© Erkki Karvonen:
(Ilmestynyt Aamulehdessä 16.9.1999; tässä hieman laajempi versio).
Microsoftin pääjohtaja Bill Gates uskoo, että "digitaalisen hermoverkon" kehittäminen on nykyisin välttämätöntä mille tahansa organisaatiolle. Sähköisen tiedonhallintajärjestelmän avulla eri ihmisten älyllinen kapasiteetti kytkeytyy yhteen eräänlaiseksi yhteisön "superälyksi". Digitaalinen hermosto tekee yrityksen älykkääksi, nopealiikkeiseksi ja tehokkaaksi. Hermoston avulla myös julkisen palvelun organisaatiot voivat säästää kulujaan merkittävästi.
-----------------
Savupiipputeollisuuden aikakaudella yrityksen tai viraston organisaatio oli tapana ajatella koneeksi, jonka hammasrattaat jauhoivat vääjäämättä. Nyt jälkiteollisella ajalla on yleistynyt tapa ajatella organisaatiota eliönä, organismina, jonka on selviydyttävä hengissä jatkuvasti muuttuvissa ympäristöoloissa. Eliön on saatava jatkuvasti aisteillaan tietoa omasta kehostaan ja ympäristöstään, jotta se voisi reagoida tarkoituksenmukaisesti muutoksiin.
William H. Gates III eli tuttavallisemmin Bill Gates liittyy "digitaalisen hermoverkon" ideallaan biologisten eliömetaforien käyttäjien joukkoon. Tuoreessa kirjassaan "Bisnestä ajan hermolla" (WSOY, 1999) Gates toteaa: "Ihmisen tapaan yrityskin tarvitsee sisäisen viestintämekanismin, 'hermojärjestelmän', toimintojensa koordinoimista varten."
Nykyaikaisessa yhtiössä vain ydintoiminnot säilytetään itsellä ja muut ulkoistetaan. Näin syntyy monenlaisten alihankkijoiden verkosto. Myös yhtiön sisällä hierarkkista linjaorganisaatiota puretaan ja itsenäistä toimivaltaa annetaan työryhmille. Tällaisessa verkostotaloudessa tarvitaan digitaalista hermostoa yhdistämään eri yksiköt ja yksilöt.
Suuryrityksen tuntohermot ulottuvat eri puolille maailmaa. Hermoja pitkin tulee jatkuvasti ajantasaista tietoa tuotannosta, myynnistä, asiakkaiden mieltymyksistä. Gatesin mukaan tämän informaatiovirran ei tule päätyä vain ylimmälle johdolle, vaan sen on oltava kaikkien käytössä. Keskitetty päätöksenteko on aivan liian hidasta nykytaloudessa. Vastuuta ja toimivaltaa tuleekin jakaa henkilökunnalle ja työryhmille, jotka näin pystyvät reagoimaan nopeasti ongelmiin. Tämä myös lisää työn mielekkyyttä ja palkitsevuutta.
Yrityksen älykkyysosamäärä riippuu siitä missä määrin eri yksilöiden hallussa oleva kokemus ja oivallukset voidaan jakaa toisille. Suuri osa ongelmista on jo ratkaistu jossain muussa ryhmässä. Jos viestintä ei toimi, jokainen työryhmä joutuu aina suotta "keksimään polkupyörän" uudestaan. Mutta kun viestintä toimii, voi itse kukin keskittyä ratkaisemaan vain niitä ongelmia, joita ei ole vielä muualla ratkaistu. Näin organisaation kokonaisälykkyys ja tehokkuus paranevat. Intranet, internet ja sähköposti ovat hyviä työvälineitä kaikilta kyselemiseen sekä tiedon jakamiseen ja varastoimiseen.
Niin sanotusta paperittomasta toimistosta on puhuttu ainakin vuodesta 1973 asti. Idea ei kuitenkaan ole ottanut toteutuakseen. Noin 95 prosenttia kaikesta Yhdysvalloissa olevasta tiedosta on edelleen paperimuodossa ja paperin kulutus kaksinkertaistuu edelleen neljän vuoden välein. Nyt teknologia kuitenkin Gatesin mukaan jo mahdollistaa paperityön radikaalin karsimisen.
Gates kertoo kuinka Microsoftiin tulee joka päivä 600-900 työhakemusta. 28000 työntekijää eri puolilla maailmaa tekee lomailmoituksia, tilaa tavaraa, saa palkkaa, hakee matkakorvauksia. Kaikesta tästä syntyi ennen vuosittain valtava paperivuori ja tavaton työmäärä. Mutta ei synny enää, sillä yrityksessä on siirrytty käyttämään sähköisiä lomakkeita. Sähköisten lomakkeiden käytöstä koituvat säästöt olivat ensimmäisenä käyttövuonna 40 miljoonaa dollaria. Esimerkiksi paperilla tulevat tilaukset maksavat 145 dollaria tapahtumaa kohti; sähköinen tilausten käsittely maksaa vain alle viisi dollaria tapahtumalta. Kustannussäästö on niin huima, että se kannustaa paperittomuuteen.
