3. SUOMEN VALTIOJÄRJESTYKSEN KEHITYS JA RAKENNE

3.1. Suomen valtiojärjestyksen kehityksestä
3.1.1. Yleisiä näkökohtia
3.1.2. Kehitys ennen Venäjän vallan aikaa
3.1.3. Kehitys Venäjän vallan aikana: perustuslakien yhteiskunnallis-historiallinen tausta (VJ)
3.1.4. Itsenäistymisprosessin päävaiheet: HM:n tausta
3.1.5. Viime vuosikymmenten näkökulma: valtiosääntöuudistus
3.2. Suomen valtiosääntö
3.2.1. Kansainväliset sopimukset ja Euroopan unioni
3.2.2. Suomen valtiosääntö

3.1. Suomen valtiojärjestyksen kehityksestä

3.1.1. Yleisiä näkökohtia
Valtio ja oikeusjärjestys kuuluvat kiinteästi yhteen. Ensinnäkin viralliskoneisto (valtio) asettaa oikeusnormit ja tehostaa niiden noudattamista sanktioilla. Toisaalta oikeusnormein säännellään myös valioelinten toimintaa. Valtio ja oikeusjärjestys ovat historiallisesti katsoen myös syntyneet samanaikaisesti ja samasta syystä. Oikeusjärjestyksen syntyvaiheita on siten mahdollista tarkastella valtion ja valtiojärjestyksen kehityksen yhteydessä.

3.1.2. Kehitys ennen Venäjän vallan aikaa
Suomen valtiollisen järjestysmuodon kehitys ennen Venäjän vallan aikaa liittyy läheisesti Ruotsiin. Yhteinen päätöksenteko ennen Ruotsin valloitusta tapahtui ilmeisesti pitäjä -nimisten yhteistoimintaa harjoittavien alueiden tasolla. Ns. käräjillä vapaat miehet päättivät yhteisistä asioista ja käyttivät myös tuomiovaltaa. Vähitellen alettiin harjoittaa yhteistoimintaa erityisesti sotilaallisessa tarkoituksessa myös maakuntatasolla. Maakunnissa esiintyi myös päälliköitä. Vähitellen maakunnat liittoutuivat löyhäksi liittoutumaksi, jonka johdossa oli kuningas. Koitti Ruotsin vallan aika (1100-1200 -luvuilta lähtien). Maakuntien tasolla syntyi myös tapasäännöstöjä, joista vähitellen laadittiin myös kirjoitettuja oikeussääntöjä, ns. maakuntalakeja. Sittemmin laadittiin myös valtakunnallisia oikeussääntöjä ja ns. maanlakeja. Maakuntalakien kodifikaationa syntyivät mm. Maunu Eerikinpojan maanlaki 1300-luvulla ja Kristofferin maanlaki 1442.

3.1.3. Kehitys Venäjän vallan aikana: perustuslakien yhteiskunnallis-historiallinen tausta (VJ)
Kehitys Venäjän vallan aikana vuodesta 1809 ns. interregnumin aikaan (1917-1919) merkitsi eräänlaista perustuslakiemme historiallis-yhteiskunnallisen taustan muotoutumista. Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma lainsäädäntö, kansanedustuslaitos ja hallitus. Ruotsin vallan ajalta jäivät voimaan 1772 hallitusmuoto ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja, joita voitiin muuttaa vain keisarin ja neljän säädyn yhtäpitävällä päätöksellä. Vuonna 1869 säädetty valtiopäiväjärjestys säilytti vielä säätyjakoisen eduskunnan. Säätyvaltiopäivät uudistettiin v. 1906 yksikamariseksi eduskunnaksi, joka valittiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Eduskunnan valtaoikeudet jäivät uudistuksessa ennalleen. Suomen keskushallinnosta vastasi ns. hallituskonselji (vuodesta 1816 Keisarillisen Suomen Senaatti). Senaatin oikeusosasto hoiti oikeushallinnon ohella maan ylimmän tuomioistuimen tehtävät. Talousosasto puolestaan vastasi muista kuin oikeushallintoon kuuluvista asioista sekä hallintolainkäyttöasioista.

3.1.4. Itsenäistymisprosessin päävaiheet: HM:n tausta
Suomen itsenäistymisprosessi ja oman hallitusmuodon säätäminen voidaan jäsentää seuraaviin päävaiheisiin:
- maaliskuu 1917: keisari luopuu kruunusta, Venäjälle väliaikainen hallitus
- heinäkuu 1917: valtalaki
- marraskuu 1917: ns. lokakuun vallankumous
- Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917
- Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden vuodenvaihteessa 1917/1918
- 1919 tasavaltainen HM: tasavallan presidentille laajat valtaoikeudet, vallanjako toteutetaan, kansalaisten perusoikeudet (kärki lainsäätäjää vastaan).

Ks. tapahtumista tarkemmin: Valtaistuin vapaana - kysymys korkeimman vallan käytöstä vuosina 1917 - 1919. Eduskunnan kirjastossa 1997 - 1998 esillä olleen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon liittyvän näyttelyn esite. Riitta Sihvonen. Sisällys: Korkein valta katkolla, Eroon Venäjästä, Kuningaskunta vai tasavalta?, Täysivaltaiseksi tasavallaksi, Kronologinen luettelo eräistä keskeisistä tapahtumista maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1919.
Valtaistuin vapaana: kysymys korkeimman vallan käytöstä 1917-1919

3.1.5. Viime vuosikymmenten näkökulma: valtiosääntöuudistus
1970-luvun alussa käynnistettiin peruslakien kokonaisuudistus, joka myöhemmin 1980-2000 toteutettiin osittaisuudistusten avulla. Keskeisimmät uudistamisvaiheet ovat:
1. Pieniä uudistuksia jo 1983
2. Neuvoa antava kansanäänestys 1987
3. Tasavallan presidentin vaalitavan uudistaminen: I vaihe 1987, II vaihe 1991
4. Tasavallan presidentin valtaoikeuksien tarkistaminen: I vaihe 1987, II vaihe 1991
5. Hallitusohjelma eduskunnalle 1991
6. Lakien säätäminen
- säätämisjärjestys: I vaihe 1987, II vaihe 1992 (alkuvuodesta), III vaihe 1992 (1.9.92)
- valiokuntalaitoksen uudistaminen 1991
7. Valtiontaloussäännösten uudistaminen 1992
8. Perusoikeusuudistus 1995
9. Liittyminen Euroopan unioniin 1995
10. Perustuslaki 2000

Ks. uudistuksista tarkemmin: Suomen perustuslaki ja oikeuskehitys. Pekka Hallberg Kouvolassa 25.5.2000. Korkeimman hallinto-oikeuden sivuilla. Sisältö: Oikeus rakentava tekijä, valtiosääntömme pysyvyydestä, valtiosääntöuudistukset, vallanjaon muutokset, perusoikeusuudistus, valtiosääntö ja integraatio, oikeusturva, lakien perustuslainmukaisuus, ihmisoikeusvelvoitteet, mihin suuntaan oikeuskehityksessä? Oikeuskehitys tienhaarassa.
Korkein hallinto-oikeus - Puheita
http://www.kho.fi/21913.htm

Jaakko Nousiainen: Suomen hallitusjärjestelmä: sekoittuneesta valtiomuodosta parlamentaariseen.
Oikeusministeriön Suomen perustuslaki -sivut. Linkit sisältöön:
Yhteiskunnallinen ja historiallinen tausta
Vuoden 1919 sekoittunut valtiomuoto
Parlamentarismista presidentinvaltaan - ja takaisin
Uudistuksen tausta
Perustuslain keskeiset periaatteet
Suomen perustuslaki - Tietoa uudistuksesta
http://www.om.fi/3316.htm

3.2. Suomen valtiosääntö

Valtiosääntö muodostaa oikeusjärjestyksen eräänlaisen ytimen. Erityisesti valtiosääntöön sisältyvät perustuslaintasoiset normit kuuluvat oikeusjärjestyksen kansallisen normiston hierarkiassa huipulle. Tämän lisäksi oikeusjärjestykseen kuuluu alemman tasoista kansallista normistoa ja kansainvälistä ja EU-oikeudellista normistoa.

