Avaimia huomiseen?

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)

KM Inkeri Laaksosen (os. Kytönen) väitöstilaisuus

Avaimia huomiseen? Aikuisopettajien käsityksiä ilmiöstä opettajuus ja teknologia (Keys to Tomorrow? Adult education teachers´ perceptions of the phenomenon of teachership and technology)

Väitöskirja kuuluu aikuiskasvatuksen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Rauno Huttunen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii yliopistonlehtori Reijo Kupiainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Avaimia huomiseen? Aikuisopettajan käsityksiä ilmiöstä opettajuus ja teknologia

Aikuisopettaja on avainasemassa yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen kehittymisen vauhdittajana, sillä hänen työnsä jälki näkyy pääsääntöisesti lyhyemmällä aikavälillä työelämässä kuin muiden kouluasteiden opettajien opetustyön tulos. Aikuisopettajan ammatillisen pääoman ripeä muotoutuminen ja sosiaalisen pääoman merkityksen korostuminen ovat digitalisoituneen ajan opettajuudessa merkittäviä tekijöitä.

Tutkimuksen kohteena oli ilmiö opettajuus ja teknologia ja se miten aikuisopettajat käsittivät ilmiön tiettynä hetkenä kollektiivisesti. Tavoitteena oli tuottaa pieni pala aikuisopettajien todellisuutta yhteiskunnan, koulutusorganisaation, opettajankoulutuksen, opettajayhteisöjen ja yksittäisen aikuisopettajan hyödynnettäväksi.

Tutkimuksen lähestymistapana mukailtiin perinteistä fenomenografiaa ja sen yhtä suuntausta, jossa ollaan kiinnostuneita siitä, miten yksilöt käsittävät tietyn ilmiön. Opettajiin ja opetukseen liittyviä tutkimuksia, joissa teknologia on mukana, on kansainvälisestikin runsaasti. Myös opettajien käsityksiä on tutkittu erilaisista näkökulmista, mutta tutkimusintressinä ilmiö opettajuus ja teknologia aikuisopettajien käsityksissä ei ole sellaisenaan ollut erityisen kiinnostuksen kohteena.

Tutkimuksen aineisto koostui avoimella haastattelumenetelmällä hankitusta materiaalista ja aikuisopettajien kirjoittamista teksteistä. Tutkimukseen osallistui kymmenen aikuisopettajaa eri koulutusorganisaatioista ja kaikkiaan aineisto sisälsi 301 sivua tekstiä. Tutkimusaineistosta ilmeni 1 442 opettajuutta ja teknologiaa erikseen tai yhdessä koskevaa lausetta tai lausekokonaisuutta ja lopulta 380 lausetta tai lausekokonaisuutta tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä opettajuus ja teknologia, jossa opettajuus ja teknologia yhdistyivät aikuisopettajan käsityksissä.

Tutkimuksen löydöksistä ilmeni, että aikuisopettajat ovat avoimia uusille ratkaisuille ja tietoisia osaamisensa tasosta. He ovat aktiivisia ja rohkeita pohtimaan opettajuuttaan ja halukkaita ennakoimaan tulevaa. Aikuisopettajilla on myös vahva halu tarjota opiskelijoilleen työelämän vaatimusten mukaiset, ajantasaiset teknologiset puitteet. Ajantasaisen teknologian hyödyntämistä ja sen käytön osaamista rajoittavat organisaatioiden aikaresurssien, fyysisten ja taloudellisten resurssien niukkuus. Samoin koulutusorganisaatioiden linjauksilla tai linjauksettomuudella on omat vaikutuksensa teknologian ja sen sovellusten käyttöön.

Tutkimuksen löydöksistä ilmeni myös, että hankittavista laitteista ei aina keskustella etukäteen aikuisopettajien kanssa, mikä aiheuttaa epätietoisuutta. Koulutusorganisaatioiden toiminnassa ilmeni selvä erilaisuus teknologian ja sen sovellusten käytössä, aikaresursseissa, etäyhteyksissä, kouluttautumismahdollisuuksissa ja perehdyttämisessä. Hankkeiden kehittämistyön tulokset eivät usein leviä aikuisopettajien tietoisuuteen, organisaation strategisista linjauksista ei keskustella eikä yhteiseen pohdintaan ole useinkaan aikaa esimerkiksi tiimipalavereiden yhteydessä. Teknologian ja sen sovellusten hyödyntäminen opetuksessa tehdään usein pioneerityönä omalla ajalla.

Aikuisopettaja on todennut, että ei voi olla enää oman alansa asiantuntija, sillä tuore tieto saavuttaa opiskelijat verkkojen kautta usein nopeammin kuin opettajan. Opettajuus onkin joutunut muun muassa tästä syystä selvitystilaan, ja aikuisopettajat toteavat, että oman itsensä takia tämä muutos on tiedostettava. Opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologian perustaidot eivät aina ole riittäviä, joskin onnistuneella ohjauksella on mahdollista saada vanhempikin opiskelija innostumaan asiasta, vaikka hänen ikäryhmänsä teknologian ja sen sovellusten käyttöön liittyisi stereotypioita.

Tutkimuksen löydöksissä ilmeni aikuisopettajien tulevaisuuden kuva, joka sai sähköisen muodon. Fyysisten koulurakennusten katoamisen ja toimimisen verkon ja sosiaalisen median varassa nähtiin olevan tulevaisuutta. Tulevaisuudenkuvassa oli myös huoli suomen kielen katoamisesta, sillä kirjoitustapamme on jo verkkojen käytön yhteydessä muuttunut. Tulevaisuuden skenaarioon teknologialähtöisenä uskottiin, joskin osassa käsityksiä ilmeni, että verkko ei korvaa inhimillisiä kohtaamisia.

Tutkimusaineistosta ilmeni kaksi kategorioihin kiinnittyvää teoreettista kytköstä: ammatillinen pääoma (PC) ja opettajan tiedon malli (TPACK). Tulosavaruudesta ja teoreettisista kytköksistä syntyi aikuisopettajan ammatillisen pääoman mallinnus, jota voi hyödyntää esimerkiksi aikuisopettajan ammatillisen pääoman teoreettisessa edelleen kehittelyssä ja peilauspintana yksilö- tai ryhmäitsearvioinneissa.


                                               ******

Laaksosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2211, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0229-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1711, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0230-6, ISSN 1456-954X.

Inkeri Laaksonen on syntynyt Jämsänkoskella ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Inkeri Laaksonen, Puh. +358 400 746 166, laaksoneninkeri@gmail.com