Asiantuntijuuden kehittyminen ammatillisessa koulutuksessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)
Laura Pylväs

KM Laura Pylvään väitöstilaisuus

Development of Vocational Expertise and Excellence in Formal and Informal Learning Environments (Ammatillisen osaamisen ja huippuosaamisen kehittyminen formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä)

Väitöskirja kuuluu kasvatustieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Päivi Tynjälä (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii apulaisprofessori Hanna Toiviainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Asiantuntijuuden kehittyminen ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen reformi, joka toimeenpantiin 1.1.2018, on Suomessa viime vuosikymmenten laajin koulutuslainsäädännön uudistus ja yksi hallituksen kärkihankkeista. Reformin tavoitteena on vahvistaa ammattiosaamista, edistää opiskelijoiden työllistymistä ja sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin sekä ehkäistä koulutuksen keskeyttämisiä ja sosiaalisia syrjäytymisiä. Uudistus nostaa työelämälähtöisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ammatillisen koulutuksen ytimeen.

Tämä tutkimus tarkasteli asiantuntijuuden kehittymistä ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tutkimusaineisto pohjautuu eri alojen ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja heidän työelämäverkostojensa haastatteluihin (n=119). Tutkimustulosten perusteella ammatillinen koulutus tarjoaa opiskelijalle riittävät valmiudet ammatissa toimimiselle. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen keskeisenä kehittämiskohteena voidaan kuitenkin nähdä työelämäverkostojen lisääminen ja monipuolistaminen. Tutkimus osoitti opintojen aikaisen työelämäyhteistyön tukevan opiskelijoiden kokonaisvaltaisen ammatillisen osaamisen kehittymistä ja edesauttavan työelämään siirtymistä. Oppisopimuskoulutus osoittautui puolestaan hedelmälliseksi oppimisympäristöksi niille opiskelijoille, jotka pystyvät sitoutumaan itseohjautuvaan oppimiseen, sillä ajan, resurssien ja pedagogisten lähestymistapojen puutteen nähtiin rajoittavan työpaikoilla yksilölliseen ohjaukseen käytettyä aikaa ja sen vuorovaikutteisuutta. Oppisopimuskoulutuksen tulisikin tähdätä tulevaisuudessa sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogiseen kehittämiseen että opiskelijoiden itsesäätelyvalmiuksien vahvistamiseen ammattialakohtaisen osaamisen rinnalla.

Tutkimustulosten valossa ammatillinen asiantuntijuus rakentuu pitkälti yleisistä työelämävalmiuksista, jotka tukevat työssä suoriutumista alalla kuin alalla. Kognitiivinen päättelykyky yhdistettynä kehittyneisiin sosiaalisiin valmiuksiin ja itsetuntemukseen korostuivat tämän päivän ammatillisen asiantuntijan profiilissa. Myös itsesäätelyvalmiudet voidaan sijoittaa ammatillisen asiantuntijuuden ytimeen. Itsesäätely kasvatustieteellisenä tutkimusalueena kytkeytyy yksilön oppimisen säätelyyn liittyviin tekijöihin, kuten motivaatioon, oppimisstrategioihin, ajan- ja resurssienhallintaan ja itsearviointiin. Ammatillisen huippuosaajan nähtiin erottuvan muista ammattiosaajista erityisesti itsesäätelyvalmiuksiensa puolesta. Sen sijaan asiantuntijuuden kehittymistä rajoittavat tekijät, kuten esimerkiksi koulutuksen keskeytykseen johtaneet syyt, viittasivat puutteelliseen itsesäätelyyn.  

                                          ******

Pylvään väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2353, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1859, Tampere University Press 2018.