3.2.1. Kansainväliset sopimukset ja Euroopan unioni
Valtion sisäisen lainsäädännön on periaatteessa oltava sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa (sopimusta ei yleensä saateta voimaan ennen kuin valtion sisäinen lainsäädäntö vastaa velvoitteita). Lainsäädäntö heijastaa siten kansainvälisten normien ja oikeusperiaatteiden sisällöt myös yksityistä kansalaista sitoviksi oikeusnormeiksi.

Suomi on sopinut useita satoja sopimuksia muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tärkeitä sopimuksia ovat mm.:

• Liittymissopimus Euroopan unioniin (1994)
  
• Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (1989)
• YK:n kansainväliset ihmisoikeussopimukset (1976)
• Naapuruussopimus Suomen ja Venäjän välillä (1992)
• Pohjoismaiden yhteistyösopimus eli ns. Helsinki-sopimus (1962)
• YK:n peruskirja (1956)
• Pariisin rauhansopimus (1947)

EU

Sopimus Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin. http://www.finlex.fi/linkit/sops/19940103, asiakirjat EUR-Lex

Laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 1540/1994. http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19941540

Ks. tarkemmin:

Antero Jyränki: Euroopan unioni ja Suomen valtiosääntö. Oikeustiede: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja 29 (1996): s. 9 - 83. Sisältö pääpiirteittäin: 1. Kysymyksen asetteluja 2. Suomi ja Euroopan integraatio: tapahtumien kulku 3. EU-liittymissopimus ja Suomen suvereenisuus 4. EU-liittymissopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen Suomessa.

• Aineisto on saatavilla vain Tampereen yliopiston verkossa tai kirjautumalla Tampereen yliopiston Nelliportaaliin.

Euroopan unionin virallinen kotisivu. Suomenkielinen. http://europa.eu/index_fi.htm

Linkit sivulta: Euroopan unioni lyhyesti. Tällä sivulla on perustietoa Euroopan unionista. Sivulta on linkkejä lisätietoihin.

http://europa.eu/abc/index_fi.htm

Euroopan unionin toimielimet ja asiakirjat.

http://europa.eu/institutions/index_fi.htm

Sanasto, Euroopan unionin toimielimet, politiikat ja laajentuminen. Annetaan selittäviä määritelmiä

http://europa.eu/scadplus/glossary/index_fi.htm

Eurooppa-tiedotuksen lyhenneavain.

Avain EU-käsitteisiin

Eurooppa-tiedotus. Ulkoasiainministeriö.

http://www.eurooppa-tiedotus.fi/

Kansalaisen EU-tieto. Pyrkii antamaan vastauksia Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista tavallisen kansalaisen elämään sekä yhteiskuntaamme.
Sinä ja EU

Euroopan unionin lainsäädäntö. Eur-lex, portaali Euroopan unionin oikeuteen. Linkit sivulta: perustamissopimukset, lainsäädäntö, valmisteilla oleva lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, parlamentin jäsenten kysymykset. http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm

Eur-lex. Tietoa EU:n oikeudesta. Linkit sisältöön: prosessit ja toimijat, Sanasto (EU- terminologiaa), päätöksentekokaavio – yhteistoimintamenettely, päätöksentekokaavio – yhteispäätösmenettely, faktatietoja EU:sta.

http://eur-lex.europa.eu

Euroopan unionin perussopimukset.

http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm

Unionin tuomioistuin ja Unionin yleinen tuomioistuin (ennen Yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin). Esittely ja tuomiot kokonaisuudessaan. http://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/etusivu

3.2.2. Suomen valtiosääntö

- valtiosäännön käsite

Valtiosääntö tarkoittaa yhteiskunnan perusrakenteita sääntelevää normistoa. Valtiosääntöön luetaan perussäännökset valtiomuodosta, valtion alueesta, ylimpien valtioelinten (EDK, TP, VN, korkeimmat oikeusistuimet) järjestysmuodosta, toimivallasta, keskinäisistä suhteista ja vallankäytön muodoista, sekä kansalaisuudesta ja kansalaisten oikeusaseman perusteista (erityisesti perusoikeuksista). Säännökset sisältyvät perustuslakeihin ja sitä alemmanasteisiinkin säädöksiin. Säädännäisen normiston lisäksi valtiosääntöön voidaan lukea eräitä yleisiä periaatteita, jopa sovinnaissääntöjä jne.