Säästöä syntyy myös kun paperiset tiedotteet korvataan tietoverkolla. USA:ssa verovaroja kuluu vuosittain miljardi dollaria mm. 30 miljoonan virallisen lehden paperikopioihin. Miksi, kysyy Gates, kun kerran samat tiedot voidaan lukea verkosta? Eikö miljardeille ole parempaa käyttöä?
Paperisota muodostaa 20-40 prosenttia Yhdysvaltain terveydenhuollon biljoonan dollarin vuosivaihdosta. Gatesin mukaan oikein käytettyinä digitaaliset järjestelmät alentaisivat yleiskustannuksia kymmenesosaan nykyisestä.
Gatesin mukaan Internetin lopullinen läpimurto tapahtuu viiden vuoden kuluessa. Tuo aika vaaditaan infrastruktuurin rakentamiseen ja ihmisten tottumiseen. Sähköinen kauppa ja asiointi ovat osa tätä uutta elämäntyyliä.
Aikaisemmassa kirjassaan "Valtatie tulevaisuuteen" (1995) Bill Gates puhui "kitkattomasta kapitalismista", jonka Internet mahdollistaa. Nykyisellään markkinat eivät toimi kunnolla sillä kysyntä ja tarjonta eivät löydä toisiaan helposti. Sen sijaan Internet auttaa luomaan Adam Smithin kuvaaman ihanteellisen markkinapaikan, jossa ostajat ja myyjät löytävät toisensa vaivattomasti ilman suuria ajallisia tai rahallisia uhrauksia. Suurin hyöty Internetistä koituu silloin kun kaupan osapuolten on vaikea löytää toisiaan tai kun markkinat ovat laajalle alueelle hajonneet.
Eräänä esimerkkinä tulee mieleen käytettyjen kirjojen ostaminen. Nykyisin Suomessa toimii jo useita antikvariaatteja, joiden kirjaluetteloihin voi tutustua webissä. Sen sijaan, että kuluttaisi kaiken aikansa eri paikkakunnilla matkustellen ja kirjahyllyjä tonkien, voi asiakas tehdä hakuja verkossa. Ks. listaa verkkodivareista
Myös nettikirjakaupat ovat todellisuutta Suomessa. (Ks. listaa verkkokirjakaupoista) Esimerkiksi Gatesin uuden kirjan englanninkielinen versio maksaa eräässä perinteisessä (Akateeminen) kirjakaupassa 294 markkaa. Amerikkalaisessa verkkokaupasta (Amazon.com) kirjan saa satasella, englannin (Amazon.com.uk) vastaavasta 140 markalla ja pohjoismaisesta (bokus.com) nettikirjakaupasta teos lähtee 154 markan hintaan. Viimeksi mainittuun hintaan sisältyy myös postituskulut ja kirjan kerrotaan saapuvan viikossa. Amerikasta tilattaessa ei ole järkevää käyttää halvinta ja hitainta vaihtoehtoa, joten kuluineen kirja tulee maksamaan 175 markkaa. Englannista tilaten kirjan hinnaksi tulee melkein sama 176 mk.
Suomenkielisessä versiossa hintaerot eivät ole verkkokaupan hyväksi näin suuret: 286 Akateemisessa, 229 markkaa Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa ja 272 markkaa bokuksella. (tilanne 20.9.1999)
Verkkokaupan sivustot voivat muotoutua kunkin asiakkaan kiinnostuksen mukaisiksi. Asiakkaan käyntien aikana syntyy muistiin kuluttajaprofiili, jonka perusteella voidaan ennustaa mistä tuotteista asiakas on luultavimmin kiinnostunut. Tässä on tietysti omat yksityisyyden suojan ongelmansa. Kauppojen asiakaskortit mahdollistavat saman räätälöimisen. Nykyisellään markkinatutkimusta voidaan tehdä etsimällä ostokäyttäytymisen tietokannoista säännönmukaisuuksia erityisillä "tiedon louhinta" (data mining) -ohjelmilla.
Myös mainonta sekä markkinointiretoriikka voidaan räätälöidä asiakkaan mukaan. Luomua ostaneelle asiakkaalle sivu saattaisi päivitellä viime aikojen saasteuutisia ja sitten kertoa, että onneksi on näitä puhtaitakin vaihtoehtoja. Gates esittää jopa, että tuotteiden hinnatkin voisivat vaihdella asiakkaan ilmeisten varojen mukaan. Hulppeasti rahojaan levittelevälle varakkaalle asiakkaalle tarjotaan korkeampaa hintaa kuin sille jonka ostoshistoria kertoo penninvenytyksestä. Tämäkö on amerikkalainen version tuloerojen tasaamisesta?