Kohti avointa ja osallistavaa parlamenttia?

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

M.Soc.Sc. Hyeon Su Seon väitöstilaisuus

Reaching Out to the People? Parliament and Citizen Participation in Finland (Kohti avointa ja osallistavaa parlamenttia? Eduskunta ja kansalaisten osallistuminen Suomen demokratiassa)

Väitöskirja kuuluu valtio-opin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Maija Setälä (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tapio Raunio.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Eduskunta ja kansalaisten osallistuminen Suomen demokratiassa

Tämä väitöskirja käsittelee muuttuvaa suhdetta parlamenttien ja kansalaisten välissä, mikä on keskeinen kysymys tutkittaessa parlamentteja. Hallituksen ja kansalaisten välisenä keskeisenä linkkinä parlamentilta nykyään vaaditaan toimia avoimmemmin ja demokraattisemmin, saman aikaan kun aktiivisesti kommunikoimassa kansalaisten kanssa monimuotoinen kanavien kautta. Tämä tutkimus tarjoaa systemaattisen empiirisen tutkimuksen parlamenttien ja kansalaisten suhteesta suomalaisen demokratian kontekstissa. Suomen tapaus on tässä suhteessa erityisen tärkeä. Suomi on vahvasti puolueisiin perustuva edustuksellinen demokratia. Samalla Suomi on usein poliittisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden etulinjassa esim. 2000 perustuslakiuudistuksesta hallituksen kansalaisosallistumisen ohjelmaan (1998-2007) ja demokratia poliittiikkaan sekä viimeiseen kanslaisaloitelain säätämiseen.

Väitöskirja esittelee joukon uusia analyyttisiä viitekehyksiä ja tarkastelee kolmen pääasiaisen kysymyksistä: (1) Kuinka avoin ja saavuttettava on eduskunta kansalaisille? (2) Millä tavoin kommunikoivat eduskunnan valiokunnat kansalisyhteiskunnan kanssa lainvalmisteluprosessissa? (3) Mitkä ovat kansalaisaloitteiden polittiiset vaikutukset suomalaisessa demokratiassa? Tutkimuksen aineisto on moninaista ja se koostuu laajasti eduskunnan dokumentaatiosta ja tilastollisesta aineistosta sekä syvähaastattelusta kansanedustajien, eduskunnan virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Tutkimuksessa identifioidaan joukko keinoja ja reformeja Kansalaisinfosta journalistien vapaaseen toimintaympäristöön sekä täysistuntojen televisioinnista Nuorten parlamenttiin ja tulevaisuusvaliokuntaan. Kuitenkin tutkimus osoittaa, että on tarpeen uudistaa jatkuvasti eduskunnnan toimintatavan ja kulttuurin avoimemmaksi ja kansalaisia enemmän mukaan ottavaksi. Erityisesti eduskunta on säilttänyt hyvin suljetun valiokuntajärjestelmän lainsäädännöllisessa deliberaatioprosessissa. Huolimatta laajasta asiantuntijoiden kuulemisesta sekä valiokuntien jäsenten ja eduskuntaryhmien suljettujen ovien takana käytyjen luottamuksellisten neuvotteluiden hyvistä puolista, valiokuntien rajattu läpinäkyvyys ja julkisen keskustelun puute (esimerkiksi hyödyntäen e-parlamentti alustoja) muodostavat haasteen eduskunnan roolille tulevaisuudessa.
Tässä suhteessa tutkimus arvioi kansalaisaloitteen merkittävimmän innovaatioiksi viiime vuosina suomalaisessa demokratiassa, jonka avulla kansalaiset voivat tuoda omat aiheet eduskunnan esille. Kyseessä on ‘agenda-aloite’, ja sellaisena siihen liittyy rajoitteita, muun muassa yhteys mahdollisuuteen järjestää kansanäänestys puuttuu. Siitä huolimatta tämä osallistava instituutio on nopeasti vakiinnutettu vaihtoehtoiseksi kanavaksi lainsäädännöllisen päiväjärjestyksen muodostamisessa. Uusia poliittisia dynamiikkoja kehittyy, kun kansalaisyhteiskunnan suoria vaikutusmahdollisuuksia edistetään. Kun demokraattisten innovaatioiden merkitys yhdistetään formaaleihin päätöksentekoinstituutioihin, tämä suomalainen kokeilu saattaa tarjota tärkeän esimerkin vakiintuneen edustuksellisen demokratian ja jälkiedustuksellisen demokratian uusien muotojen välisestä dynaamisesta ja yhteensopivasta suhteesta ja sen kehittämisestä.

Esittelemässä ainutlaatuiset piirteet Suomen polittisen järjestelmän verrattuna Pohjoismaiden ja Euroopan demokratioiden laajemmin konteksteihin, tämä väitöskirja syventää ymmärrystämme parlamentaarisen edustuksen sekä suomalaisen demokratian muuttuvasta luonteesta.     

                                          ******

Hyeon Su Seo on suorittanut M.Soc.Sc. -tutkinnon Seoulin kansallisessa yliopistossa.

Seon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2264, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1765, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja