Markku Ihosen julkaisuja

• Historiallinen romaani, T. Vaaskivi /historical novel/der historische Roman
• Kirjallisuus ja yhteiskunta
• Lasten- ja nuortenkirjallisuus
• Kirjallisuuden lajit, lajiteoria
• Kirjallisuuskritiikki
• Arvosteluja kirj. tiet. teoksista
• Oppimateriaali
• Uskonto ja lestadiolaisuus
• Uskonto ja kirjallisuus
• Lentopallo
• Muita juttuja

HISTORIALLINEN ROMAANI, T. VAASKIVI /historical novel/der historische Roman

Unelma ja unohtuminen [T. Vaaskivestä]. – Bibliophilos 2/1985. (S. 51–57)
Havaintoja historiallisen romaanin kerronnasta. –Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon. Toimittaneet Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksia N:o 2. Joensuu 1986. (S. 156–191)
Tatu Vaaskivi und Stefan Zweig. – Weder – Noch. Tangenten zu den finnisch-österreichischen Kulturbeziehungen. Herausgegeben von Georg Gimpl, redigiert von Susanne Frejborg. Helsinki 1986. (S. 273–276)
Linnan, Haavikon ja Meren kansalaissotaromaanit: historiankäsitys, yhteiskuntakritiikki ja eetos. – Kirjallisuuden kentillä. Kirjoituksia kirjallisuuden sosiologiasta ja reseptiosta. Toimittanut Markku Ihonen. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 270. Tampere 1989. (S. 257–286)
Die Wende in der Entwicklung des historischen Romans in Finnland in der Zwischenkriegszeit. – Literatur und Geschichte. IV. Literaturwissenschaftliches Kolloquium Finnland – DDR vom. 16. bis 20. Mai 1989 an der Universität Tampere. Red.: Markku Ihonen. Tampereen yliopisto, Kotimainen kirjallisuus. Julkaisuja 31. Tampere 1989. (S. 129–140)
Kirjallisuustaistelua kipsikuvia vastaan. [T. Vaaskivestä ja Eino Railosta] – Helsingin Sanomat 25.3.1990.
T. Vaaskivi ja suomalainen historiallinen romaani. – Tiede- ja kulttuurilehti Laudatur. Tampereen yliopistouutisten kuukausiliite. Toukokuu 1990.
Vanhojen kulttuurien jumalat. Tatu Vaaskiven varhainen käsikirjoitus ilmestyi kirjana. [Tatu Vaaskivi: Arkaadiset jumalat] – Helsingin Sanomat 3.5.1990.
The Historical Novel in Finland: Three Traditions. – Congressus Septimus Internationalis Fenno-Ugristarum Debrecen 27.VIII.–2.IX.1990. Sessiones Sectionum. Dissertationes. Litteraria. Redigunt István Dobos... Debrecen 1990. (S. 19–24)
Romaani Sinuhen varjosta. T. Vaaskiven Yksinvaltias jälleen uutena painoksena. – Aamulehti 27.12.1990.
Ajoitukset ja nimet historiallisessa romaanissa – havaintoja intertekstuaalisesta lajista. – Miten valehdellaan. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 45. Toimittanut Markku Ihonen. Helsinki: SKS 1991. (S. 111–123)
Viihdettä 1930-luvulta. [Lempi Jääskeläisestä] – Aamulehti 11.5.1992.
Historiallisesta romaanista tieteiskirjallisuuteen. – Helsingin Sanomat 5.7.1992. [Yliöartikkeli]
Museovaatteista historian valepukuun. T. Vaaskivi ja suomalaisen historiallisen romaanin murros 1930–1940-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1992. (Diss.) 352 s.
English summary of the book: From Period Costume to Historical Disguise: T. Vaaskivi and the Change in the Finnish Historical Novel in the 1930s and 1940s.
Liian hyvin hallittua. [Arvostelu teoksesta Aulis Aarnio: Kostian pappi] – Parnasso 8/1992. (S. 507–508)
[Kokooma-arvostelu teoksista Mirja Heikkilä: Verenpunainen vaakuna; Laila Hietamies: Sonja; Helvi Kuoppala: Lakeuden salat; Pirjo Tuominen: Ylpeät purjeet; Leila Tuure: Tummat ja valkeat tulet; Kaari Utrio: Uhritulet] – Aamulehti 3.10.1993.
Naiset valtasivat historian. Historiallisen romaanin naisistuminen muutti lajia yllättävän vähän. Viihteellisyys peittää feminismin oivallukset lähes jäljettömiin. – Aamulehti 3.10.1993.
Historian alta löytyy nykypäivä. Eurooppalaisuus, suomalaisuus ja lama kätkeytyvät menneisyyden lavasteisiin. – Aamulehti 3.10.1993.
Historia, historiankirjoitus ja historiallinen romaani Suomessa. Kansallisen historian muutosten tarkasteluilla ja siten myös historiallisella romaanilla on yhä kysyntää Suomessa. – Kanava 7/1993. (S. 461–463)
Intiimiä elämää historian kulisseissa. Historiallinen romaani on luopunut kansallisista tehtävistään. [Kokooma-arvostelu teoksista Jyrki Auer – Mika Vuolle: Sisällissota; Laila Hietamies: Valkoakaasiat; Birgitta Hurme: Kiveen hakattu sydän; Katri Lehto: Kytäjän mamsellin muistelmat; Ann-Gerd Steinby: Korpens land; Sirpa Tabet: Tähkäyö; Tuure Vierros: Puhuva kivi] – Helsingin Sanomat 3.11.1994.
Naisviihdettä ja psykologista erittelyä Linnan ja Eila Pennasen linjan sijaan. [Uudesta historiallisesta romaanista] – Helsingin Sanomat 3.11.1994.
Sonja–sarja vakavoituu. Suursuosittu Laila Hietamies koettelee lukijoidensa uskollisuutta. [Kokooma-arvostelu teoksista Laila Hietamies: Satakielimetsä; Birgitta Hurme: Lootuslampi; Pirjo Tuominen: Suuren joen maa; Leila Tuure: Sinisukka] – Helsingin Sanomat 22.12.1996.
Historiallinen romaani menettää sananvaltaa yhteiskunnassa. – Helsingin Sanomat 22.12.1996.
Eläytymisen velhous. Laila Hietamies: Sonja, Valkoakaasiat ja Myrskypilvet. – Kirjojen Suomi. Toimittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava 1996. (S. 651–658)
Sonjan tytär Neuvostoliiton pahuudessa. [Laila Hietamies: Viktoria] – Helsingin Sanomat 8.10.1997.
Uran muutokset ja muuttumattomuus. Laila Hietamies on ollut lukijoiden suosikki jo neljännesvuosisadan. – Helsingin Sanomat 8.10.1997.
Tämmönehä mie. Salme Sauren lähikuva Laila Hietamiehestä on ilmeikäs ja havainnollinen, vaikka koukkaakin välillä hömppäsarjaan. [Salme Saure: Laila Hietamies läheltä] – Aamulehti 25.4.1998.
Teloitetaan, sanoi tuomari syyttömästä. Aulis Aarnion uusi historiallinen romaani panee Olaus Petrin vanhan tuomarinohjeen koetukselle.[Aulis Aarnio: Johannes Richterin erehdys] – Aamulehti 31.10.1998.
Aatehistoria ruokkii romaaneja. – Aamulehti 31.10.1998.
Historiallinen romaani. – Suomen kirjallisuuden historia 3. Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toimittanut Pertti Lassila. Helsinki: SKS 1999. (S. 126–132)
Tavallista sitkeähenkisempi? Pohdintaa historiallisen romaanin lajin jatkuvuudesta. – Merkkejä ja symboleja. Esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Toimittanut Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press. (S. 137–158)

