Metaboliset haittavaikutukset klotsapiinihoitoa saavilla skitsofreniapotilailla

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Lääkärinkatu 1

Järjestäjä(t)

LL Jari-Pekka Klemettilän väitöstilaisuus

Metabolic adverse effects in clozapine-treated patients with schizophrenia : Cytokine and adipokine alterations, neuropeptide Y, and genetic associations (Metaboliset haittavaikutukset klotsapiinihoitoa saavilla skitsofreniapotilailla : Sytokiinien ja adipokiinien muutokset, neuropeptidi Y ja geneettiset assosiaatiot)

Väitöskirja kuuluu psykiatrian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Esa Leinonen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Metaboliset haittavaikutukset klotsapiinihoitoa saavilla skitsofreniapotilailla

Ylipaino, tupakointi ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä.  Skitsofreniaan liittyy noin kaksinkertainen kuolleisuus yleisväestöön nähden. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat keskeisin ylikuolleisuuden aiheuttaja tässä potilasryhmässä. Tarkat mekanismit skitsofreniaan liittyvän ylipainon ja metabolisen oheissairastavuuden taustalla ovat epäselviä. Ne liittynevät sekä lääkehoitoon, geneettiseen alttiuteen että skitsofreniasairauteen sinänsä. Alttius painon nousuun on usean ns. toisen polven psykoosilääkkeen haittavaikutus, mikä johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin, liitännäissairauksiin, sosiaaliseen leimautumiseen ja heikentyneeseen hoitomyöntyvyyteen.

Klotsapiini on psykoosilääke, jolla on erityinen asema tehokkaana lääkkeenä vaikeahoitoisen skitsofrenian hoidossa. Toisaalta klotsapiiniin liittyy suuri painon nousun ja metabolisen oireyhtymän riski. Painonnousualttiudessa on kuitenkin huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Potilaiden hoidossa olisi tarve merkkiaineille eli biomarkkereille, jotka tunnistaisivat alttiutta näille haitoille.

Sekä skitsofreniaan, että ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään liittyy pitkäaikainen matala-asteinen tulehdustila. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 190 skitsofreniaa sairastavan klotsapiinia käyttävän potilaan aineistossa ylipainoon ja metaboliseen oheissairastavuuteen liittyvien kliinisten mittarien ja näihin yhteydessä olevien tulehduksellisten merkkiaineiden sekä geneettisen vaihtelun yhteyttä.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä  esiintyi tutkimuspotilailla paljon, mukaan lukien ylipaino, tupakointi, korkea triglyseriditaso ja matala HDL-kolesterolitaso, sekä insuliiniresistenssi. Potilailla esiintyi tulehduksellisten ja rasvakudoksen erittämien välittäjäaineiden eli sytokiinien ja adipokiinien vaihtelua. Tämä vaihtelu liittyi osittain sukupuoleen ja oli yhteydessä metabolisiin riskitekijöihin. Seerumin leptiinipitoisuus, painon nousu ja metaboliseen oheissairastavuuteen liittyvät  sytokiinit (IL-6, IL-1Ra) olivat keskenään yhteydessä erityisesti naispotilailla. Matala adiponektiinitaso oli yhteydessä metabolisiin riskitekijöihin ja klotsapiiniin liittyvään painon nousuun erityisesti miespotilailla. Resistiinillä, joka on  elimistön yleisen tulehduksellisen tilan merkkiaine, saattaa olla merkitystä sydän- ja verisuonisairastavuuden riskin osoittajana erityisesti miespotilailla. Tupakointi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä oli yhteydessä moniin tulehdusmerkkiainetasoihin (resistiini, hs-CRP, miehillä IL-6). Tämän tutkimuksen tulokset eivät tue tutkittujen leptiini-,  adiponektiini-  ja serotoniini 2C -reseptorigeenin  geneettisten vaihteluiden LEP rs7799039, ADIPOQ rs1501299 ja HTR2C rs1414334 osuutta seerumin leptiini- ja adiponektiinipitoisuuksien tai klotsapiinihoitoon liittyvän painon nousun säätelyssä. Myöskään energiatasapainon säätelyssä osallisena olevan neuropeptidi Y:n (NPY) seerumipitoisuus ei vaikuttaisi olevan käyttökelpoinen klotsapiinihoidon painovaikutuksen osoittaja. Seerumin NPY-pitoisuuden vaihtelu ei myöskään näytä liittyvän NPY-geenin ja tiettyjen hypotalamuksen NPY:tä erittävien, ravitsemusta säätelevien, hermosolujen reseptoreita koodaavien geenien (yhteensä 21 tutkittua geeniä) vaihteluun.

Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä oheissairastavuus ja ylikuolleisuus ovat erityinen huolen aihe skitsofreniapotilaiden hoidossa. Voimavaroja ja toimenpiteitä tuleekin painokkaasti kohdentaa metabolisten poikkeavuuksien ehkäisyyn ja hoitoon sekä tupakoinnin lopettamiseen.     

                                          ******

Jari-Pekka Klemettilä on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä psykiatrian erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee apulaisylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa akuuttipsykiatriassa.

Klemettilän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2239, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0293-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1739, Tampere University Press 2016. ISBN  978-952-03-0294-8, ISSN 1456-954X.

Lisätietoja

Jari-Pekka Klemettilä, jari-pekka.klemettila@pshp.fi