Tiedosta tutkittua
Tiedon tutkimusohjelman 1. tutkijaseminaari
Tiedon tutkimusohjelman koordinaatio
Tampere 6.5.1999

Ari-Veikko Anttiroiko
Esitelmä työryhmässä 4: Tiedon ajan yhteiskunta

TIETO, KULTTUURI JA 2000-LUVUN MEGATRENDIT
Tietoyhteiskunnan kehityspolkujen hahmottelua

Vaikka tietoyhteiskuntakehitys on monessa suhteessa vielä lapsenkengissä, se on jättänyt lähtemättömän jäljen länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään. Olemme saaneet nähdä, että "tietoyhteiskunta" on 1990-luvulla muodostunut lähes hegemonistiseksi yleismaailmallisesti omaksutuksi visioksi.

Tietoyhteiskunnalla on globaalien verkostojen ja regiimien hyväksyntä, mutta vaihtoehtoiset elämänmuodot ja toisaalta myös uutta globaalia järjestystä murentavat tendenssit tullevat nostamaan yhä enemmän päätään 2000-luvun alkuvuosikymmenien aikana. Tietoyhteiskunta voi hyvinkin olla osuva nimitys sille yhteiskunnalle, joka hakee muotoaan, mutta mitä se tarjoaa elämän sisältöjen tai kulttuurin kannalta? Tarjoaako se vision sellaisesta yhteiskunnasta, jossa me todella haluamme elää? On myös perusteltua kysyä, millainen tietoyhteiskunta tulee olemaan perusluonteeltaan: markkinoiden hallitsema yhteiskunta, uusi hyvinvointiyhteiskunta, vai uusyhteisöllisesti rakentuva yhteiskunta? Vai käykö niin, että lopulta kaikki perinteiset yhteiskuntaelämää määrittävät tekijät murenevat, ja meistä ja yhteisöistämme tulee osa "rajatonta" maailmankylää? Nämä ovat kysymyksiä, joihin pyrin tarjoamaan uusia näkökulmia lähinnä kriittisesti latautuneesta kulttuurin-, tulevaisuuden- ja tietoyhteiskuntatutkimuksesta noustamieni ideoiden pohjalta.

Yksi kriittinen tekijä tässä uudessa kehitysvaiheessa paikantuu väljästi määriteltynä kulttuurin alueelle. Saattaa hyvinkin käydä niin, että nykymuodossaan tietoyhteiskunnan elinkaari jää yllättävänkin lyhyeksi. Tarkoitan tällä nimenomaan teknologisesti ja kaupallisesti virittynyttä tietoyhteiskuntakehitystä, jossa moniarvoisuus, kulttuuriset sisällöt ja elämänhallinnan kysymykset eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Lattean tietoyhteiskuntavision sijaan kehittymässä saattaa olla yhteiskunta, joka nousee kahdelta suunnalta:
a) hiljaisen vallankumouksen edetessä ensisijaiseksi ihmisten elämässä saattaa "teknologisoidun kuluttamisen" sijaan muodostua identiteetin etsiminen, henksesti rikkaan elämän edellytysten rakentaminen ja kestävän kehityksen turvaaminen; ja
b) teknis-kaupallisen tietoyhteiskuntakehityksen perustaa murentavat monet sosiaaliset tekijät, kuten elämänhallinnan menettäminen, stressin ja uupumuksen yleistyminen työelämässä ja yleisen turvattomuuden lisääntyminen, mikä saattaa nostaa uusia "pehmentäviä" ja tasapainottavia voimia yhteiskuntapolitiikan ytimeen.

Kaikki tämäntyyppiset muutossuunnat merkitsevät sitä, että tietoyhteiskunnan ideaan on syytä ottaa aikaisempaa "kulttuurisemmin" painottuneita näkökulmia. Tieto- ja viestintäteknologian rintamalla kyse on sisältöteollisuuden vahvistamisesta ja käyttäjälähtöisten toimintaperiaatteiden omaksumisesta, mutta toisaalta kysymyksessä on paljon syvällisempi muutoksen horisontti, joka edellyttää vaihtoehtoisuutta ja moniarvoisuutta sekä tasapainoista ja kestävää kehitystä tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa.

