|
etusivu / julkisoikeuden
perusteiden verkkomateriaali / julkisoikeus oppiaineena
Asiasanasto
1. JULKISOIKEUS OPPIAINEENA
1.1. Julkisoikeus oppiaineena Tampereen yliopistossa
1.2. Julkisoikeuden opiskelusta ja opetuksesta
1.2.1. Perusperiaatteet
1.2.2. Tavoitteet
1.2.3. Keinot
1.2.4. Käytännön kysymyksiä
Julkisoikeudessa käsitellään valtiota ja muita julkisyhteisöjä,
niiden oikeudellista rakennetta ja toimintaa sekä julkisen vallan
käyttämistä koskevia oikeusnormeja. Julkisoikeuden materiaaliseen
opetusalaan kuuluvat pääasiassa valtiosääntöoikeus
ja hallinto-oikeus eri osa-alueineen, samoin eurooppaoikeus. Lisäksi
julkisoikeuden opetusalaan kuuluu yleistä oikeusteoriaa etenkin oikeudellisen
sääntelyn teorian, laintulkintaopin ja oikeudellisen ratkaisutoiminnan
sekä julkisoikeuden metodologian osalta.
Julkisoikeutta voidaan opiskella sekä pää- että sivuaineena
Tampereen yliopistossa. Julkisoikeus pääaineena voidaan suorittaa
hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) ja maisterin tutkinto
(120 op) sekä jatkotutkintoina hallintotieteiden lisensiaatin ja
tohtorin tutkinnot.
Ks. hallintotieteiden kandidaatin (HK) ja maisterin (HM) tutkinnoista
ja niiden tavoitteista tarkemmin: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, julkisoikeuden oppiaine (ks. myös esim. opinto-opas ko. sivuilla)
1.2.1. Perusperiaatteet
Oppimisen ja opetuksen perusperiaatteet liittyvät lähinnä
kolmeen osa-alueeseen: oikeussääntöjen sisältöön,
oikeuden sisäisiin yhteyksiin ja oikeuden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteisiin.
Julkisoikeus edustaa tieteiden perheessä normatiivista suuntausta;
se ei ole kiinnostunut pelkästään siitä miten asiat
ovat, vaan erityisesti siitä miten niiden pitäisi oikeusjärjestyksen
mukaan olla. Tämän vuoksi oikeussääntöjen sisällön
opiskelu on keskeistä. Tiettyä julkisoikeuden kannalta relevanttia
asiaa tai ilmiötä säännellään usein myös
monin eri säännöksin. Sääntösystematiikan
ja oikeusjärjestelmän sisäisten yhteyksien oppiminen on
siten välttämätöntä. Julkisoikeudellinen sääntely
tähtää usein tiettyihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin
tai vaikutuksiin. Se myös syntyy tietyistä yhteiskunnallisista
tarpeista. Oikeuden ja yhteiskunnan välisten vuorovaikutussuhteiden
tuntemista voi tämän vuoksi pitää yhtenä oppimisen
ja opetuksen perusperiaatteena.
1.2.2. Tavoitteet
Edellä esitetyt perusperiaatteet antavat jo viitteitä siitä,
mihin julkisoikeuden opetuksella ja opiskelulla pyritään. Tavoitteena
on keskeisen julkisoikeudellisen normi- ja tutkimustiedon välittäminen,
oikeudellisen ajattelutavan kehittäminen sekä rationaalisen
ja kriittisen suhtautumistavan oppiminen.
1.2.3. Keinot
Oppiminen perustuu sekä itseopiskeluun että opetukseen. Itseopiskelu
tarkoittaa esim. kirjallisuuteen, viranomaisaineistoihin ja verkkomateriaaleihin
perehtymistä sekä itsenäisten raporttien (seminaariesitelmät,
harjoitustyöt, tutkielmat) kirjoittamista tietyistä teemoista.
Opetusmuotoina julkisoikeudessa käytetään mm. luento- ja
pienryhmäopetusta sekä jossain määrin verkko-opetusta.
Pienryhmäopetus tarkoittaa esim. seminaareja, oikeustapausharjoituksia
ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvia kursseja. Perusajatuksena
on, että systemaattiset yleiskuvat tietyistä julkisoikeuden
osa-alueista annetaan luento-opetuksen muodossa. Osa-alueisiin liittyvien
tietojen ja taitojen syventäminen taas tapahtuu usein pienryhmäopetuksen
keinoja käyttäen, usein myös ongelmanratkaisumenetelmään
perustuen.
1.2.4. Käytännön kysymyksiä
Osa julkisoikeuden opetuksesta on pakollista, osa kurssikirjallisuutta
korvaavaa. Korvaavan opetuksen osalta opiskelija voi itse päättää
hankkiiko tiedot opetukseen osallistumalla tai muulla tavoin. Yleisesti
ottaen on kuitenkin suositeltavaa osallistua opetukseen silloin kun sitä
järjestetään. Opetustilanteessa voidaan päivittää
mahdolliset kirjallisuuden vanhentuneet kohdat. Usein asiat on myös
helpompi mieltää opetustapahtumassa kuin pelkällä
lukemisella. Useimmiten opiskelijalla on opetustilanteessa myös mahdollisuus
varmistua (kysymällä) siitä, että on ymmärtänyt
asian oikein.
Oppimista kontrolloidaan pääasiassa tenttien tai kirjallisten
töiden avulla. Julkisoikeuden tenttejä järjestetään
sekä ns. yleisinä tentteinä (kirjallisuuskuulustelut ja
jotkin luentokuulustelujen uusinnat) että luentotentteinä. Yleisiin
tentteihin on ilmoittauduttava netti-opsussa viimeistään
seitsemän päivää ennen tenttiä. Tenttitulokset
julkistetaan pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa
laitoksen ilmoitustaululla ja verkossa. Luentosarjojen tenttimisestä
ilmoitetaan erikseen luentojen yhteydessä.
Ks. opetuksesta ja tenttimisestä tarkemmin julkisoikeuden oppiaineen kotisivu ja siellä oleva opetusohjelma.
Tenttituloksista ks. myös: http://www.uta.fi/opiskelu/wentti/laitossivut/OIKT.html
Lukuun 2
|