Merrin uni

Näin unta, että karkasin Fransilta ja lähdin avaraan maailmaan. Tapasin monta mukavaa kissaa ja tappelin muutaman kanssa. Molemmilla kerroilla voitin. Sen jälkeen jahtailin sinisiä lintuja ja 82-kiloisia hiiriä, mutta en saanut yhtään kiinni. Ei sen puoleen, en usko, että ne olisivat olleet yhtä hyviä kuin herkkunapit. Sitten matkailin paljon ympäri maailmaa, ja näin monta mielenkiintoista kissaa, palatsia ja ruokakuppia.

Lopulta kyllästyin koko puuhaan. En tiedä, ehkä minä kaipasin herkkunappeja, tai sohvaa, tai jotakin muuta. Niinpä minä heräsin. Frans nukkui vielä, joten päätin herättää hänet. Ponnahdin hänen kasvoilleen ja se tuotti tulosta.

Unissa on se hyvä puoli, etteivät ne jatku ikuisesti. Kuinka voisin elää ilman Fransin herättämisen suomaa nautintoa.

Salla S.

Kissa ei näe unta, se elää siinä.

Jos piirrät kuvan kissasta, joudut vielä vastaamaan siitä.

Kaikki allergiset ihmiset rakastavat kissoja -- muista käväistä heidän sylissään!

Jos näet ruokaa, jota et itse jaksa heti syödä, pudota siihen pari karvaa,
niin voit olla varma, ettei kukaan muu syö sitä.

A-E

Jos yrität paeta vastuuta, olet vain viisas.

Kissat toimivat samaan tapaan kuin pikkuvauvat: ne saavat aikuiset ihmiset nolaamaan itsensä puhumalla tyhmyyksiä.

Hetkelliset mielijohteet ovat vain keinoja siirtää ongelmia tulevaisuuteen.

Ihmiset? Viisaitako? Eivät osaa edes kiivetä suoraan puuhun.

I

Ystävä, älä työnnä nenääsi kynttilään.
Älä, vaikka se olisi juuri sammutettu.

II

Ihmisetkin ovat vain eläimiä,
mitä nyt hiukan karvattomampia.
Katso nyt kuinka isäntänikin raapii itseään...

III

Taidetta. Siitä isäntä aina puhuu.
Enkö muka ymmärrä sitä? Minä luon.
On luovaa kasata jääkaapin sisältö lattialle.

IV

Vaaleja.
Höh. Minä äänestin juuri itseni tämän huoneiston presidentiksi.

V

Olen virtuaalikissa, netin skitsofreenikko.
Toinen minäni on isäntäni.
Vai olenko sittenkin isäntäni hallitseva minä?

Takaisin Merrin kotisivulle!