Endogeenisten arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Lääkärinkatu 1

LL, DI Ilkka Seppälän väitöstilaisuus

Genetic determinants of endogenous arginine derivatives and their role in cardiometabolic diseases : With special emphasis on ADMA, SDMA and L-homoarginine (Endogeenisten arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa - Erityisen huomion kohteena ADMA, SDMA ja L-homoarginiini)

Väitöskirja kuuluu kliinisen kemian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Terho Lehtimäki.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa

Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti ja siksi näiden potilaiden ennusteeseen vaikuttavien geneettisten ja biokemiallisten riskitekijöiden tunteminen on tärkeää. Väitöskirjatyössä tutkittiin kolmen elimistön tuottaman arginiinijohdannaisen pitoisuuksien genetiikkaa sekä tutkimuksessa löydettyjen uusien geenivarianttien yhteyttä erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin sekä niiden riskitekijöihin. Tutkimuksen taustalla on tieto siitä, että verestä mitattujen asymmetrisen ja symmetrisen dimetyyliarginiinin (ADMA ja SDMA) sekä homoarginiinin (hArg) pitoisuuksien on todettu ennustavat sydän- ja verisuonitauti- sekä kokonaiskuolleisuutta lukuisissa etenevissä väestö- ja potilastutkimuksissa. Näiden yhteyksien taustalla olevia mekanismeja ja arginiinijohdannaisten pitoisuuksiin vaikuttavia geenejä tai niiden variantteja ei kuitenkaan täysin tunneta.

Tutkimuksessa löydettiin genominlaajuisten assosiaatioanalyysien (GWAS) avulla useita geenivariantteja, jotka ovat yhteydessä verestä mitattuihin ADMA-, SDMA- ja hArg-pitoisuuksiin. Löydetyt SDMA-tasoihin yhteydessä olevat AGXT2-geenissä sijaitsevat funktionaaliset geenivariantit olivat lisäksi yhteydessä sekä sykevaihteluväliin nuorilla aikuisilla että eteisvärinään sepelvaltimotautipotilailla. hArg ennusti myöhempää hyperglykemiaa ja keskivartalolihavuutta nuorilla miehillä sekä tyypin 2 diabetesta nuorilla naisilla. Hyödyntämällä löydettyjä hArg-pitoisuuksiin yhteydessä olevia geenivariantteja, hArg ja kardiometabolisten riskitekijöiden välillä ei näyttänyt olevan kausaalista yhteyttä. Tästä syystä veren hArg:iin vaikuttamalla tuskin pystytään vaikuttamaan kardiometabolisten kansantautien ilmaantumiseen väestössä. hArg saattaa olla kuitenkin käyttökelpoinen biomarkkeri riskissä olevien potilaiden tunnistamisessa.

Väitöskirjatyön innoittamien jatkotutkimusten avulla voi olla mahdollista löytää korkean riskin potilaita, joiden kardiometabolisten riskitekijöiden hoitoon kannattaa panostaa. Toisaalta parempi arginiinijohdannaisten aineenvaihdunnan tuntemus mahdollistanee kehittää lääkkeitä, joiden avulla voidaan vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä tai parantaa jo sairastuneiden potilaiden ennustetta.

                                          ******

Ilkka Seppälä on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa sekä diplomi-insinöörin tutkinnon Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Seppälän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2282, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1784, Tampere University Press 2017.