Helvi Hämäläisen 1930-lukua. Yhteiskuntakritiikkiä vai yksilöetiikkaa. – Kirjallisuus yhteiskunnassa, yhteiskunta kirjallisuudessa. Tutkimuksia kirjallisuuden sosiologiasta ja sosiaalihistoriasta. Toimittaneet Erkki Sevänen ja Raisa Simola. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksia N:o 3. Joensuu 1988. (S. 219–236)
[Jaan Unduskin kanssa:] Kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus ja valta. – Vallan verkot ja hengen neuvokkuus. Toimittaneet Markku Ihonen ja Jaan Undusk. Helsinki: Kirjastopalvelu 1994. (S. 7–15)
Lukuviikosta kirjakerhoihin. – Uutelo 1997, Tampereen yliopiston Taideaineiden laitosjulkaisu. (S. 9–13)
Kelle hüsteeria? Pilguheit ”arktilisse” soome kirjanduses. – Kullervo 7. Tartu: Elias Lönnroti selts 1998. (S. 72–80)
K6tikirjasto~akateemisi-lle. [Kotikirjasto Akateemisille -markkinointilehden virheistä] – Helsingin Sanomat 12.3.1999.
Onko kirjailijalle enää kunnon käyttöä? Kirjailijan kansalliset tehtävät katoavat vauhdilla. – Aamulehti (alakerta) 8.8.1999.
80 romaania, 21696 sivua. [Työskentelystä Finlandia palkintoraadissa.] – Uutelo, Taideaineiden laitosjulkaisu 1999. (S 16–20)
Kulttuuripolitiikan kipuihin on lääkkeitä. – Aamulehti, Alakerta 24.11.2000.
Runebergit työstivät ahkerasti historiaa. – Aamulehti, Alakerta 4.2.2001.
Tavallista sitkeähenkisempi? Pohdintaa historiallisen romaanin lajin jatkuvuudesta. – Merkkejä ja symboleja. Esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Toimittanut Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press 2002. (S. 137–158)
Lasten ja nuorten historiallinen romaani. – Nuori kirjan peilissä. Nuortenromaani 2000-luvun taitteessa. Toimitta-neet Päivi Heikkilä-Halttunen ja Kaisu Rättyä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 30; Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, julkaisuja 26. Tampere 2003. (S. 13–44)

