KUNNAT GLOBALISAATION AIKAKAUDELLA

Globalisaation käsite ja käsitteellistämistavat

Käsite ‘global’ on yli 400 vuotta vanha, mutta muodossa globalization tai globalizing se ilmaantui vasta 1950- ja 1960-lukujen taitteen tienoilla. Akateemisissa piireissä se löi itsensä läpi vasta 1980-luvulla (mm. Roland Robertson käytti sitä 1980-luvun alussa). Sittemmin monet tutkijat ovat korostaneet, että globalisaatio on mielekästä nähdä modernisaation jatkumona, tai että kyseessä on itse asiassa siirtyminen totaalisesti uuteen 'globaaliin aikakauteen', jossa modernin yhteiskunnen piirteet (edistysajattelu, institutionalisoituminen, individualismi jne.) eivät enää jatku vaan saavat aikaisemmasta poikkeavia muotoja.

Teoksessaan 'Global Transformation' (1997, 81-82) maamme ehkä tunnetuin globalisaatiotutkija, prof. Raimo Väyrynen, määrittelee kyseisen ilmiön mm. näin: "Globalization refers, then, to the accelerating compression and intensification of social relations across borders and the rise of a new consciousness (cognitive globalization). In all thse respects, the process of globalization is 'boundary-eroding' ...". Näin ollen globalisaatioon voidaan liittää seuraavanlaisia ominaisuuksia:
- institutionaalisten rajojen mureneminen
- kognitiivinen globalisaatio
- (rajoja ylittävien) sosiaalisten suhteiden tiivistyminen
- lisääntynyt keskinäisriippuvuus ja
- sellaisten taloudellisten aktiviteettien lisääntyminen, jotka ylittävät valtioiden ja talousalueiden aluerajat.

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi globalisaation "käsitteellistämisen" historiaa ja taustoja.

I ALKUVAIHEEN NÄKÖKULMAT

Klassiset yhteiskuntateoriat (1800-luku)

• Saint-Simon
• Comte
• Durkheim
• Weber
• Hegel
• Marx

Kulttuuri- ja historianfilosofia (1900-luvun alkupuolisko)

• Arnold Toynbee
• Oswald Spengler: Der Untergang des Abendlandes (I osa 1917; II osa 1922. Suom. 'Länsimaiden perikato', Lyhennetty laitos, 3. painos 1963).
• Myöhemmin mm. G. H. von Wright

II MODERNI YHTEISKUNTA JA UUDET TRENDIT

Modernisaatio ja konvergenssi (1960-70-luvut)

• Rakenne-funktionalismi yhteiskuntatieteiden valtavirtauksena
  - Talcott Parsons, M. Levy ym.
  - C. Kerr et al.: konvergenssiteesin mukaan teollistuneet yhteiskunnat muistuttavat toisiaan enemmän kuin ei-teollistuneet yhteiskunnat. Lisäksi teollistuneet yhteiskunnat alkavat ajan myötä yhä enemmän muistuttaa toisiaan. Tämän kehityksen takana on 'industrialismin logiikka', ts. kehitys, jota luonnehtii jatkuva pyrkimys tehokkaampien tuotannon teknologioiden käyttöönottoon, mikä puolestaan edellyttää sosiaalisten järjestelmien sovittamista tähän pyrkimykseen. Teollinen yhteiskunta muodostuu tehokkaan tuotannollisen kapasiteettinsa kautta maailmanlaajuiseksi, koska niiden pohjana oleva tiede ja teknologia puhuvat "universaalia kieltä". (Waters 1996, 17)
  - vrt. Bell: The Coming of Post-Industrial Society, 1973
  

Globaali markkinapaikka

• Peter Drucker: The Age of Discontinuity, 1969
  

Maailmankylän idea (1960-luku)

• Marshall McLuhan: kulttuuri ja media
  

Tulevaisuudentutkimus (1960-80-luvut)

• Daniel Bell: jälkiteollisen yhteiskunnan tuleminen
• Alvin Toffler: kiihtyvä kehitysvauhti ja yhteiskuntakehityksen kolmas aalto
• John Naisbitt: kehityksen megatrendit
• Yoneji Masuda: tietoyhteiskunnan tuleminen
  

