Poetics at the Interface. Patterns of Thought and Protocols of Reading in Pynchon Scholarship

Alkaa
Alkaa kello
16.15
Päättyy
Päättyy kello
18.00
Paikka

Pinni B -rakennus, ls 3107, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

Viestintätieteiden tiedekunta             

 

FM Samuli Björnisen lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi on nimetty kirjallisuuden professori Mikko Keskinen (Jyväskylän yliopisto) ja  yleisen kirjallisuustieteen dosentti Tiina Käkelä-Puumala (Helsingin yliopisto).
 
Työn ohjaajina ovat toimineet yliopistonlehtori, dosentti Maria Mäkelä ja FT Samuli Hägg (Itä-Suomen yliopisto).
 
Tiivistelmä
 
Tutkielma käsittelee poetiikan, lukemisen teorioiden ja yhden kirjailijan tuotantoa tulkitsevan tutkimuksen suhdetta. Lähestyn aihetta yhdysvaltalaisen Thomas Pynchonin ja tämän romaaneita käsittelevän runsaslukuisen tutkimuskirjallisuuden kautta. Tutkimusongelmani on kirjailijan teosten kirjallisuustieteellisten tulkintojen rooli yleistettävien poetiikan periaatteiden ymmärtämisessä.

Työssä määrittelen poetiikan Jonathan Cullerin, kirjallisuusfenomenologien ja reader-response -teoreetikkojen oppien pohjalta lukemisen teoriaksi. Näin ymmärrettynä poetiikka tutkii kirjallisen tekstin tulkinnan ja analyysin taustalla vaikuttavia havainnon, ymmärtämisen ja kognition prosesseja. Tästä näkökulmasta katsoen poetiikka on niin kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen, lukuprosessin empiirisen tutkimuksen kuin myös jälkiklassisen narratologian keskustelukumppani.
 
Tutkimukseni tarkentaa vuoroin poetiikan teorioihin lukemisen proseduureista, vuoroin Pynchon-luentoihin, joiden analyyttisia valintoja voidaan kuvata lukemiseen tarkentavan poetiikan avulla. Oma analyysini pyrkii hienosyiseen mutta tulkinnan taiteen herkkyyttä kunnioittavaan erittelyyn Pynchon-tulkintojen tunnistettavista piirteistä.

Menetelmäni vastaa seuraavanlaisiin kysymyksiin: Jos Pynchonin romaanien mittasuhteita ja tematiikkaa voi pitää suorastaan ensyklopedisena, miksi tutkimuksessa niin usein keskitytään samoihin teemoihin ja tekstuaalisiin piirteisiin? Mikä tekee tietyistä avainkohdista ohittamattomia tulkinnan kannalta? Miksi kompleksisesti rakentuneen ja idiosynkraattisen tulkinnan ero on lopultakin melko selvä?
 
Vastauksia hakiessaan tutkielma etsii jalansijaa lukemisen konventioiden ja tekstin kognitiivisen prosessoinnin väliltä. Työn teoriaosassa eritellään lukuproseduureja ja tulkinallisia malleja ja huomataan, että rakenteelliset metaforat, miniatyyrianalogiat ja tematisoivat lukutavat ylittävät tämän kuilun. Kaikkien näiden lukutapojen teoretisoinnissa vedotaan kirjallisiin konventioihin tai traditioon, mutta samalla niiden nähdään kytkeytyvän erottamattomasti kognition ja havainnon prosesseihin.

Työn analyysiosassa tutkitaan Pynchonin esikoisromaani V.:n (1963) tulkintoja näiden proseduurien käyttöä tarkastellen. Analyysissa korostetaan myös tekstin sekventiaalisen prosessoinnin sekä narratologian kuvaamien kertomuksen äänten ja puhuja- tai kertojapositioiden vaikutusta siihen, miten edellä mainitut lukemisen proseduurit toimivat.

Työn eräänlaisena mottona toimii kirjallisuudentutkija Robert Scholesin ajatus, että lukemisen protokollat voidaan ymmärtää menetelmällisesti vain tiettyyn pisteeseen asti. Työ lähestyy tätä pistettä suunasta, jossa kirjallisuudentutkimuksen lukuproseduurit alavat sekoittua yleisempiin tulkinnan ja havainnon prosesseihin.
 
 

 

Lisätietoja

hallintosihteeri Elisa Laatikainen
elisa.laatikainen@uta.fi
050 3186823