Kaupunki on muotia uudessa nuorisoromaanissa. – Kuntalehti 2/2001. (S. 36–37)
Niin sanottu edistys. Moralismia lasten- ja nuortenkirjallisuudessa ja sen tutkimuksessa. – Onnimanni 1/2002. (S. 24–26, 33–35)
Lasten ja nuorten historialinen romaani. Ks. edell. osasto.

Mitä lajilla tehdään – mitä laji tekee? – Helmi simpukka joki. Kirjallisuushistoria tänään. Toim. Markku Ihonen ja Yrjö Varpio. Tietolipas 137. Helsinki: SKS 1995. (S. 64–80)
Historiallisesti myöhästyneestä valmiiksi jäänteenomaiseen. Eeppisten lajien suhteista Suomen 1800-luvun kirjallisuudessa. – Rakkaudesta lukemiseen. Suomalaisen kirjallisuusharrastuksen kehityksestä. Toimittanut Juhani Niemi. Helsinki: Yliopistopaino 1996. (S. 81–98)
Herkules kääntyi Kalevalan kielelle. T.J. Dahlbergin vauhdikas eepos sisälsi politiikkaa ja lähetyspropagandaa pakanaepiikan valepuvussa. – Helsingin Sanomat 28.2.1998.
Romaani sykkii suomalaista elämää. [Katsaus vuoden 1998 suomalaiseen romaaniin]  – Aamulehti 21.11.1998.
Lukijaystävällisten romaanien vuosi. – Helsingin Sanomat 6.1.1999.
Kirjasato ei kypsy vuodessa. [Vastine edellistä 9.1.1999 kommentoineelle Leena Kirstinälle.] – Helsingin Sanomat 10.9.1999.
Keskustelu romaanista 1800-luvun puolivälissä. – Suomen kirjallisuushistoria 1. Hursakaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. Helsinki: SKS 1999. (S. 278–283)
Pyhää ja puhdasta. Pohdintoja Antti Hyryn Pauli-romaanien ääressä. – Raamattu Suomen kirjallisuudessa. Kaunis tarina ja Jumalan keksintö. Toimittaneet Hannes Sihvo ja Jyrki Nummi. Toinen, korjattu painos [ensimmäinen painos makuloitiin]. Helsinki: Yliopistopaino 2002. (S. 196–240)

Kriitikkopalkinnon hiipuva hohde. Vaaskiviplaketti synnytti intohimoja 1960-luvun alussa. – Kritiikin uutiset 4/90. (S. 12–14)
'Säädyllisen murhenäytelmän' kanonisoinnista ja kriitikon noloudesta. – Parnasso 4/1991. (S. 224–230)
Vaaskivi, kriitikko. – Aamulehti 18.5.1994.
Näistäkö kriitikkoja? – Kritiikin uutiset 1/1995. (S. 18–21)
Aikansa elänyt kirjallisuuskritiikki. – Väki ja valta. Pentinkulman päivien ja Urjala-viikon lehti 1997.
Kritiikin opettaminen ei ole mahdoton laji. – Kritiikin uutiset 3/1998. (S. 4–6)
Moraalikritiikki kääntyy helposti moralisoinniksi. Kritiikki on asiantuntijan puhetta taideteoksesta. – Aamulehti, Alakerta 24.10.1999.
Hyvä kritiikki. – Esitelmä Kesäpäivän kulttuuriyhdistyksen kritiikki-seminaarissa Kangasalla 24.10.1999.
Taidekritiikki täynnä sisäisiä ristiriitoja. – Aamulehti, Alakerta 28.5.2000.
Mitä on hyvä kritiikki? – Teatterikäräjät. Kangasala 26.–28.5.2000. Toimittanut Anna-Liisa Tapio. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos 2000. (S. 11–17)
Tieteellinen kirja-arvio. – Tieteellinen kirjoittaminen. Toimittaneet Merja Kinnunen ja Olli Löytty. Tampere: Vastapaino 2002. (S. 179–191)
Vaaskivestä ks. myös osastoa KIRJALLISUUSKRITIIKKI

