Kognitiivinen ja motorinen prosessointi lievästi spastisilla CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla

Alkaa
Alkaa kello
12.45
Paikka

Groningenin yliopisto, Alankomaat

PsM Elina Hakkaraisen väitöstilaisuus

Cognitive and motor processing in mild spastic cerebral palsy: An event-related potential study (Kognitiivinen ja motorinen prosessointi lievästi spastisilla CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla: Herätevastetutkimus)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Kaisa Hartikainen (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Silja Pirilä.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Kognitiivinen ja motorinen prosessointi lievästi spastisilla CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla: Herätevastetutkimus

CP-oireyhtymän esiintyvyys on noin 2 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. CP-oireyhtymän syntyyn johtaa kehittyvissä aivoissa tapahtunut vaurio sikiöaikana, vastasyntyneenä tai varhaislapsuudessa. Liikettä säätelevillä aivoalueilla tapahtunut vaurio aiheuttaa liikuntavamman, johon liittyy usein kognitiivisia häiriöitä. Etenkin tarkkaavuuden, työmuistin ja toiminnan ohjauksen häiriöt ovat tavallisia kliinisiä havaintoja spastisessa CP-vammassa, joka on yleisin alatyyppi kaikista tapauksista. CP-vammaisten lasten kognitiivista suoriutumista on aiemmin arvioitu tavallisimmin perinteisillä kognitiivisilla ja neuropsykologisilla testistöillä, joissa motorinen suoriutuminen vaikuttaa usein tuloksiin. Tämä saattaa johtaa tulosten yli- tai aliarviointiin, jolloin lapsen todellista kognitiivista kapasiteettia ei tavoiteta. Herätevastetutkimusta voidaan pitää objektiivisena menetelmänä sekä kognitiivisten että motoristen prosessien tarkasteluun erikseen. Herätevasteet ovat tiettyyn sisäiseen tai ulkoiseen tapahtumaan liittyviä osia aivosähkökäyrästä (electroencephalography, EEG) ja niiden ajallinen tarkkuus on millisekunteja. Aikaisempi tutkimustieto CP-vammaisten lasten kognitiivisista prosesseista herätevasteilla mitattuna on kuitenkin varsin niukkaa. Tässä neljän herätevastetutkimuksen sarjassa tarkasteltiin kognitiivista ja motorista prosessointia lievästi spastisilla CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla. Tarkkaavuutta, työmuistia ja toiminnan ohjausta arvioitiin kahden tietokoneella esitetyn tehtävätyypin aikana. Ensimmäinen tehtävä ei edellyttänyt motorista ponnistelua ja toinen tehtävä edellytti yksinkertaista motorista reagointia.

Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että tarkkaavuuden perusprosessit (orientaatio ja ärsykkeiden erottelu) eivät poikenneet verrokkihenkilöistä, kun tehtävä ei edellyttänyt motorista reagointia.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla oli hitaammat reaktioajat ja he tekivät enemmän virheitä ikäverrokkeihin nähden. Herätevasteiden analysointi kuitenkin osoitti, että ärsykkeiden kognitiivinen prosessointi ei poikennut ikäverrokeista. Myöskään motorinen valmistautuminen ja motorinen suunnittelu eivät poikenneet verrokeista. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten motorinen hitaus liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon hitauteen.

Kolmannessa tutkimuksessa herätevasteista havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla virheitä edelsi heikentynyt motorinen valmistautuminen. CP-vammaiset lapset havaitsivat kuitenkin tekemänsä virheet ja pystyivät myös verrokkien tavoin tehokkaasti orientoitumaan tehtävään uudestaan sekä parantamaan suoritustaan virheen jälkeen. Johtopäätöksenä todettiin, että virheen jälkeinen prosessointi CP-vammaisilla lapsilla ei poikennut verrokeista.

Neljännessä tutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt ärsykkeen arviointi edelsi virheitä sekä CP-vammaisilla lapsilla että verrokeilla. Lisäksi havaittiin, että toisessa tutkimuksessamme ilmennyt heikentynyt motorinen valmistautuminen ennen virheitä oli nähtävissä jo ennen virhettä edeltävää oikeaa vastausta. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten heikompi motorinen suoriutuminen liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon vaikeuksiin sekä motorisessa valmistautumisessa havaittuihin notkahteluihin. Yhteenvetona kaikista neljästä tutkimuksesta voidaan todeta, että lievästi spastisten CP-vammaisten lasten ja nuorten kognitiivisessa prosessoinnissa ei havaittu eroja vammattomiin ikäverrokkeihin nähden. Heidän motorinen prosessointinsa oli sen sijaan aaltoilevaa ja heikentynyt motorinen prosessointi oli nähtävissä virheiden tekemisen hetkellä sekä jo muutama sekunti ennen virheellistä suoritusta yksinkertaista motorista reagointia edellyttävässä muistitehtävässä.

                                          ******

Kyseessä on alankomaalaisen Groningenin yliopiston (Rijksuniversiteit Groningen) kanssa yhteisohjattu väitöskirja (Cotutelle).

Elina Hakkarainen on syntynyt Jämsässä ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee psykologina Mäntänvuoren Terveydessä.

Hakkaraisen väitöskirja on ilmestynyt Universiteit Groningenin julkaisemana. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1786, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Väitöskirjaa voi tiedustella suoraan väittelijältä, hakkarainen.elina.k@student.uta.fi.