etusivu / julkisoikeuden perusteiden verkkomateriaali / kunnallisoikeuden keskeisiä kohtia

Asiasanasto

9.1 Kunnan itsehallinnollinen perusta
9.2 Kunnan jäsenistö
9.3 Kunnan hallinto-organisaatio
9.4 Kunnan tehtävät
9.4.1. Kunnan toimiala
9.4.2. Kuntiin kohdistuva valtionvalvonta
9.5 Kuntien yhteistoiminta

9.1. Kunnan itsehallinnollinen perusta
Kunnallisen itsehallinnon valtiosääntöisen perustan muodostavat seuraavanlaiset elementit:
1) erillisyys valtionhallinnosta (itsenäinen oikeushenkilöllisyys, ei suoraan valtion viranomaisten määräysvallan alaisuudessa),
2) itsehallinnollisuus (ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava valtuusto),
3) omat tehtävät (työnjako valtion kanssa, kuntien uusista tehtävistä säädetään lailla),
4) taloudellinen itsenäisyys (kunnallinen verotusoikeus, itsenäinen taloudellinen päätösvalta).
Ks. tarkemmin esim. Husa - Pohjolainen, Julkisen vallan oikeudelliset perusteet. Helsinki 2002, s. 261 ss.

Keskeiset kunnallista itsehallintoa määrittävät säännökset ovat erityisesti:
- PL 121 §
- PL 122 §
- KuntaL 365/1995
- KuntajakoL 1698/2009
- VaaliL 714/1998 11. luku
- L Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007
- L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 (ennen KVOL 1147/1996)

9.2. Kunnan jäsenistö
Kuntalain 4 §:n mukaan kunnan jäseniä ovat:
- ne luonnolliset henkilöt, joilla on kunnassa kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta
- oikeushenkilö (yhteisö, laitos ja säätiö), jonka kotipaikka on kunnassa
- kunnassa kiinteää omaisuutta omistavat tai hallitsevat.

Kunnassa on siten kahdenlaisia jäseniä: perusjäsenet, joita ovat varsinaiset kunnan asukkaat (luonnolliset henkilöt) ja muut jäsenet, joita ovat kunnassa kiinteää omaisuutta omistavat (luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt) ja kunnassa kotipaikan omaavat oikeushenkilöt. Perusjäsenenä voi olla vain yhdessä kunnassa, mutta muuna jäsenenä useammassakin kunnassa. Jäsenen oikeudet riippuvat osittain siitä, onko perusjäsen vai muu jäsen. Esimerkiksi oikeus äänestää kunnallisvaaleissa tai oikeus/velvollisuus ottaa vastaan luottamustoimi on vain kunnan asukkaalla (perusjäsenellä). Kaikilla jäsenillä on puolestaan veronmaksuvelvollisuus ja oikeus tehdä kunnallisvalitus.

Kunnan ylin päätösvaltaa käyttävä elin on kunnallisvaaleilla joka neljäs vuosi valittava kunnanvaltuusto. Valtuuston tehtävänä on tärkeimpien kuntaa koskevien päätösten tekeminen, mm. kunnan toiminnasta ja taloudesta päättäminen.

Kunnanhallitus koostuu valtuuston poliittisin perustein valitsemista jäsenistä. Kunnanhallitus vastaa mm. kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus myös johtaa alapuolellaan olevaa kunnan luottamushenkilö- ja virkamieshallintoa. Valtuuston asettamat kunnalliset lautakunnat muodostavat tärkeimmän osan tästä luottamushenkilöhallinnosta. Valtuusto valitsee myös virkamieshallinnon johdossa olevan kunnanjohtajan. Kunnan hallintohenkilöstö koostuu luottamushenkilöistä, viranhaltijoista ja työntekijöistä. Kaiken kaikkiaan luottamushenkilöiden roolia voidaan pitää kunnallishallinnossa selvästi suurempana kuin valtion hallinnossa.

Kuvio. Kunnan hallinto-organisaatio.