Ääneen huudettu. Uusi tutkimus suomalaisesta ekspressionismista. [Pertti Lassila: Uuden aikakauden runous] – Uutelo 1988. (S. 6–7)
Anna-Maria Tallgrenin elämä, kriitikontyö ja kehykset. [Tellervo Krogerus: Anna-Maria Tallgren] – Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 43. Helsinki: SKS 1989. (S. 273–275)
Välttämättömyyden ja vapauden välissä. Väitöskirja Samuli Parosesta tutkii emansipatorista kirjailijaa. [Yrjö Hosiaisluoma: Järjestyksen kourista vapauden valtakuntaan. Samuli Parosen elämä, tuotanto ja yhteiskuntakritiikki.] – Helsingin Sanomat 8.4.1990.
Miehistä (?) tekstiä. [Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Neljäs laitos] – Uutelo 1990. (S. 12–13)
Keskimääräisesti jumalattomia. [Tage Kurtén: Suomen kirjailijat, jumalausko ja kirkko] – Uutelo 1990.
Ruotsinsuomalaisen kirjan kartoitus. Väitöskirja osoittaa, että romaanit kehittelevät sopeutumattomien sirtolaisten identiteettiä. [Marja-Liisa Pynnönen: Siirtolaisuuden vanavedessä. Tutkimus ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kentästä vuosina 1956–1988] – Helsingin Sanomat 23.1.1991.
Intertekstuaalisuus kirjallisuudessa. Yleiskatsauksia ja polemiikkia tutkimuksen kenttää vallattaessa. [Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari] – Helsingin Sanomat 7.6.1991.
Romaani puhuu itsestään. Anna Makkonen tutki Marko Tapion romaanin peilikuviot. [Anna Makkonen: Romaani katsoo peiliin. Mise en abyme -rakenteet ja tekstienvälisyys Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssissa] – Aamulehti 15.9.1991
Johdatus intertekstuaalisuuteen. [Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari] – Miten valehdellaan. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 45. Toimittanut Markku Ihonen. Helsinki: SKS 1991. (S. 224–226)
Kurkistuksia sensuuriin. [Kielletyt. Toim. Kai Ekholm] – Miten valehdellaan. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 45. Toimittanut Markku Ihonen. Helsinki: SKS 1991. (S. 232–235)
[Juhani Niemi: Kirjallisuus instituutiona. Johdatus sosiologiseen kirjallisuudentutkimukseen] – Uutelo 1992.
Mitä Alastalon salissa todella tapahtui? [Pirjo Lyytikäinen: Mielen meri, elämän pidot. Volter Kilven Alastalon salissa] – Aamulehti 9.11.1992.
Hakuteos autonomian ajan kirjailijoista. [Suomen kirjailijat 1809–1916. Toim. Maija Hirvonen] – Toiseuden politiikat. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 47. Toimittaneet Pirjo Ahokas ja Lea Rojola. Helsinki: SKS 1993. (S. 228–229)
Kulttuurintutkimuksen intomielinen puolustus. [Mikko Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti. Subjekti 1600–1900-lukujen kirjallisuus- ja kulttuuriteorioissa] – Helsingin Sanomat 20.3.1994.
Ongelmia retkellä. [Seija Ridell: Kaikki tiet vievät genreen] – Alumni 5/1994.
Kirjallisuus valtiossa. Erkki Seväsen tutkimuksen mukaan koulut ja kirjastot palvelivat tiukasti ensimmäisen tasavallan ideologiaa. [Erkki Sevänen: Vapauden rajat. Kirjallisuuden tuotannon ja välityksen yhteiskunnallinen sääntely Suomessa vuosina 1918–1939] – Helsingin Sanomat 4.12.1994.
Huumori, miehet: voittaja Veikko Huovinen Sotkamon Jymy. [Tero Liukkonen: Veikko Huovinen. Kertoja, veitikka, toisinajattelija] – Hiidenkivi 5/1997. (S. 32–33)