Esitelmän teema-alueet:

• Megatrendit 2000-luvulla: mitä globalisaation ja informationalismin jälkeen?
• Tietoyhteiskuntakehitys ja tiedon rooli yhteiskunnassa
• Kommunikaatioreduktionismi ja sosio-kulttuurinen surkastuminen
• Postmodernin jälkeen: askeesin ja rikastuttavien fraktaalien renesanssi
• Uudet visiot ja vaihtoehtoiset maailmankuvat

Kirjallisuutta

Anttiroiko, Ari-Veikko (1998) Tietoyhteiskunnan kansalainen. Verkkoartikkeli. Tampere 24.2.1998.
Castells, Manuel (1989) The Informational City. Information Technology, Economic Restructuring, and the Urban-Regional Process. Oxford: Blackwell.
Castells, Manuel (1996) The Information Age. Economy, Society and Culture. Vol. I: The Rise of the Network Society. Oxford: Blackwell.
Castells, Manuel (1997) The Information Age. Economy, Society and Culture. Vol. II: The Power of Identity. Oxford: Blackwell.
Castells, Manuel (1998) The Information Age. Economy, Society and Culture. Vol. III: End of Millenium. Oxford: Blackwell.
Crainer, Stuart (1998) Key management ideas. Thinkers that changed the management world. 3rd edition. Financial Times Management.
European Commission (1997) Building the European Information Society for Us All. Final Policy Report of the High-Level Expert Group. European Commission. Employment & Social Affairs.
Fainstein, Susan & Campbell, Scott (1996) Readings in Urban Theory. Blackwell Publishers.
Hannula, Ilkka & Linturi, Risto (1998) Sata ilmiötä 2000 - 2020. Virtuaali-Helsinki ja kybermyyrä. Yritysmikrot Oy, Helsinki.
Hautamäki, Antti (1999) Millä lihaksilla tietoyhteiskuntaan? Teoksessa Tietoyhteiskunta tulee, mutta miten? Sonera Oy, Julkaisusarja 1/99, 15-19.
Hoikka, Paavo (1995) Paavo Hoikka: Kunnallishallinnon kehitystiet. Näkökulmia kunnallistutkimuksen ja -kulttuurin murroksiin. Toim. A.-V. Anttiroiko. Tampereen yliopisto. Kunnallistieteiden laitos. Julkaisusarja 1/1995.
Hoikka, Paavo (toim.) (1998) Kunnat 2000-luvun kynnyksellä. Tampere: TAJU.
Kirvelä, Torsti (1998) 4 tulevaisuutta ja kunnat. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Kivelä, Susanna & Mannermaa, Mika (1999) Kuntien tulevaisuus. Kunta-alan tulevaisuusbarometri 1999. Suomen Kuntaliitto. ACTA nro 102.
Kivistö, Torsti (1998) Joutilaisuusyhteiskunta. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja, nro 32.
Linturi, Risto & Mannermaa, Mika & Hannula, Ilkka (1998) Tietoyhteiskunta 2005. Muuttujat ja skenaariot. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Helsinki: Sitra 184.
Luhmann, Niklas (1990) Political Theory in the Welfare State. Laajennettu versio alkuteoksesta Politische Theorie im Wohlfahrtsstaat (1981), kääntänyt John Bednarz, Jr. Berlin: Walter de Gruyter, 1990.
Naisbitt, John (1984) Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. Macdonald & Co., 1982. Futura edition 1984. London: Futura.
Naisbitt, John & Aburdene, Patricia (1990) Megatrendit 2000. Kohti uutta vuosituhatta. Alkuteoksesta Megatrends 2000. Ten new Directions for the 1990's suom. Seppo Ainamo. WSOY.
Nousiainen, Jaakko (1996) Poliittisen kulttuurin muutostendenssit. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 4/1996, 353-360.
OECD (1997) Towards a New Global Age. Challenges and Opportunities. Policy Report. Organisation for Economic Co-operation and Development. OECD 1997.
Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri & Ylä-Anttila, Pekka (1998) Small Country Strategies in Global Competition. Benchmarking the Finnish Case. ETLA. Helsinki, 1998.
Sassen, Saskia (1991) The Global City. New York, London, Tokyo. Princeton University Press.
Stiglitz, Joseph E. (1998) More Instruments and Broader Goals: Moving Toward the Post-Washington Consensus. 1998 WIDER Annual Lecture. http://www.wider.unu.edu/plec981.htm
Tekes (1998a) Uusmedia kuluttajan silmin. Digitaalisen median raportti 2/98. Helsinki: Teknologian kehittämiskeskus.
Tekes (1998b) Teknologia ja tulevaisuus. Helsinki: Teknologian kehittämiskeskus.
Tilastokeskus (1997) Tiedolla tietoyhteiskuntaan. Helsinki: Tilastokeskus.
Toffler, Alvin (1976) Future Shock. Pan Books. First published 1970. Pan Books 1971, 13th printing 1976.
Väyrynen, Raimo (1997) Global Transformation. Economics, Politics, and Culture. SITRA 161. Helsinki.