BMP4:n vaikutus rintasyövän kasvuun ja metastasointiin

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Lääkärinkatu 1

FM Minna Ampujan väitöstilaisuus

BMP4 in breast cancer growth and metastasis with insights into transcriptional regulation (BMP4:n vaikutus rintasyövän kasvuun ja metastasointiin – näkökulmia transkriptionaaliseen säätelyyn)

Väitöskirja kuuluu syöpäbiologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Outi Monni (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Anne Kallioniemi.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

BMP4 kasvutekijä rintasyövässä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu luun morfogeneettisten proteiinien (bone morphogenetic protein, BMP) vaikuttavan rintasyöpäsolujen käyttäytymiseen. BMP:t ovat solunulkoisia kasvutekijöitä, jotka kiinnittyvät kohdesolunsa pinnalla oleviin reseptoreihin. Tätä kautta niiden vaikutukset kulkeutuvat solun sisään, ja lopulta välittyvät geenien ilmentymiseen. Aiemmin on havaittu, että BMP4 hidastaa solujen kasvua useissa rintasyöpäsolulinjoissa. Osassa solulinjoista myös solujen migraatio- eli liikkumiskyky lisääntyy BMP4:n vaikutuksesta. Nämä tulokset on kuitenkin saatu tavallisissa soluviljelmämalleissa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pysyvätkö BMP4:n vaikutukset samoina, kun soluja kasvatetaan kolmiulotteisessa mallissa ja hiirimallissa, jotka ovat normaalia soluviljelyä fysiologisempia ympäristöjä. BMP4:n vasteen tarkempaa tutkimista varten selvitettiin lisäksi BMP4:n signaalireitin toimintaa rintasyöpäsoluissa.

Tutkimuksessa todettiin BMP4:n hidastavan kasvua myös kolmiulotteisessa soluviljelymallissa. Yhdessä testattavista solulinjoista nähtiin solujen muodostavan haaroittuvia rakenteita, mikä viittaa siihen, että migraatio oli tässä solulinjassa lisääntynyt. Kun näitä samoja soluja kasvatettiin hiirissä, todettiin luumetastaaseja syntyvän BMP4:n vaikutuksesta hieman enemmän, ja lisämunuaismetastaaseja hieman vähemmän. Muutokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä johtuen metastaasien pienestä määrästä. BMP4:n signaloinnin tutkimiseen käytettiin kahta solulinjaa, joista toinen reagoi BMP4:ään kasvun vähenemisellä ja toinen migraation lisääntymisellä. Kun BMP4:n kohdegeenejä tutkittiin näissä soluissa, huomattiin, että kohdegeenijoukot olivat hyvin erilaiset. Lisäksi solulinjojen genomista löydettiin joukko mahdollisia kohdegeenien säätelytekijöiden sitoutumiskohtia. Kun kolmea näistä säätelytekijästä testattiin, huomattiin, että niiden vaikutukset olivat riippuvaisia solulinjasta.

Tässä väitöskirjassa siis todettiin, että BMP4:n kasvu- ja migraatiovaikutukset säilyvät kolmiulotteisessa mallissa ja että myös hiirimallissa nähtiin samansuuntaista vaikutusta migraation osalta. Lisäksi todettiin, että riippuen solun BMP4-vasteesta, solussa toimivat erilaiset kohdegeenit ja niiden säätelijät. Lisätutkimukset BMP4:n migraatiota lisäävän ja kasvua vähentävän vaikutuksen erottamiseksi voivat tulevaisuudessa selventää BMP4:n ja sen signaalireitin merkitystä syövän kehityksessä ja mahdollisesti hoidossa.  

                                          ******

Minna Ampuja on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Ampujan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2255, Tampere University Press, Tampere 2017. ISBN 978-952-03-0349-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1756, Tampere University Press 2017. ISBN 978-952-03-0350-1, ISSN 1456-954X.