkintaopin ja oikeudellisen ratkaisutoiminnan sekä julkisoikeuden metodologian osalta.

Julkisoikeutta voidaan opiskella sekä pää- että sivuaineena Tampereen yliopistossa. Julkisoikeus pääaineena voidaan suorittaa hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) ja maisterin tutkinto (120 op) sekä jatkotutkintoina hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ks. hallintotieteiden kandidaatin (HK) ja maisterin (HM) tutkinnoista ja niiden tavoitteista tarkemmin: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, julkisoikeuden oppiaine (ks. myös esim. opinto-opas ko. sivuilla)

1.2. Julkisoikeuden opiskelusta ja opetuksesta

1.2.1. Perusperiaatteet
Oppimisen ja opetuksen perusperiaatteet liittyvät lähinnä kolmeen osa-alueeseen: oikeussääntöjen sisältöön, oikeuden sisäisiin yhteyksiin ja oikeuden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteisiin. Julkisoikeus edustaa tieteiden perheessä normatiivista suuntausta; se ei ole kiinnostunut pelkästään siitä miten asiat ovat, vaan erityisesti siitä miten niiden pitäisi oikeusjärjestyksen mukaan olla. Tämän vuoksi oikeussääntöjen sisällön opiskelu on keskeistä. Tiettyä julkisoikeuden kannalta relevanttia asiaa tai ilmiötä säännellään usein myös monin eri säännöksin. Sääntösystematiikan ja oikeusjärjestelmän sisäisten yhteyksien oppiminen on siten välttämätöntä. Julkisoikeudellinen sääntely tähtää usein tiettyihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin tai vaikutuksiin. Se myös syntyy tietyistä yhteiskunnallisista tarpeista. Oikeuden ja yhteiskunnan välisten vuorovaikutussuhteiden tuntemista voi tämän vuoksi pitää yhtenä oppimisen ja opetuksen perusperiaatteena.

1.2.2. Tavoitteet
Edellä esitetyt perusperiaatteet antavat jo viitteitä siitä, mihin julkisoikeuden opetuksella ja opiskelulla pyritään. Tavoitteena on keskeisen julkisoikeudellisen normi- ja tutkimustiedon välittäminen, oikeudellisen ajattelutavan kehittäminen sekä rationaalisen ja kriittisen suhtautumistavan oppiminen.

1.2.3. Keinot
Oppiminen perustuu sekä itseopiskeluun että opetukseen. Itseopiskelu tarkoittaa esim. kirjallisuuteen, viranomaisaineistoihin ja verkkomateriaaleihin perehtymistä sekä itsenäisten raporttien (seminaariesitelmät, harjoitustyöt, tutkielmat) kirjoittamista tietyistä teemoista. Opetusmuotoina julkisoikeudessa käytetään mm. luento- ja pienryhmäopetusta sekä jossain määrin verkko-opetusta. Pienryhmäopetus tarkoittaa esim. seminaareja, oikeustapausharjoituksia ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvia kursseja. Perusajatuksena on, että systemaattiset yleiskuvat tietyistä julkisoikeuden osa-alueista annetaan luento-opetuksen muodossa. Osa-alueisiin liittyvien tietojen ja taitojen syventäminen taas tapahtuu usein pienryhmäopetuksen keinoja käyttäen, usein myös ongelmanratkaisumenetelmään perustuen.

1.2.4. Käytännön kysymyksiä
Osa julkisoikeuden opetuksesta on pakollista, osa kurssikirjallisuutta korvaavaa. Korvaavan opetuksen osalta opiskelija voi itse päättää hankkiiko tiedot opetukseen osallistumalla tai muulla tavoin. Yleisesti ottaen on kuitenkin suositeltavaa osallistua opetukseen silloin kun sitä järjestetään. Opetustilanteessa voidaan päivittää mahdolliset kirjallisuuden vanhentuneet kohdat. Usein asiat on myös helpompi mieltää opetustapahtumassa kuin pelkällä lukemisella. Useimmiten opiskelijalla on opetustilanteessa myös mahdollisuus varmistua (kysymällä) siitä, että on ymmärtänyt asian oikein.

Oppimista kontrolloidaan pääasiassa tenttien tai kirjallisten töiden avulla. Julkisoikeuden tenttejä järjestetään sekä ns. yleisinä tentteinä (kirjallisuuskuulustelut ja jotkin luentokuulustelujen uusinnat) että luentotentteinä. Yleisiin tentteihin on ilmoittauduttava netti-opsussa viimeistään seitsemän päivää ennen tenttiä. Tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa laitoksen ilmoitustaululla ja verkossa. Luentosarjojen tenttimisestä ilmoitetaan erikseen luentojen yhteydessä.

Ks. opetuksesta ja tenttimisestä tarkemmin julkisoikeuden oppiaineen kotisivu ja siellä oleva opetusohjelma.
Tenttituloksista ks. myös: http://www.uta.fi/opiskelu/wentti/laitossivut/OIKT.html

Lukuun 2