III YHTEISKUNTAKRIITTISET NÄKEMYKSET

Maailmanjärjestelmä ja ns. riippuvuusteoria (n. 1970-luvulta lähtien)

• Tausta: Marx, Lenin ym.
• Immanuel Wallerstein: maailmanjärjestelmän teoria
• A. Frank: riippuvuusteoria (dependency theory)

Immanuel Wallerstein: Maailmanjärjestelmän teoria

Immanuel Wallerstein on yksi tunnetuimmista globalisaatiotutkijoista. Hän on kehittänyt ns. maailmanjärjestelmän teorian. Wallersteinin mukaan oman aikamme moderni maailmanjärjestelmä (world-system) muodostuu kapitalistisesta maailmantaloudesta.

Wallersteinin mukaan maailmanjärjestelmä on historiallinen yhteiskuntakehitystä puitteistava muodoste: "A world-system is a social system, one that has boundaries, structures, member groups, rules of legitimation, and coherence. Its life is made up of the conflicting forces which hold it together by tension, and tear it apart as each group seeks eternally to remold it to its advantage." (Immanuel Wallerstein: The Modern World-System I, Academic Press 1974.)

Six realities of the evolution of this historical system:
1) The capitalist world-economy is constructed by integrating a geographically vast set of production processes. -> establishment of a single ‘division of labor’.
2) The capitalist world-economy functions … by means of a pattern of cyclical rhythms (e.g. ‘long waves’, i.e. expansion and contraction of the world-economy)
3) Capitalism is a system based on the endless accumulation of capital.
4) Capitalism as a system requires movement and change (organization of production, economic innovations etc.).
5) The capitalist system is a polarizing system.
6) The capitalist world-economy is a historical system (= it has a life cycle).

Manuel Castells: kriittisen poliittisen taloustieteen näkökulma

• Lähtökohtana tuotanto, tuottavuus ja teknologia
• "The informational economy is global."
• "A global economy is … a historically new reality, distinct from a world economy. … an economy with the capacity to work as a unit in real time on a planetary scale." (vrt. Wallerstein)

David Harvey : postmoderni kapitalismi

David Korten: maailma yhtiöiden vallassa

IV SOSIOLOGISET JA KULTTUURITEOREETTISET KEHITTELYT

Roland Robertson: globalisaatioprosessi

• globaali riippuvuus ja tietoisuus
• Kansallisvaltiot kv-näyttämöllä
• Globalisaatioprosessin piirteet
• Määritelmä: "Globalization as a concept refers both to the compression of the world and the intensification of consciousness of the world as a whole …"

Anthony Giddens: moderniteettiteorian näkökulma

• Moderniteetin institutionaaliset ulottuvuudet (kapitalismi, industrialismi, institutionalisoitu tarkkailu, sotavoimat)
• Modernisaation ja globalisaation yhteys: "Modernity is inherently globalizing - …"
• Moderni aikakausi: ajan ja paikan eriytyminen sekä paikallisten ja etäisten sosiaalisten muodosteiden välisten vaikutusyhteyksien tiivistyminen.
• Globalisaatio ilmiönä: "Globalisation refers essentially to that stretching process, in so far as the modes of connection between different social contexts or regions become networked across the earth’s surface as a whole."
• Giddensin globalisaatiomääritelmä: "Globalisation can thus be defined as the intensification of world wide social relations which link distant localities in such a way that local happenings are shaped by events occurring many miles away and vice versa."
• Globalisaation ulottuvuudet: kapitalistinen maailmantalous, kansainvälinen työnjako, kansallisvaltiojärjestelmä, maailman sotiaallinen järjestys.

Esimerkiksi kaupunkikehitystä muovaavat etäiset tapahtumat ja etäältä vaikuttavat hallinnan muodot. Periaatteessa esim. Singaporen kasvava vauraus saattaa kausaalisesti (monimutkaisten globaalin talouden verkostojen kautta) kytkeytyä vaikkapa Pittsburghin jonkun kaupunginosan köyhtymiseen. (Ks. Anthony Giddens: The Consequences of Modernity, 1990.)