Johdatus kirjallisuuden teoriaan. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Julkaisusarja B 1/90. Tampere 1990. 130 s.
Etäopiskelijan opas Tampereen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan avoimessa korkeakoulussa opiskeleville. Tampere 1991. 27 s.
Kirjallisuuden opiskelu. Opas Tampereen yliopistossa kotimaista kirjallisuutta opiskeleville. Tampere 1992. 42 s.
[Uusin laitos 1997. 85 s.]
Suomen kirjallisuuden opiskelu. Lukuvuosi 1998-1999. Tampere 1998. 53 s.
Sissejuhatus kirjandusteooriasse. Soome keelest tõlkinud Pärt Lias. Tallinn: Underi ja Tuglase Kirjanduskeskus 1996. 123 s.
Proseminaariopas Suomen kirjallisuuden opiskelijoille. Tampere: Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos 1997. 99 s.
Suomen kirjallisuuden opiskelu. Lukuvuodet 2000-2001, 2001-2002. Taideaineiden laitos – Brestin jyräys. Tampere 2000. 62 s.
Kirjallisuuden opinnäyteopas Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden opiskelijoille. Tampere: Brestin jyräys – Taideaineiden laitos 2000. 122 s.

Uskonnollisen kielen semanttis-pragmaattista analyysia. Jumalan, Jeesuksen ja saatanan nimitykset L.L. Læstadiuksen saarnoissa. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Kielitieteellisiä tutkimuksia N:o 7. Joensuu 1986. 156 s.
Miten lestadiolaisuus ymmärretään? – Helsingin Sanomat 24.4.1990.
Lestadiolaista. Herätysliike Tampereella. [Arvostelu teoksesta Eero Lumijärvi: Teidän keskellänne. Tampereen Rauhanyhdistys 100 vuotta] – Aamulehti 21.1.1991.
Pietistiset liikkeet lestadiolaisuuden taustalla. – Rauhan Side 1/1992.
L.L. Laestadius, Lutherin työn jatkaja. – Inkerin kirkko 1/1992.
L.L. Laestadius saarnaajana. – Rauhan Side 1/1993.
Lestadiolaisuudella oikeus omaan kulttuuriin. – Helsingin Sanomat 23.10.1993.
Laestadius, Lars Levi: Saarnat. I osa. (Vastaava toimittaja Markku Ihonen.) Lahti: Esikoislestadiolaiset ry. 1996. (800 s.)
Uskonnolliset kielipelit. Vallankäyttöä ja identiteetin vahvistamista. – Sanan vallassa. Toim. Matti Mälkiä ja Jari Stenvall. Tampere: Tampere University Press 1997. (S. 91–103)
Lestadiolaisäiti synkkänä synnytysosastolla. Pienellä viilauksella Marjatta Säkkinen voisi kirjoittaa romaaneja laajemmallekin lukijakunnalle. [Marjatta Säkkinen: Sylissä syksyn ja kevään] – Aamulehti 25.8.1997.
Pesukoneen ikkuna: kurkistusluukku lestadiolaisuuteen? – Suomen Kuvalehti 20.3.1998. (S. 66–68)
Myyttiset mielikuvat eli lestadiolaisuus ja saamelaisuus valtakulttuurin marginaaleina. – Kaltio 2/1998. (S. 46–48)
Uskonnollisen kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. – Missä Mennään? Kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä. Toimittaneet Kanerva Eskola  – Antti Granlund – Markku Ihonen. Tampere: TAJU 1998. (S. 91-101)
Nainen 1800-luvun lestadiolaisuudessa. Varhaisia juonteita. Esitelmä Turussa 15.10.1999.
Huutajan ääni Lapin korvessa. Lars Levi Laestadiuksen syntymästä 200 vuotta. – Aamulehti 9.1.2000.
Kaunokirjallisuus tienä lestadiolaisuuden ytimeen? – Perusta 1/2000. (S. 32–33)
Taivaallinen vanhempi. Laestadiuksen Jumala-kuvan äidillinen puoli. – Rauhan side 2/2000. (S. 10–11)
Lestadiolaisuus on yhä kummajainen. – Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, elokuu 2000.
Laestadius herätti Lapin kansan. – Ankkuri, Ruotsin kirkon suomenkielisen työn lehti 6/2000.
Mediakummajainen. Herätysliikkeen julkisuusongelmien äärellä. – Tiedotustutkimus 4/2000. (S. 68–78) Om Laestadianismens identitet och mentalitet. [Fördraget i seminariet "Väckelsen utan gränser: Lars Levi Laestadius och den laestadianska rörelsen." Pajala den 23–24 januari 2001.]
Lestadiolaisuuden identiteetti ja mentaliteetit. – Kaleva 29.4.2001.
Esimodernista myöhäismoderniin. Esikoislestadiolaisuus kohtaa nykymaailman. – Iustitia 14. Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Toimittajat Jouko Talonen ja Ilpo Harjutsalo. Helsinki: Suomen teologinen instituutti 2001. (S. 154–178)
Vaikenevat naiset. Keskustelua naisen paikasta 1800-luvun lestadiolaisuudessa. – Historiallinen Aikakauskirja 3/2001. (S. 276–292.)
Læstadianismens identitet och mentalitet. – "Väckelsen utan gränser". Lars Levi Læstadius og den læstadianske bevegelsen. Rapport fra seminar i Pajala, Sverige, 23–24. januar 2001. Red av Roald E. Kristiansen. Institutt for Religionsvitenskap. Det samfunnsvitenskapelige fakultet, Universitet i Tromsø 2002. (S. 91–96)
Myöhäismodernin autuus? – Perusta 2/2004. (S. 74–81)

