Maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien työtoverisuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5

PsL Barbara Bergbomin väitöstilaisuus

Immigrants’ and Natives’ Intra- and Intercultural Co-worker Relations and Their Associations With Employee Well-being : A study in an urban bus transportation company (Maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien työtoverisuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin : Tutkimus eräässä kaupunkiliikenteen linja-autoyrityksessä)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Inga Jasinskaja-Lahti (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Ulla Kinnunen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien työtoverisuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin

Työyhteisöt ovat lisääntyneen maahanmuuton myötä kulttuurisesti monimuotoistumassa, ja yhä useammalla on eri kulttuureista tulleita työtovereita. Tutkimustietoa maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestöön kuuluvien työtoverisuhteista ja niiden yhteydestä työhyvinvointiin on kuitenkin niukasti, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Väitöstutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten työtoverisuhteita, työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumista sekä sosiaalisten suhteiden yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkimusjoukko muodostui maahanmuuttajataustaisista ja valtaväestöön kuuluvista linja-autokuljettajista ja mekaanikoista, jotka työskentelivät suomalaisessa kaupunkiliikenteen linja-autoyrityksessä.

Tutkimus osoittaa, että työtoverisuhteet omaan kulttuuriin kuuluvien työtovereihin koettiin myönteisemmiksi kuin muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa. Myös läheisimmäksi koettu työtoveri oli useimmiten samasta kulttuurista tai maasta kotoisin kuin työntekijä itse. Läheisiä työtoverisuhteita ja myönteisiä työtoverisuhteita oli kuitenkin sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön että eri lähtömaista tulleiden maahanmuuttajien kesken. Joka kuudes maahanmuuttaja ja joka kymmenes suomalaissyntyinen ilmoitti läheisimmän työtoverin olevan kotoisin muusta kulttuurista tai maasta kuin itse. Maahanmuuttajien suhteiden laatu suomalaissyntyisiin työtovereihin riippui kulttuurisesta etäisyydestä suomalaiseen kulttuuriin. Mitä suurempi etäisyys, sitä vähemmän myönteisiksi suhteet suomalaissyntyisiin työtovereihin koettiin. Mitä suurempi etäisyys, sitä suurempi oli myös riski joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi ja sosiaalisesti eristetyksi.  Mitä myönteisemmiksi työtoverisuhteet koettiin, sitä paremmaksi työtyytyväisyys ja psykologinen hyvinvointi koettiin. Maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten väliset työtoverisuhteet olivat kuitenkin voimakkaammin yhteydessä työtyytyväisyyteen kuin muut suhteet sekä maahanmuuttajilla että suomalaissyntyisillä.

Tutkimus viittaavaa siihen, että kulttuurisesti monimuotoisissa työyhteisössä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajataustaisen ja suomalaissyntyisen välisten myönteisten työtoverisuhteiden edistämiseen, koska tämä voi parantaa kaikkien työntekijöiden työhyvinvointia, erityisesti työtyytyväisyyttä. Kulttuurisesti etäisimmillä maahanmuuttajilla voi olla suurin riski joutua kokemaan sosiaalista ulkopuolisuutta ja työpaikkakiusaamista. On suositeltavaa, että kulttuurisesti monimuotoisissa työpaikoissa, joissa on sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaissyntyisiä työntekijöitä, kohdistetaan huomiota kaikkien työntekijöiden sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseen.

                                          ******

Barbara Bergbom on syntynyt Turussa ja hän on suorittanut psykologian lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksella.

Bergbomin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2281, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1783, Tampere University Press 2017.