- valtiosääntöjen luokittelu

Kirjallisuudessa valtiosääntöjä on luonnehdittu luokittelemalla niitä esim. 1) kirjoitettuihin - kirjoittamattomiin, 2) jäykkiin - joustaviin, 3) lailla muutettaviin - ei lailla muutettaviin, 4) liittovaltiotyyppisiin - unitaarisiin, 5) vallanjakoon perustuviin - keskitettyihin ja 6) tasavaltaisiin - monarkistisiin valtiosääntöihin.

- perustuslaki ja muu valtiosääntönormisto

Keskeisiä valtiosääntönormistoja ovat mm.:

a) Suomen perustuslaki (731/1999)

b) perustuslain luonteiset lait

- Ahvenanmaan itsehallintoL (1144/1991)

- Ahvenanmaan maanhankintaL (3/1975)

c) muita säädöksiä

- L valtioneuvostosta (175/2003)

- Valtioneuvoston ohjesääntö (VNOS) (262/2003)

- Eduskunnan työjärjestys (Etyöjärj) (40/2000)

- VaaliL (714/1998)

Ks. tarkemmin valtiosäännöstä:

Ilkka Saraviidan kotisivut, etusivu.

http://personal.inet.fi/tiede/ilkka.saraviita/etusivu.htm

Artikkeleita. Tälle sivulle kerätään I. Saraviidan artikkeleita, joita on tavallista hankalampi tavoittaa. Ks. myös http://personal.inet.fi/tiede/ilkka.saraviita/artikkelit.htm

Suomen valtiosäännön yleiskuvaus Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan sisäänpääsyvaatimuksista. Suomen valtiosäännön perusasiat ja –käsitteet. Kuvaus jakaantuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä jaksossa selostetaan aluksi 2000-perustuslain merkitsemää valtiosääntöuudistusta yleisesti. Jälkimmäisessä jaksossa kuvataan yleispiirteisesti perustuslain lukujen pääsisältö. Useimmissa tapauksissa kuvataan kunkin luvun merkittävimmät kohdat ja muutokset vanhaan järjestelmään verrattuna. Toisena jaksona on joukko valtiosääntöoikeudellisia käsitteitä selityksineen.

http://personal.inet.fi/tiede/ilkka.saraviita/valtiosaanto.htm

Ks. tarkemmin valtiosääntönormistosta:

Suomen perustuslaki 731/1999.

http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990731

Oikeusministeriön perustuslain esittelyn etusivu.

http://www.om.fi/74.htm

Esite Suomen perustuslaista. Oikeusministeriön perustuslain esittelysivut.

http://www.om.fi/18107.htm

http://www.finlex.fi/linkit/he/19980001 Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen hallitusmuodoksi.

Perustuslain käsittely: http://www.om.fi/74.htm

Uuden perustuslain ja työjärjestyksen vaikutuksia eduskunnan toimintaan:

Eduskuntatyö

Perustuslain keskeiset periaatteet. Oikeusministeriön perustuslain esittelysivut. Sisältö linkit: Perusoikeudet, eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto, kansainväliset suhteet, tuomioistuimet ja laillisuusvalvonta, loppulause. http://www.om.fi/74.htm

Lainlaatijan perustuslakiopas. Oikeusministeriön julkaisuja-sivut. Linkit oppaaseen: kansi, esipuhe, sisältö, opasteksti.

http://www.om.fi/3488.htm

Muita uuteen perustuslakiin läheisesti liittyviä säädöksiä. Linkit:

Eduskunnan työjärjestys

Laki Suomen perustuslain voimaantulojärjestelyistä (732/1999)

Hallituksen esitys Eduskunnalle 185/1999 laiksi valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä.