3D -tulostukseen orientoitunut vertaistuotanto

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Jarkko Moilanen

YTM Jarkko Moilasen väitöstilaisuus

3D printing focused Peer Production : Revolution in design, development and manufacturing (3D -tulostukseen orientoitunut vertaistuotanto : Vallankumous muotoilussa, kehityksessä ja tuotannossa)

Väitöskirja kuuluu informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Athina Karatzogianni (Leicesterin yliopisto, UK). Kustoksena toimii dosentti Tere Vadén.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Vertaistuotanto on orastavan jakamiseen perustuvan 3D -tulostusekosysteemin polttoaine

Jarkko Moilasen väitöstutkimus kuvaa orastavan 3D -tulostuksen hyödyntämiseen keskittyvän ekosysteemin keskeiset piirteet. Vuoteen 2005 asti 3D -tulostamisen työkalut ja tieto sekä mallit pidettiin yritysten sisällä suljettuina ratkaisuna ja varantoina. Vuonna 2005 tohtori Adrian Bowyer aloitti avoimiin digitaalisiin malleihin perustuvan mahdollisimman paljon itseään replikoivan 3D -tulostimen kehittämisen. Tämä johti ennennäkemättömään vallankumousmaiseen kehityskulkuun 3D -tulostuksen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tuon hetken jälkeen perinteinen katedraaliajattelu, jossa tieto ja osaaminen on vain harvojen käsissä alkoi murentua ja kääntyä kohti basaarimallia, jossa tieto ja osaaminen sekä tulokset jaetaan avoimesti. Matka kohti 3D -tulostuksen vertaistuotantoa alkoi.  Orastavan ekosysteemin perusta on avoimessa lähdekoodissa, avoimessa muotoilussa, avoimissa laitteistoissa (open hardware) ja vertaistuotannossa, joka tunnetaan myös nimellä maker movement. Kehityskulku toi markkinoille halvat ja helppokäyttöiset 3D -tulostimet. Jarkko Moilasen väitöskirja kuvaa vallankumousta 4 eri tulokulmasta: motivaatio osallistua vertaistuotantoon, 3D -tulostusyhteisön rakenne, lisensointiratkaisut ja -käytännöt sekä muotoiluprosessi.   

Yksi vallankumouksen aikaansaama halpojen 3D -tulostimien menestystarina on Makerbot Replicator. Replicator tarina sai alkunsa yhteisöllisestä työpajasta (hackerspace) New Yorkissa, kasvoi startup vaiheen kautta halpojen 3D-tulostimien markkinajohtajaksi ja yritys myytiin lopulta perinteiselle 3D -tulostinvalmistajalle. Makerbot Industries yrityksen tapausta käytetään väitöskirjassa punaisena lankana ja sen kautta avataan avoimiin laitteistoihin perustuvan 3D -tulostusyhteisön usein ristiriitaista suhdetta liiketoimintaan, joka yleisimmin liittyy lopputuloksen avoimuuden vaihdoksiin.   

Väitöskirjassaan Jarkko Moilanen kuvaa 3D -tulostuksen ympärille syntyneen markkinan eri tasot sekä osallistumisen motivaatiotekijät. Koska 3D- tulostus on tullut jokaisen ulottuville kiitos ilmaisten selainpohjaisten 3D -mallinnustyökalujen, halpojen 3D -tulostimien ja digitaalisten mallien avoimen jakamisen, on se muuttanut myös suunnittelu- ja tuotantoketjuja. Esineiden suunnitteluprosessi on muuttunut mahdollisuus-pohjaiseksi evoluution omaiseksi ja ennakoimattomaksi. Luomisen vapaus, jonka yllämainitut muutokset mahdollistavat, kiehtoo massoja ja on osaltaan ruokkinut orastavaa ekosysteemiä kasvamaan entisestään.  

Vertaistuotantosukupolvi, jota usein kutsutaan maker movement nimellä perusti satoja yhteisöllisiä työtiloja toimimaan aikaisen vaiheen keksintöjen petrimaljoina. Maker -nimityksen alla toimivat hakkerit satoina yhteisöllisinä työyhteisöinä ympäri maailmaa tutkivat kokeillen teknologian rajoja. He muuttivat yleisen näkemyksen hakkeroinnista rikollisena toimintana ajatukseksi, jossa hakkerointi voidaan nähdä hyveenä. Yllä oleva kuvaa vertaistuotannon ruohonjuuritasoa, joka mahdollisti halpojen 3D -tulostimien nousun.

Väitöstutkimus ei pyri täyttämään vertaistuotannon teorioiden auokkoja. Sen sijaan tarjotaan empiiriseen tutkimukseen perustuvaa tarkempaa kuvaavaa tietoa orastavasta 3D tulostuksen ekosysteemistä. Väitöstutkimus toteuttiin sarjana empiirisiä osatutkimuksia fokusta vaihdellen. Tutkimuksen teemana oli miten vertaistuotanto organisoituu ja toimii internetissä. Toisin sanoen, väitöstutkimus on luonteeltaan kuvaava ja analyysi perustui pääosin tilastollisiin menetelmiin vaikkakin muutaman kerran käytettiin haastattelumeneltelmiä.

                                          ******

Jarkko Moilanen on syntynyt Lahdessa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii liiketoiminta- ja yhteisökehittäjänä.

Moilasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2298, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1801, Tampere University Press 2017.