Dosentti, populaarimusiikin tutkija
Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos / Tiedotusopin laitos (Mediatutkimus)
Tutkimusintressit:
Musiikkikulttuurin tuotteistuminen, kulttuuri ja talous, uusi teknologia ja musiikkikulttuuri, nuorisokulttuuri ja musiikin kulutus.
Katuosoite: 33014 Tampereen yliopisto / Auttila 221.
Puhelin: 050 3845 307
Email: tarja. rautiainen@uta.fi
TUTKIMUSTOIMINTA
Meneillään oleva tutkimushanke:
TRAP-hanke (2008)
Julkaisuja:
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2008. On the Articulations of the Popular Music and Creative Economy in Late Modern Culture. Popular Musicology Online Linkki artikkeliin
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2007. Kun taloudesta tuli rock'n' rollia - populaarin ja talouden artikulaatioista elämysyhteiskunnassa. Kulttuurintutkimus 1/2007, 3-12. Abstract
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2006. Kun tunteista tuli brändi - Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma. Teoksessa Kasvattajan brändikirja (toim. Hanna Lehtimäki & Juha Suoranta). Helsinki: Finn Lectura, 174-191.
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2005. Hybridituotteet ja uusi teknologia muovaavat musiikkikulttuuria.
(
Linkki artikkeliin
) Aamulehti 22.4.2005. (Aamulehden alakerta -artikkeli)
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2004. Affektien vallassa? - kulturisoituminen, elämismaailmat ja kuluttajuus 2000-luvun musiikkikulttuurissa.
(
Linkki artikkeliin
)
Musiikin Suunta 4/2004, 23-35.
Rautiainen, Tarja 2003. Laulettu historia suomalaisuus ja affektit populaarimusiikissa. Lähikuva 3/2003, 8-18.
Rautiainen, Tarja 2003. Laulukilpailusta tuli liioiteltu näytös. Aamulehti 17.11. 2003. (Aamulehden alakerta -artikkeli)
Kattavampi luettelo: ks. Tutkii
Aiempia tutkimusprojekteja:
Tavaraistuminen muovaamassa musiikkikulttuuria - esimerkkejä suomalaisesta musiikkikulttuurista (2004-2007) (Suomen Akatemia)
Populaarikulttuurin asema ja arvostus on muuttunut monin tavoin 2000-luvun Suomessa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kauppa- ja teollisuusministeriö tukee tällä hetkellä suomalaisen populaarimusiikin vientiä. Samalla hyödykkeeksi on muodostunut suomalaisen populaarimusiikin historia: Mestarit lavalla -tyyppiset tähtikiertueet ja menneitten vuosikymmenten iskelmätähtien levyjen uusintapainokset ovat kasvava trendi. Uudet TV:n ohjelmaformaatit, esimerkiksi Idols-kilpailu, korostavat tähteyden kertakäyttöluonnetta ja paljastavat tähteyden rakentamisen vaihe vaiheelta mediassa. Samalla populaarimusiikin piiriin on syntynyt elämystaloutta, joka perustuu musiikkiteollisuuden, it-teknologian sekä TV- ja viestintäyhtiöiden yhteistyöhön. Musiikin ja it-teknologian yhdistäminen on malliesimerkki luovasta taloudesta. Musiikista on tullut nopeasti teollisuutta tavalla, joka poikkeaa huomattavasti aikaisemmasta populaarimusiikin historiasta. Oletettavaa on, että nämä muutokset vaikuttavat musiikin sisältöihin, kuluttamiseen ja lopulta koko musiikkikulttuuriin ja siinä vallitseviin arvoihin.
Projektissa tarkastelen teoreettisesti musiikkikulttuurin tuotteistumista ja populaarimusiikkikulttuurin asemaa 2000-luvulla sekä analysoin yksityiskohtaisemmin tiettyjä ilmiöitä: populaarimusiikin ja uusien mediaformaattien suhdetta sekä uuden teknologian ja ns. luovan talouden vaikutuksia musiikin kuluttamiseen ja arvottamiseen.
Suomalaisen populaarimusiikin historia
Väitöskirjani (Tarja Rautiainen: Pop, protesti ja laulu - korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa, Tampere University Press 2001) käsittelee populaarimusiikin erään tärkeän murrosvaiheen etenemistä Suomessa.
