Kielitarinoita aikuislukiosta

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K103, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)

FM Tero Korhosen väitöstilaisuus

Language narratives from general upper secondary education for adults: An inquiring teacher’s journey of fostering foreign language identity in autonomy-oriented pedagogy (Kielitarinoita aikuislukiosta: Tutkivan opettajan matka vieraan kielen identiteetin tukemiseksi autonomiaorientoituneessa pedagogiikassa) 
 
Väitöskirja kuuluu kasvatustieteen (opettajankoulutus) alaan. 
 
Vastaväittäjänä on professori David Little (Trinity College Dublin, University of Dublin). Kustoksena toimii professori Marita Mäkinen
 
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Kielitarinoita aikuislukiosta: Opiskelijan vieraan kielen identiteetin kehittyminen autonomiaa tukevassa kielenopetuksessa

Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vieraan kielen opiskelijoiden kasvua autonomiaan vieraan kielen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla oli tutkivan opettajan halu ymmärtää työtään kielenopettajana ja tukea opiskelijoiden kielenoppimista eräässä aikuislukiossa. Tutkimuksen toteuttamiseksi opettaja keräsi ja analysoi opiskelijoiden tuottamia kielitarinoita, joissa opiskelijat kertoivat englannin opiskeluun, oppimiseen ja käyttämiseen liittyvistä kokemuksistaan aikuislukio-opintojensa aikana.

Tutkimuksen tulokset tukevat väitteitä, joiden mukaan identiteetin kehittyminen on mahdollista koulun kielenopetuksen ja -oppimisen puitteissa. Identiteetin kehitystä oli havaittavissa opiskelijoiden kohdekielisessä itseilmaisussa, käsityksissä itsestä kielenoppijana ja -käyttäjänä ja kielenoppimisen prosesseissa muovautuneilla osa-alueilla kuten itseluottamus ja suvaitsevaisuus. 

Tutkimustulokset osoittavat, että vieraan kielen identiteetin kehittyminen on kiinteästi sidoksissa kielenopiskelijan autonomian vahvistumiseen. Autonomia kielenopetuksessa ja -oppimisessa tulisi kuitenkin tutkimustulosten valossa ymmärtää perinteistä tulkintaa laajemmin ihmisen kykynä, haluna ja tilana toimia ja hallita omaa elämää kohdekielellä yhteiskunnan yhteisöjen jäsenenä erilaisissa kielellisissä ja kulttuurisissa ympäristöissä. Kielenoppiminen on tärkeää nähdä yhteisöllisenä ja pitkäjänteisenä prosessina, joka rakentuu tälle laaja-alaiselle autonomiakäsitykselle, sisältää kerronnallisia ja reflektiivisiä piirteitä ja toteutuu paitsi elämänmittaisena myös elämänlaajuisena ja -syvyisenä kehityspolkuna. Kielenopetuksen tehtävä on tukea tätä prosessia.
 
Vaikka saadut tulokset eivät ole yleistettävissä sellaisenaan tutkitun aikuislukiokontekstin ulkopuolelle, ne herättävät keskustelua autonomian ja identiteetin merkityksestä kielikasvatuksessa. Ne kyseenalaistavat kurssimuotoisuuden mielekkyyttä kielten opetussuunnitelmissa lukiokoulutuksessa ja problematisoivat aikuislukioinstituutiossa vallitsevaa yksilöllisyyden eetosta, sillä kurssimuotoisuus ja yksilöllisyyden korostaminen kannustavat usein nopeatempoisiin, pinnallisiin, pirstaleisiin ja yhteisöstä eriytyviin kielenoppimisuriin. Samalla tulokset haastavat kehittämään opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tulokset auttavat myös hahmottamaan autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välisiä suhteita, joista on esitetty ristiriitaisia oletuksia ja väitteitä soveltavan kielentutkimuksen alalla.

Väitöstutkimus edisti tutkivan opettajan kasvua kielenopetuksen ammattilaisena ja auttoi häntä toimimaan työssään opiskelijoiden vieraan kielen oppimisen edistämiseksi. Kuvatessaan vieraan kielen opetuksen ja oppimisen prosesseja eräässä aikuislukiossa tutkimus tuotti tähän kontekstiin soveltuvan tulkinnan autonomiasta. Samalla tutkimus esitti pedagogisen mallin, jonka avulla autonomian ja identiteetin kehitystä voi tukea kielenopetuksessa, ja hahmotteli teoreettisen mallin, joka luo yhteyksiä autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välille kielikasvatuksessa. Tutkimus tuotti myös lisää tietoa suomalaisesta aikuislukiosta, jota on tutkittu suhteellisen vähän.

******

Tero Korhonen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. 

Korhosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2183, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0162-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1682, Tampere University Press 2016. ISBN  978-952-03-0163-7, ISSN 1456-954X.
TamPub.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi

Lisätietoja