Ks. tarkemmin esim. Kunnallishallinto, Suomi.fi Suomi.fi - Kunnallishallinto

Ks. kunnallisvaaleista tarkemmin: Oikeusministeriön vaalisivut: Kunnallisvaalit.

9.4. Kunnan tehtävät

9.4.1. Kunnan toimiala
Kuntalain 2 §:n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla
1) itselleen ottamansa ja
2) sille laissa säädetyt tehtävät.

Kunnan toimiala jakaantuu siten yleistoimialaan (itsehallintoon kuuluvat tehtävät; esim. elinkeinotoiminnan yleisten edellytysten luominen, julkisen liikenteen järjestäminen) ja erityistoimialaan (lakisääteiset tehtävät; esim. monet sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut). Erityistoimialaan kuuluvien, ns. lakisääteisten tehtävien hoitamiseen valtio osallistuu taloudellisesti (Ks. L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009).

Kunta voi sopimuksen perusteella hoitaa muitakin kuin em. tehtäviä (KuntaL 2 §).


9.4.2. Kuntiin kohdistuva valtionvalvonta
Kunnan asukkaiden itsehallinto nauttii perustuslain suojaa. Valtion kuntiin kohdistama valvonta voi siten olla vain rajoitettua ja nimenomaisiin säännöksiin nojautuvaa. Tärkeimmät muodot ovat alistaminen, muutoksenhakujärjestelmä ja eräät muut valvontamuodot.

Alistaminen
Kunnallisen viranomaisen päätös voidaan lailla säätää alistettavaksi valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Alistaminen on siten mahdollista vain erityssäännöksen nojalla. Alistettavassa asiassa tehty päätös on oikeudellisesti tehokas, vasta kun valtion viranomainen on sen vahvistanut. Alistaminen on tehokas valvonnan muoto, mutta sen käyttöalaa on viime aikoina olennaisesti supistettu. Esimerkiksi ympäristöasioissa ja sosiaalihuollossa alistusmenettelyä jonkin verran käytetään.

Muutoksenhaku
Kunnan viranomaisen päätökseen saa pääsääntöisesti hakea muutosta valittamalla. Valitus voidaan tehdä joko ns. hallintovalituksena (erityistoimiala; HallintolainkäyttöL 586/1996) tai kunnallisvalituksena (yleistoimiala; KuntaL 90 §). Valitusmenettelyn kautta päätös voidaan saattaa hallintolainkäyttöelimen tutkittavaksi. Kunnallisvalitukselle on ominaista erityinen kontrollifunktio, sillä sen voi tehdä kunnan jäsen, vaikka hän ei olisikaan asianosainen. Toisaalta kunnallisvalituksen saa tehdä vain laillisuusperustein.

Ks. kunnallisvalituksesta tarkemmin KuntaL 11 luku.

Muu valvonta
Muu valtionvalvonta tapahtuu lähinnä 1) sisäasiainministeriön kuntien toimintaan ja talouteen kohdistaman yleisen seurannan, 2) kantelun johdosta tapahtuneen lääninhallituksen tekemän laillisuustutkinnan sekä 3) laajempia kysymyksiä koskevan valtion ja kuntien välisen neuvottelumenettelyn yhteydessä. (Ks. KuntaL 8 §)

9.5. Kuntien yhteistoiminta
Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa.
Uudistuksesta (VM)
PARAS-hanke
KuntaL 76 §:n nojalla kunnat voivat sopia tehtäviensä hoidosta myös yhdessä, esim. kuntayhtymien avulla. Ks. yhteistoiminnasta tarkemmin KuntaL 10 luku.

***************

Ks. tarkemmin

kuntien itsehallinnosta, kunnista ja kuntayhtymistä esim.:
Kunnallinen itsehallinto,
Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund
maakuntien liitoista
Suomen maakuntien liitot
kunnallista lainsäädäntöä käsittelevää aineistoa:
Suomen kuntaliitto – lakiasiat
kuntien valtionosuusjärjestelmästä:
L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009
kuntien palveluista
Suomen Kuntaliitto - Kunnat.net

Lukuun 10