Tarkastelen kirjassani populaarimusiikista käytyä yleistä keskustelua sekä uudentyyppisen suomalaisen populaarimusiikin tyylin syntymistä. Tämä laulu tunnettiin ajankohtana protestilauluna, mutta myöhemmin sillä on ollut vaikutuksena esimerkiksi pop- ja rock-lyriikan kehittymiseen Suomessa.
Kirjassa käydään läpi mm. Irwinin, M.A. Nummisen, Helsingin Ylioppilasteatterin piirissä olleiden säveltäjien ja näyttelijöiden (Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Kristiina Halkola ja Aulikki Oksanen), Muksut -yhtyeen ja folk-laulajina tunnetuiden artistien musiikkia ja toimintaa 1960-luvulla.
Kotisivu päivitetty 11.7.2008
Tutkimusintressit:
Katuosoite: 33014 Tampereen yliopisto / Auttila 221.
Puhelin: 050 3845 307
Email: tarja. rautiainen@uta.fi
TUTKIMUSTOIMINTA
Meneillään oleva tutkimushanke:
TRAP-hanke (2008)
Julkaisuja:
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2008. On the Articulations of the Popular Music and Creative Economy in Late Modern Culture. Popular Musicology Online Linkki artikkeliin
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2007. Kun taloudesta tuli rock'n' rollia - populaarin ja talouden artikulaatioista elämysyhteiskunnassa. Kulttuurintutkimus 1/2007, 3-12. Abstract
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2006. Kun tunteista tuli brändi - Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma. Teoksessa Kasvattajan brändikirja (toim. Hanna Lehtimäki & Juha Suoranta). Helsinki: Finn Lectura, 174-191.
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2005. Hybridituotteet ja uusi teknologia muovaavat musiikkikulttuuria.
(
Linkki artikkeliin
) Aamulehti 22.4.2005. (Aamulehden alakerta -artikkeli)
Rautiainen-Keskustalo, Tarja 2004. Affektien vallassa? - kulturisoituminen, elämismaailmat ja kuluttajuus 2000-luvun musiikkikulttuurissa.
(
Linkki artikkeliin
)
Musiikin Suunta 4/2004, 23-35.
Rautiainen, Tarja 2003. Laulettu historia suomalaisuus ja affektit populaarimusiikissa. Lähikuva 3/2003, 8-18.
Rautiainen, Tarja 2003. Laulukilpailusta tuli liioiteltu näytös. Aamulehti 17.11. 2003. (Aamulehden alakerta -artikkeli)
Kattavampi luettelo: ks. Tutkii
Aiempia tutkimusprojekteja:
Tavaraistuminen muovaamassa musiikkikulttuuria - esimerkkejä suomalaisesta musiikkikulttuurista (2004-2007) (Suomen Akatemia)
Populaarikulttuurin asema ja arvostus on muuttunut monin tavoin 2000-luvun Suomessa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kauppa- ja teollisuusministeriö tukee tällä hetkellä suomalaisen populaarimusiikin vientiä. Samalla hyödykkeeksi on muodostunut suomalaisen populaarimusiikin historia: Mestarit lavalla -tyyppiset tähtikiertueet ja menneitten vuosikymmenten iskelmätähtien levyjen uusintapainokset ovat kasvava trendi. Uudet TV:n ohjelmaformaatit, esimerkiksi Idols-kilpailu, korostavat tähteyden kertakäyttöluonnetta ja paljastavat tähteyden rakentamisen vaihe vaiheelta mediassa. Samalla populaarimusiikin piiriin on syntynyt elämystaloutta, joka perustuu musiikkiteollisuuden, it-teknologian sekä TV- ja viestintäyhtiöiden yhteistyöhön. Musiikin ja it-teknologian yhdistäminen on malliesimerkki luovasta taloudesta. Musiikista on tullut nopeasti teollisuutta tavalla, joka poikkeaa huomattavasti aikaisemmasta populaarimusiikin historiasta. Oletettavaa on, että nämä muutokset vaikuttavat musiikin sisältöihin, kuluttamiseen ja lopulta koko musiikkikulttuuriin ja siinä vallitseviin arvoihin.
Projektissa tarkastelen teoreettisesti musiikkikulttuurin tuotteistumista ja populaarimusiikkikulttuurin asemaa 2000-luvulla sekä analysoin yksityiskohtaisemmin tiettyjä ilmiöitä: populaarimusiikin ja uusien mediaformaattien suhdetta sekä uuden teknologian ja ns. luovan talouden vaikutuksia musiikin kuluttamiseen ja arvottamiseen.