ks. myös seuraavaa osastoa USKONTO JA KIRJALLISUUS

Uskonnollisen kirjallisuuden tarjoamat vaihtoehdot. – Hevosen sulkia. 1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita. Toimittanut Yrjö Hosiaisluoma. Helsinki: Kirjastopalvelu 1991. (S. 97–115)
Taiteen moraalittomuus ja moraalisuus. – Kangasalan Sanomat 11.9.1992.
Hempeitä juonia. Lukemiskiellot ja niiden uskonnollinen perustelu. – Vallan verkot ja hengen neuvokkuus. Toimittaneet Markku Ihonen ja Jaan Undusk. Helsinki: Kirjastopalvelu 1994. (S. 80–98)
Herätysliikkeen sydänääniä? [Sisältää myös arvostelun teoksesta Mikko Kinnunen: Käännös oikeaan päin] – Onnimanni 2/1997.
Tabuja, häpeää ja valmiita ratkaisuja. Uskonnollinen kaunokirjallisuus amputoi elämästä kirosanat, seksin ja moraalisen epätietoisuuden. – Aamulehti 25.8.1997.

Taktinen täysosuma ynnä muita volleyfilosofisia tutkisteluja. [Markku Ojasen 50-vuotisjuhlakirja] Toimittanut Markku Ihonen. Omakustanne: Tampere 1994. 54 s.
Mitä tuomari tekee käsillään? – Taktinen täysosuma ynnä muita volleyfilosofisia tutkisteluja. Toimittanut Markku Ihonen. Omakustanne: Tampere 1994. (S. 33–44)
Legenda jo pelatessaan! [Erkki Jyringin 60-v. juhlaottelusta] – Yliopistouutiset 16/2000.

Linnaa freudilaisittain. – Parnasso 2/1989, s. 111–113.
Miksi yliopistolla ei voi olla asiakkaita. – Kanava 3/1995, s. 170–172.
Tampereen yliopiston opettajien ja opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta ja opiskelusta. –  Tutkimusraportti, marraskuu
1996. Laatijat: Markku Ihonen, Riitta Koivumäki ja Tarja Seppä.
Äidinkielen opiskelu tiellä dialogiin ja hyvään elämään? Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden 1994 kriittistä erittelyä. – Tutkimusseminaariesitelmä Tampereen yliopistossa 5.5.1998 (Aineenopettajan pedagogiset opinnot).
Kysely vuosina 1990-1999 Tampereen yliopistosta Suomen kirjallisuus tai Yleinen kirjallisuustiede pääaineena valmistuneille. Selvitys maistereiden ammattiurasta, työttömyydestä, täydennysopinnoista, yliopisto-opiskelua koskevista näkemyksistä ja ehdotuksista. Huhtikuu 2000.
Opettamalla onneen? – Peda-forum 1/2000. (S. 26–28)
Puheenvuoro Hyvä opettaja -palkinnon johdosta. – Yliopistouutiset 16/2000
Kirjaimia kiikarissa. Näkymiä eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Toimittaneet Markku Ihonen ja Heidi Koivula. Tampere: Tampere University Press 2000. (298 s.)