Kaksosena kieltä omaksumassa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

FM Hanna Elon väitöstilaisuus

Acquiring Language as a Twin : Twin children´s early health, social environment and emerging language skills (Kaksosena kieltä omaksumassa : Terveydelliset tekijät, sosiaalinen ympäristö ja varhaisen kielitaidon kehitys)

Väitöskirja kuuluu logopedian alaan.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Melanie Soderstrom (Manitoban yliopisto, Kanada). Kustoksena toimii professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Kaksoset kieltä omaksumassa

Kaksoslasten kielelliset taidot kehittyvät yksöslapsiin verrattuna usein hitaammin. Tässä tutkimuksessa seurattiin suomalaisten kaksosten kielen kehitystä puolen vuoden iästä kahden vuoden ikään saakka ja selvitettiin terveydellisten ja ympäristötekijöiden merkitystä tutkittujen kaksosten kielen kehitykselle.

Tutkimukseen osallistuneiden kaksoslasten kieli kehittyi tyypillisesti, vaikkakin kaksosten keskimääräinen suoriutuminen jäi hieman ikänormeja alhaisemmaksi. Isosisaruksen rooli nousi merkittäväksi taustatekijäksi, jolla oli vaikutusta sekä perheen vuorovaikutukseen että kaksosten kielen kehitykseen. Esikoisena syntyneet kaksoslapset kuulivat vähemmän isien puhetta kuin ne, joiden perheissä oli isompia sisaruksia. Kaksosilla, joilla oli vanhempia sisaruksia, oli kahden vuoden iässä käytössään suurempi sanasto kuin esikoiskaksosilla ja heidän kieliopilliset taitonsa olivat esikoiskaksosia kehittyneemmät.

Valtaosa aiemmista tutkimuksista on selvittänyt terveydellisten tekijöiden merkitystä kaksosten kehittyvälle kielelle, sillä kotiympäristön vuorovaikutuksen mittaaminen on ollut teknisistä syistä vaikeaa. Tässä tutkimuksessa testattiin ja otettiin Suomessa ensi kertaa käyttöön automaattinen ääniaineiston analyysimenetelmä (LENA™), joka on kehitetty lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ja lapsen ääntelyn kehityksen mittausvälineeksi. Tässä tutkimuksessa arvioitiin LENA-menetelmän kykyä tunnistaa lapsi-, nais- ja miespuhujat kotinauhoitteista sekä sen laskemien puheenkaltaisten ääntelyiden ja aikuisten puhumien sanojen määrien luotettavuus. LENA tunnisti luotettavimmin lapsi- ja naispuhujat sekä laski luotettavasti lasten ääntelyiden määrät. Miespuhujien tunnistuksen ja aikuisten sanamäärien laskennan luotettavuutta on vielä tarkasteltava, ennen kuin menetelmä voidaan ottaa kliiniseen käyttöön Suomessa.

Valtaosa aiemmasta lasten kielenkehitystä tukevan vuorovaikutuksen tutkimuksesta on painottunut äiti-lapsi-parien tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella myös muiden perheenjäsenten roolia kielen kehityksessä on syytä tarkastella aiempaa enemmän. Uusien tutkimusavausten lisäksi kaksosten varhaisen kielen kehityksen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suuntaa-antavasti, kun arvioidaan, kehittyykö pienen kaksosen kieli tyypillisellä tavalla ja pohditaan kielen kehityksen tukitoimien ja varhaisen kuntoutuksen tarvetta.

                                               ******

Hanna Elo on syntynyt Seinäjoella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut puheterapeuttina vuodesta 2011 lähtien sekä yliopisto-opettajana vuodesta 2016 lähtien.

Elon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2240, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0295-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1740, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0296-2, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.