Suomalaisen populaarimusiikin historia
Väitöskirjani (Tarja Rautiainen: Pop, protesti ja laulu - korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa, Tampere University Press 2001) käsittelee populaarimusiikin erään tärkeän murrosvaiheen etenemistä Suomessa.
Tarkastelen kirjassani populaarimusiikista käytyä yleistä keskustelua sekä uudentyyppisen suomalaisen populaarimusiikin tyylin syntymistä. Tämä laulu tunnettiin ajankohtana protestilauluna, mutta myöhemmin sillä on ollut vaikutuksena esimerkiksi pop- ja rock-lyriikan kehittymiseen Suomessa.
Kirjassa käydään läpi mm. Irwinin, M.A. Nummisen, Helsingin Ylioppilasteatterin piirissä olleiden säveltäjien ja näyttelijöiden (Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Kristiina Halkola ja Aulikki Oksanen), Muksut -yhtyeen ja folk-laulajina tunnetuiden artistien musiikkia ja toimintaa 1960-luvulla.
Kotisivu päivitetty 11.7.2008
Email: tarja. rautiainen@uta.fi
TUTKIMUSTOIMINTA
Meneillään oleva tutkimushanke:
TRAP-hanke (2008)
Julkaisuja:
Kattavampi luettelo: ks. Tutkii
Aiempia tutkimusprojekteja:
Tavaraistuminen muovaamassa musiikkikulttuuria - esimerkkejä suomalaisesta musiikkikulttuurista (2004-2007) (Suomen Akatemia)
Populaarikulttuurin asema ja arvostus on muuttunut monin tavoin 2000-luvun Suomessa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kauppa- ja teollisuusministeriö tukee tällä hetkellä suomalaisen populaarimusiikin vientiä. Samalla hyödykkeeksi on muodostunut suomalaisen populaarimusiikin historia: Mestarit lavalla -tyyppiset tähtikiertueet ja menneitten vuosikymmenten iskelmätähtien levyjen uusintapainokset ovat kasvava trendi. Uudet TV:n ohjelmaformaatit, esimerkiksi Idols-kilpailu, korostavat tähteyden kertakäyttöluonnetta ja paljastavat tähteyden rakentamisen vaihe vaiheelta mediassa. Samalla populaarimusiikin piiriin on syntynyt elämystaloutta, joka perustuu musiikkiteollisuuden, it-teknologian sekä TV- ja viestintäyhtiöiden yhteistyöhön. Musiikin ja it-teknologian yhdistäminen on malliesimerkki luovasta taloudesta. Musiikista on tullut nopeasti teollisuutta tavalla, joka poikkeaa huomattavasti aikaisemmasta populaarimusiikin historiasta. Oletettavaa on, että nämä muutokset vaikuttavat musiikin sisältöihin, kuluttamiseen ja lopulta koko musiikkikulttuuriin ja siinä vallitseviin arvoihin. Projektissa tarkastelen teoreettisesti musiikkikulttuurin tuotteistumista ja populaarimusiikkikulttuurin asemaa 2000-luvulla sekä analysoin yksityiskohtaisemmin tiettyjä ilmiöitä: populaarimusiikin ja uusien mediaformaattien suhdetta sekä uuden teknologian ja ns. luovan talouden vaikutuksia musiikin kuluttamiseen ja arvottamiseen.
Väitöskirjani (Tarja Rautiainen: Pop, protesti ja laulu - korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa, Tampere University Press 2001) käsittelee populaarimusiikin erään tärkeän murrosvaiheen etenemistä Suomessa.
Tarkastelen kirjassani populaarimusiikista käytyä yleistä keskustelua sekä uudentyyppisen suomalaisen populaarimusiikin tyylin syntymistä. Tämä laulu tunnettiin ajankohtana protestilauluna, mutta myöhemmin sillä on ollut vaikutuksena esimerkiksi pop- ja rock-lyriikan kehittymiseen Suomessa.
Kirjassa käydään läpi mm. Irwinin, M.A. Nummisen, Helsingin Ylioppilasteatterin piirissä olleiden säveltäjien ja näyttelijöiden (Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Kristiina Halkola ja Aulikki Oksanen), Muksut -yhtyeen ja folk-laulajina tunnetuiden artistien musiikkia ja toimintaa 1960-luvulla.
Kotisivu päivitetty 11.7.2008