Malcolm Waters: globalisaatiokehityksen ulottuvuudet

• Globalisaation määritelmä: "A social process in which the constraints of geography on social and cultural arrangements recede and in which people become increasingly aware that they are receding." (vrt. Robertson)
• Yksi tulkinta globalisaation kulttuurihistoriallisesta luonteesta: "Globalization is the direct consequence of the expansion of European culture across the planet via settlement, colonization and cultural mimesis."
• [Globalization is …] bound up intrinsically with the pattern of capitalist development as it has ramified through political and cultural arenas.
• Yhteiskunnalliset areenat ja niiden muutos
  Kolme yhteiskuntaelämän areenaa:
  
  • talous -> materiaaliset vaihtosuhteet -> paikallisuus
  • poliittinen yhteisö -> poliittiset suhteet -> alueellinen laajentuminen
  • kulttuuri -> symbolinen vaihto -> irrottautuminen paikkasidonnaisuudesta

• Watersin teesi: "material exchanges localize; political exchanges internationalize; and symbolic exchanges globalize." Varsinkin teesin ensimmäiseen osioon, materiaalisten vaihtosuhteiden lokalisoitumiseen on empiiristen havaintojen pohjalta syytä suhtautua varauksellisesti. Suhteellinen etu samoin kuin kuljetuskustannusten aleneminen vaikuttavat useimmilla toimialoilla niin paljon taloudelliseen toimintaan, että varsinaista "lokalisaatioprosessia" materiaalisten vaihtosuhteiden osalta tuskin tapahtuu.

Ulrich Beck: maailmanriskiyhteiskunta

Scott Lash & John Urry: epävarmuuden kapitalismi

Mike Featherstone: kulttuurinäkökulma globalisaatioon

V TALOUSTIETEELLISIÄ NÄKÖKULMIA GLOBALISAATIOON

Michel E. Porter: yrityksen taloustieteen näkökulma (kilpailu, globaalit yritykset, innovaatiot, TNCs etc.)

Charles Oman: aluetaloudellinen näkökulma. "[Globalisation …] as the growth, or more precisely the accelerated growth, of economic activity that spans national and regional political boundaries."

Makrotalousteoreettiset näkökulmat: J. M. Keynes (valtion rooli), Karl Polanyi (markkinatalous), Harold Innis (‘rajataloudet’ ja globaalit markkinat), Paul Krugman (markkinatalouden sääntely) etc.

OECD:n, Maailmanpankin, IMF:n ja WTO:n "ekonomistit" (esim. Joseph E. Stiglitz)

Poliittinen taloustiede: taustalla Marx, esim. Castells, Harvey ym.

VI POLITIIKAN JA KV-POLITIIKAN TUTKIMUS

Ylikansallisten yhteyksien analyysi (1980-90-lukujen kehittelyt)

• James Rosenau, R. Gilpin etc. (vrt. Kerr ym. ja Bell)
  
• Kansallisvaltioiden ja alueiden roolin muutos.
  
• Transnationalisaatio ("ylikansallistuminen") sekä yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkityksen kasvu
  
• Muutoksen merkit (Rosenau):
  (a) jälkiteollinen vaihe,
  (b) maailmanlaajuisten ongelmien ilmaantuminen,
  (c) valtioiden ongelmanratkaisukyvyn rajallisuus,
  (d) uusien toimintakykyisten alueyhteisöjen nousu sekä
  (e) kansalaisten asiantuntemuksen, koulutustason ja toiminnallisen vahvistumisen vaikutukset.
  

David Held: Democracy and the Global Order. From the Modern State to Cosmopolitan Governance. Polity Press, 1995.

Raimo Väyrynen: laaja-alainen globalisaatiokonsepti

• Globalisaation käsitettä ei pidä kuormittaa moderniteettiteorian painolastilla.
• Globalisaatio on historiallinen prosessi joka kytkeytyy kapitalistisen markkinatalouden maailmanlaajuiseen laajenemiseen ja syvenemiseen.
• Määritelmä: "Globalization refers, then, to the accelerating compression and intensification of social relations across borders and the rise of a new consciousness (cognitive globalization). In all these respects, the process of globalization is ‘boundary-eroding’ (Rosenau 1997: 81-82)." (Huom. yhdenmukaisuus Robertsonin ja Watersin määritelmien kanssa).