Globalisaatio kuntien strategisen johtamisen haasteena

Nykyisen yhteiskuntakehityksen suuntaa ja luonnetta määrittää ennen muuta kaksi tekijää, globalisoituminen ja tietoyhteiskuntakehitys. Nämä molemmat liittyvät talouden uudelleenrakenteistumiseen, jolla on laajakantoiset vaikutukset kaikkiin yhteiskuntaelämän lohkoihin. Kaupunki- ja yhteiskuntateorian saralla mainetta niittäneen Manuel Castellsin laaja-alainen teoria 'informationaalisesta yhteiskunnasta' tarjoaa hyvän perustan näiden prosessien ymmärtämiselle ja kaupunkien strategisen johtamisen yleislinjojen hahmottamiselle.

Alueet, kaupungit ja maaseutukunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa tähän uuteen epävarmuuden kapitalismin synnyttämään tilanteeseen niiin talouden, politiikan, hallinnon kuin yhdyskuntarakenteenkin kannalta. Ehkä kaikkein keskeisimmäksi jännitteeksi tässä kehityskulussa muodostuu globaalilla tasolla toimivien välineellisten vaihdon verkostojen ja paikallisten ihmisten elämänpiirien ja kokemusmaailmojen yhteensovittamattomuus. Kun paikallisyhteisöt ja ihmiset voivat yhä vähemmän vaikuttaa asioiden kulkuun, syntyy vieraantumista ja epävarmuutta, joka heijastuu myös paikallistasolle. Tämä ei ole pelkästään 'demokratian' ongelma, vaan koko yhteiskuntaa ja kaupunkielämää jäytävä ongelma. Castells on ilmaissut asian siten, että pääoma- ja tietovirtojen synnyttämän 'virtojen tilan' (space of flows) ja ihmisten arkielämää jäsentävän elämänpiirin välille syntyy kuilu ensinmainitun muodostaessa sähköisten verkostojen on-line maailman ja jälkimmäisen rytmittyessä arjen rutiinien ja kellojen viisareiden mukaan.

Kaikki edellä mainitun tapaiset muutokset merkitsevät uutta haastetta alueiden ja kaupunkien johtamiselle. Olen ottanut käyttöön kaksi yleiskäsitettä, jotka pyrkivät jäsentämään tätä kehittämisen ja johtamisen muutosta. Korkean suoritustason kaupunki (high-performing city) on yleiskäsite, joka kuvaa kaupunkien mahdollisuuksia vastata aikamme haasteisiin toimintaympäristöön sovitetulla, mahdollisuuksia hyödyntävällä ja kriisejä laukaisevalla tavalla. Informationaalinen kaupungin johtaminen (informational city management) puolestaan jäsentää hieman konkreettisemmin strategisen johtamisen yleisperiaatteita.

Korkea suoritustaso globaalin informaatioajan paineessa voidaan toteuttaa kahdella tasolla. Ensisijainen ja pitkälti kaupungin omista lähtökohdista rakentuva strategia on sovittautumisstrategia, jossa kaupungin kehittymisedellytykset sovitetaan yleisiin kehitystrendeihin. Toista strategiaa voisi kutsua kaupunkipoliittiseksi strategiaksi, jonka tehtävänä on edesauttaa insitutionaalisten järjestelyjen läpivientiä ja mielekkään institutionaalisen kehyksen aikaansaamista alueellisella, kansallisella tai ylikansallisella tasolla. Korkean suoritustason kaupunki tukeutuu ensisijaisesti sovittautumisstrategiaan. Sen toteuttamisen keskeisimpiä resursseja ovat aktiiviset avaintoimijat, sellaiset kentällä, avainaloilla ja keskeisissä asemissa toimivat aktiiviset ihmiset, jotka kykenevät yhteistyöhön ja haluavat olla luomassa parempaa kaupunkia. Tämän kehittämistyön perustaksi on luotava sosiaalinen infrastruktuuri, johon kuuluvat mm. riittävä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman taso, kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, tukeva institutionaalinen viitekehys ja alueidentiteetti. Käytännön tasolla kehittämisponnistuksia on suunnattava erityisesti ulkoisten resurssien hankkimiseen ja niiden täysimääräiseen hyödyntämiseen. Myös kaupunkimarkkinointiin panostaminen näytää muodostuvan kriittiseksi tekijäksi nykyisten kehityssuuntien valossa. Kolmanneksi, verkottuminen ja virtuaalikaupungin infrastruktuurin, palvelujen ja sovellusten kehittely on sekä sisäisen toimivuuden että vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Nämä kaikki merkitsevät valtavaa haastetta alue- ja kaupunkikehityksen ohjaamiselle ja kaupunkien johtamiselle.

Informationaalinen kaupungin johtaminen (Informational City Management) perustuu aiemmin mainittujen kontekstuaalisten tekijöiden huomioonottamiseen. Kyse on strategisen tason johtamiskonseptiosta, jonka tarkoituksena on auttaa kiinnittämään huomiota niihin tekijöihin ja tendensseihin, joihin sovittautuminen on strategisesti tärkeää. Informationaalisen johtamisen perusperiaatteina ovat mm.